Suomessa on hyvä sairastaa.

Olen niin samaa mieltä! En juuri tuntenut suomalaista terveydenhoitoa ennen kuin sairastuin syöpään. Nyt tunnen. Olen saanut joka paikassa äärettömän hyvää, osaavaa ja ennen kaikkea empaattista hoitoa. Olen ollut tyytyväinen veronmaksaja aina, mutta jos tästä selviän, olen entistäkin tyytyväisempi, kun olen nähnyt, mitä yhteiskunta antaa verojen vastineeksi.

Sama kokemus. Oikeasti mua hävettää, etten ole sairauteni vuoksi maksamassa veroja vaan käyttämässä niillä kustannettuja palveluita ja tukia. Tänäänkin mietin, että vaikka kuntoutustukeni onkin reilusti pienempi kuin palkka, se on kuitenkin ihan ilmaista rahaa minulle. Jos valtio/eläkelaitos ei sitä mulle maksaisi, joutuisin tosi tiukalle ja luultavasti käymään töissä sairaana. Ja kyllä mulla silmät avautui kun hain apteekista kerran lääkkeitä, joista itse maksoin 3e ja Kela 1500e.

Ja tosi kokonaisvaltaisesti olen hoitoa saanut (syöpä, kaksi leikkausta, yksi toimenpide anestesiassa, kolme toimenpidettä paikallispuudutuksessa, neljä eri sytostaattia, ravitsemusohjaus, psyykkinen tuki sekä minulle että lapsilleni, labratutkimukset, kuvantamistutkimukset, fysioterapia jne jne), ja mikä parasta, minun toivomuksiani ja mielipiteitäni on aina kuultu. Ei tietenkään ole aina voitu toimia kuten olen toivonut, mutta pääsääntöisesti on otettu hyvin huomioon se, mitä itse asioista ajattelen. Lääkärit ja hoitajat ovat olleet tosi ystävällisiä ja empaattisia (pääsääntöisesti) vaikka itse en aina ole osannut olla kiva ja helppo potilas.

Yritän muistaa olla näistä asioista kiitollinen, tänäänkin, vaikka olo on hiton kurja sytostaattipahoinvoinnin ja väsymyksen vuoksi sekä siksi, että tili on tyhjä ja laskut kasaantuu, työkavereita on ikävä ja pyykkikori ääriään myöten täysi ;)