Missä kaikki neliapilat?

Täällä taas ,porukka saatu ovesta pihalle ja hiljaisuus vallitsee ,aikaa siis istahtaa tähän koneelle ja " päivittää" tietonsa.

Annika ,teillä siis samanikäisiä lapsia? Minä kirjoittelen tuolla toisaallakin ja olen saanut sielä myös lapsille nettiystäviä kun on sattunut tutustumaan perheisiin joissa samanikäisiä lapsia on.



Joo niin se vaan on ,että tuota kuumetta ei saa laskemaan ,ei sitten millään ,vaikka välillä on olo ,että takki on ihan tyhjä ja ei jaksa enää yhtään ,tekisi mieli heittää hanskat tiskiin... mutta seuraavana päivänä yleensä kaikki ajatukset on jo muuttuneet ja taas kuumeillaan ihan täysillä.

Hullun hommaa tämä on ,järjellä koittaa ajatella ja löysätä tätä välillä ahdistavaa projektia ,mutta toisaalta ,ei tässä ole järjellä mitään tekemistä. Sitä on aina valmis uuteen yritykseen ,pettymiseen jne. milloinhan tulee raja vastaan?



Minkä ikäistä porukkaa täällä kirjoittelee? Entä lapset?

Minä jo tuonne toiseen neliapila ketjuun laitoinkin ,mutta toistampa tässä. Täytän kesäkuussa 31 ,mies on 38 ,poika täyttää loppuvuodesta 15 ,keskimmäinen täytti juuri 12 (tyttö) ja kuopus täyttää kohta 9 (tyttö).

Vielä puuttuu tästä apilasta se neljäslehti...jospa se joku kaunis päivä?

Ovisaika käsillä tuota pikaa ,joten isäntää pitäs alkaa " härnätä" :)



Nyt taidan poistua hetkeksi tuonne ulkoilmaan...pyörälenkille ,jos saisi tuota painoa tippumaan ,sekin voisi edesauttaa tuota haaveen toteutumista.

Täällähän on alkanut olemaan ihan kivasti vipinää:-)

Tervetuloa lämpimästi kaikki uudet kanssamme kuumeilemaan!

Eilen kirjoittelin pitkät löpinät ja sit pahuksen kone tilttas enkä sit jaksanu uudelleen kirjoittaa... jospa nyt onnistuis!

Siihen aikasempaan kyselyyn sen verran et mulla on kaikki raskaudet sujuneet ilman ongelmia ja täysin siemauksin olen nauttinut jokaisesta raskaudesta.

Synnytykset on ollu kaikki luomuja ja olleet suht nopeita. Varsinkin tämä kolmonen tuli aika vauhdikkaasti. Just ja just kerettiin sairaalaan jonne matkaa on 50 km. Puolesta välistä matkaa ponnistutti, mutta sain hampaat irvessä pidätettyä. Oli isännällä aika raskas kaasujalka, mutta muuten ei olis kyl keretty sairaalaan ajoissa. Saliin kun päästiin niin samantien vauva syntyi.

Vauvat ovat olleet kooltaan 3630g/ 50cm, 3120g/ 47.5cm ja 3310g/ 49cm.



En kyl yleensä osaa etukäteen murehtia mistään, mutta kyllä eniten mietityttää mahdollisessa tulevassa raskaudessa ja synnytyksessä, se mikä aika monella muullakin oli, eli kun on kaikki kolme sujuneet hyvin ja lapset on terveitä, niin vieläkö kaikki menis yhtä hyvin neljännen kerran.



Olen ollut kotona esikoisen syntymän jälkeen ja jos vaan nelonen ilmoittelis tulostaan lähiaikoina, niin aion kyllä sitten jatkaa kotona oloa! Muuten en ole vielä miettinyt.. Äitiysloma loppuu elokuun loppupuolella ja sitä ennen olis kait jotain päätöksiä tehtävä.. töihin vai kotona?! Kotona kyllä tykkään kovasti olla ja mielellään ainakin tällä hetkellä olisin vielä kotiäitinä. Katsotaan nyt mitä tuleman pitää..

Harrastuksista sen verran, että lapset on kaikki niin pieniä vielä ( 3v. 1,9v ja 7kk) joten en oo paljon nyt mitään ihmeellistä aloittanut. Jospa sitä pitkästä aikaa pääsis tänä kesänä rullaluistelemaan, kun on nyt muutamana kesänä jäänyt. Puutarhassa tulee kyl touhuttua yhtä sun toista ja se taitaa olla nyt harrastuksista päällimmäisenä. Omaa aikaa tietty välillä kaipaa ja sitä saa tarvittaessa esim. lenkin muodossa miehen ollessa lasten kanssa.

Tänään olis kp 28/28 ja saas näkyä koska menkat alkaa. Olis nyt toiset synnytyksen jälkeen, joten kierto saattaa venyä.

Mutta tästä tuli jo sellanen romaani, et ei enempää tällä erää.

Kaikille mukavaa päivänjatkoa ja ++++++++tuulia!



wagner

Tervetuloa vaan! Kivastihan täällä nyt on vipinää alkanut ollakkin:) Täällä sataa, mikä nyt onkin tosi hyvä juttu. Kaikki kasvit ovatkin lähteneet niin huonosti kasvamaan, että sade tekee nyt enemmän kun hyvää. Niin ja koneellakin on nyt enempi aikaa istua, muutoin olisin tuolla puutarhan puolella tonkimassa.



Hyvällä ystävälläni on heinäkuun alussa laskettu aika, saattaapi kuulemma syntyä jo paljon aiemmin. Voi miten söpö se iso masu onkaan.....vaikka hän jo mielellään siitä luopuisikin. Meiän pikkuneiti 4v. " tilasi" meillekkin ensi kesäksi vauvan:D Voi kun se olisikin niin helppoa.



No nyt on pikkumiehellä jotain harmia, menenpä katsomaan....



Lalla

...kumma, kun näin keväällä jää vähemmän aikaa päivystää tässä koneen äärellä!



Kirjoittelin joskus muutama viikko sitten viimeksi, silloin odottelin tädin tuloa ihan rauhassa, sillä järjen mukaan raskautumisen mahdollisuus oli lähes nolla, mutta kuinka ollakaan, plussa sieltä vaan tuli!!! Ihmeiden aika ei ole ohi! Laskettu aika on laskureiden mukaan tammikuun 21. päivän tienoilla.



Nyt varmaan pitäisi uskaltautua tuonne odottajien puolelle... hui, jännittää ihan!



Plussatuulia puhallellen, Tsiki rv 5+2

Onnea plussasta chicky!!! Kyllä niitä ihmeitäkin tapahtuu;) Paljon tarrasukkia pikkuihmeelle!



Lalla

Voi kun ihanaa kuulla täälläkin plussauutisia! Oikein paljon onnea plussasta !!

Paljon tarrasukkia pikkuiselle!



wagner

Tänään satanut koko päivän, joten on ollut hyvää aikaa siivoilla. Nyt näyttää maailma vähän kirkkaammalta kun sai ikkunat pestyä. On se kumma miten 5 ihmistä saa huushollin niin sekaiseksi lyhyessä ajassa. Aina sais olla jotain paikkaa puunaamassa.



Mukavia uutisia nuo raskautumiset. Haikeana tulee mieleen omat odotukset. Miten ihanaa olikaan tuntea liikkeet ja masun kasvaminen. Ja miten malttamattomana sitä odotti loppuajasta, että pääsis synnyttää... Ja kruununa se upea hetki kun lapsi on punnerrettu maailmaan. Tippa tulee linssiin kun noita aikoja muistelee.



Pihahommista sen verran, että meilläkin niitä riittää, vaikka muille jakaa. Meillä on melko iso piha ja " laitettu" . On kasvimaat, hedelmäpuita, marjapensaita, kukkapenkkejä... Nautin suunnattomasti pihatöistä ja se onkin minun " henkireikäni" . Kesäiltoina lasten mentyä nukkumaan, upotan sormeni multaan ja nautin. Aina jonkun puskan juurella takapuoli pystyssä :) Muita harrastuksia on käsityöt, lukeminen ja liikunta monessa eri muodossa.



Onko kokemuksia 6-vuotiaan uhmasta? Meillä on niin hankala tapaus, että välillä tekis mieli heittää hanskat tiskiin... Kaikki on tyhmiä, joka asiasta väitetään vastaan, vaatteet ei kelpaa, puhutaan rumia, mihinkään kysymykseen ei saa kunnon vastausta yms. Rasittavaa!!

2-vuotiaan uhmakaan ei ole mitään tähän verrattuna. No jospa se menis joskus ohi.



Tässäpä kuulumisia tältä erää. Jos tyhjentäis tiskikoneen ja menis nukkumaan.



Muikkis ja mukulat

Kovin on harmaata. Sadettahan toivoinkin, mutta kun nyt ei sit taas liikaa lotraisi. Muksut leikkii tuossa nyt jotain maja leikkiä.....tosin pikkuinen tuli just puhalluttamaan otsaansa. Nyt täytyy vain täällä sisässä kehitellä muksuille jotain, etteivät ihan seinille hypi:) No nyt ne on nakusillaan.....menossa uimaleikki:D



Äkkiä nää kierrot kuitenkin menee, nyt on taas jo kp 10. Touhuilua on ollut ja taas onkin sopivasti pyhä tuossa, joten eiköhän sitä lisää ole luvassa;) Aiemmilla kierroilla ei ole kyllä oviksen aikoihin edes paljoa keritty touhuileenkaan.



No menenpä katsomaan noita nakupellejä!



Lalla

Ihanaa kai lienee kun tärppää silloin kun vähiten odottaa. (mutta toivoo kuitenkin). Tässä kierrossa ei varmaan mullakaan toiveita kovin korkealla mutta ainahan pientä toivetta tulee eläteltyä :):)

Kuusivuotiaan uhmasta voin sanoa että hurjaa on ja paljon pahempaa kuin sen kaksivuotiaan !!!! Kaksivuotiaalle on helpompaa sanoa vain ei mutta kuusivuotias osaa oikein tahallaan ärsyttää !!!! Siinä vaaditaan pitkää pinnaa.....

Sen voin lohdutukseksi sanoa ettei se välttämättä merkitse pahaa murrosikää!!! Meillä kaikilla lapsilla kuuden vuoden uhma ollut raju mutta ainakaan esikoisen murrosikä ei mikään erikoinen (tällähetkellä 15-vuotias)! Keskimmäisellä taas tuntui jäävän se uhma päälle jo kaksivuotiaana ja jatkunut tasaisena koko ajan !!! tempperamenttinen luonne ! Kuopus taas on selkeä ikäkausina kiukuttelija ja nyt kuuden vuoden uhma näkyy ja kuuluu.

Sadesääkin näyttää jo hellittävän joten ulkoilemaan täytyy lähteä.

Kyllähän tässä vaiheessa jo pitäis tietää, miten ne vauvat saa alkunsa, mutta olen mä silti vähän huuli pyöreenä... nimittäin tämä kierto oli sellainen, etten tuntenut ovista ollenkaan, puolessavälissä tuli jotain ihme välivuotoa, eikä Amorkaan ollut mitenkään eritysen riehakkaalla päällä... Me oltiin just päätetty, ettei enää lasketa otollisia päiviä, eikä muutenkaan aktiivisesti " yritetä" , koska mies on lähdössä kesäkuussa puolen vuoden komennukselle kauas pois. Mutta niinhän se on, että vauvat tulee silloin, kun niiden aika on, eikä silloin kun me päätetään!



Mä koitin eilen etsiskellä odottajien puolelta Neliapiloiden pinoa, mutta ei osunut silmään; taitaa kaikki olla niin kiireisiä tai väsyneitä...

Pitänee alkaa huhuilemaan!



Vielä lämmin kiitos onnitteluista!

Chicky

Meidän esikoinen täytti tammikuussa 5, ja nyt jo alkaa olla aikamoista uhmaa... " EI" tuntuu olevan sen lempisana, ja koko ajan täytyy pistää hanttiin, ihan vaan periaatteesta... Hui jui, jos tämä tästä vaan pahenee!

Kivasti sitten vauvan syntymän aikoihin meillä on sitten yks 6-vuotis-uhmalainen, yks 3-ja risat-kesto-uhmalainen (on luonteeltaan sellainen jukuripää -isäänsä tullut, tietysti =)) ja yks 2-vuotis-uhmalainen!!! Hip hei, tästä tule mielenkiintoista!

Ihaniahan nuo vauvauutiset ovat aina. Nyt ei lähipiirissä olekaan vauvauutisia kuulunut pitkiin aikoihin, mutta kiva kun täällä kuulee niitäkin.



Vettä on tullut koko päivän niinkuin eilenkin. Jospa huomenna olisi satamatta, kun olisi tarkoitus mennä viettämään " rantaelämää" . Eilen jo oltiin kerholaisten reissulla vesisateessa, joten kiva olisi välillä retkeillä poutasäällä. Vaan onhan noita sadevarusteita onneksi keksitty. Joskus kun juttelee vanhempien ihmisten kanssa, saa kuulla, miten entiseen aikaan selvittiin, vaikkei goretex-puvuista tai edes krahousuista ja kumisaappaista oltu kuultukaan. Niin vaan selvittiin isojen lapsilaumojen kanssa. Hyvähän se toki on, kun on tapahtunut kehitystä, mutta kieltämättä nykyaikainen vaatimustaso on joskus aika yliampuvaakin. Vähemmälläkin pärjäisi.



Vielä tuosta uhmasta, että itse ainakin koen tämän 6v uhman monin verroin hankalammaksi kuin tuon parin vuoden kieppeillä olleen. Silloinkin huutoa oli paljon ja näyttäviä heittäytymisiä, mutta jotenkin tuollaista pientä oli helpompi hallita. 6v osaa käyttää sanoja tosi taitavasti ja todellakin ärsyttää. Eikä noin isoa enää oteta kainaloon ja kanneta ainakaan minun voimillani. =) Toisaalta hyvä on, kun hankalistakin asioista voi jo keskustella ja yhdessä miettiä ratkaisuja silloin kun tilanne ei vielä ole ajautunut huutoasteelle. Haastavaa tämä kasvatus...



Omaa napaa sen verran, että meneillä on nyt kp 1, jota jo ehdin odottaakin. Nyt on vielä muutama päivä aikaa harkita tuota ehkäisyn jättämistä. Tänään taas tuntuu siltä, että jos nyt kumminkin vielä ainakin seuraavan kierron ehkäisisi... Tuo uusi työ nyt kumminkin tuntuu niin isolta jutulta, ettei samaan rytäkkään haluaisi raskautua. Toisaalta asiassa on niin monia tekijöitä, jotka eivät ole omassa päätäntävallassa, että tällainen turha laskelmointi tuntuu niin turhalta... Jauhan nyt tätä samaa viestistä toiseen, mutta kun asia on koko ajan mielessä.



Mutta tämä nyt tällä erää, mukavaa helatorstaita kaikille!

Pikainen kurkkaus ja sit taas mennään...

Onnittelut plussanneelle...hienohomma:)

6v uhmasta täällä karmeita omakohtaisia kokemuksia ja jos yhtään lohduttaa...se menee ohi ja sieltä kuoriutuu ihania ekaluokkalaisia sitten vuoden päästä:)

Sanotaan ,että tytöt ovat pahimpia tuossa iässä. Tuttavani ,perhepäivähoitaja sanoi ,että hän hoitaa lasta kuin lasta ,mutta jos hän saa valita ,hän ei ota hoitoon 6v tyttöä ,ne ovat kuulemma ,erittäin vaikeita ja haastavia tapauksia.

Mutta nyt täytyy taas kiitää ,parinpäivän työkeikka loppuu tänäiltana ,sit on taas enempi aikaa täällä viettää.



terveisin yksi höyrypäinen haaveilija jolla huomenissa pitäisi ovista pukata...voi pojat se on menoo eikä meininkiä.

Ulkona ollaan taasen oltu, kun ei ole vielä satanut,vaikka muutama pisara sieltä jo tulikin....mut taisi jäädä siihen, kiireessä keräsin jo pyykitkin. En enään tiedä mikä mun selkää vaivaa, nyt on kamalia vihlaisuja tuolla vasemmalla puolella. Viime viikolla oli oikealla puolella ja silloin oli tuo virtsatietulehduskin. Sattuu niin hirmusesti kävellessä ja kumartuessa. Mie vaapun ja heilun kävellessä, kuin oisin viimeisilläni raskaana.



Vaihdoin just kuopukselle kuivaa päälle, kun oli mulannut pihalla, niin ihan itkua pukkasi tuo selkäkipu :( Sory tää vali vali taas.



Muihin aiheisiin; Kohta alkaa isommille lapsille kesäloma, jota ne jo odottaakin tosi innolla. Se tietää taas äitylillekkin menoa, vie sinne, vie tänne....Mitäs loma suunnitelmia teidän perheissä on? Myö mennään ainaskin käymään tuolla tykkimäessä, Loviisaan mennään ajan kanssa sukulaisia tapaamaan, uimista ja uimakoulua ja sitten muuten vaan saatetaan kiertää noita lähi kaupunkeja shoppailun merkeissä. Tehdään usein myös joku reissu ihan sen kummemmin suunnittelematta ja nehän ne ovat parhaimpia:)



Mulla oli jotain muutakin, mut kun tää lahopää ei taho muistaa....ai niin siitä uhmasta oli puhetta. Meillä on nyt tuo uhma yhä päällä tällä 9-vuotiaalla, olen jo kolme vuotta odottanut sen menevän ohitse, mutta aina vaan ärhäkkäämmäksi tuo poika käy. En voi muuta sanoa kuin voimia ja kärsivällisyyttä se tarvii, etenkin jos se on vaan tällaista kuin meillä. Tosin viime syksy oli aika rauhallista aikaa, mutta vuoden vaihtessa se tuli taas syksynkin edestä aika myrskyllä. Mistä ne osaakin tempasta just ne ärsyttävimmät sanat ja kommentit graaz.....mutta toisaalta taas tuolla uhmiksen alla on tosi kiva ja hurmaava poika, joten uskon kyllä sen ainakin joskus ohi menevän. Niin ja olen kuullut, ettei ne sitten murkkuna olisi enään noin uhmakkaita.



Tässähän tätä taas olikin. Onnea kaikille tarvitsijoille pupuiluun ja tietysti niitä +++++++tuulia.



Lalla

Täällä myös on sadetta riittänyt viime päivät, mutta tänään iltapäivällä aurinko astui esiin ja ulkona oltiin sit iltaan asti.

Todellinen nautinto päästä multiin möyrimään muutaman sadepäivän jälkeen.. Kyllä kaikki kasvit jo vettä kaipasivatkin ja huomenna taitaa taas sataa lisää?!

Meillä kun noi muksut on niin pieniä vielä että ei ole muusta kun kaks vuotiaan uhmasta kokemusta. Mutta onhan sitä jo siinäkin esimakua tulevista uhmista. Saas näkyä millaisia taistoja täällä sit käydään kun kaks pässiä kolisuttelee sarvia yhteen. On meinaa keskimmäinen saanut äitinsä luonteen eikä ihan helpolla periks anna! Vanhin on kyllä tosi kiltti ja uhmatkin olleet vaan sen verran et sanomaan pääsee. Isäänsä on kyl poika tullut ja hyvä niin..



Nyt on mulla kp 30/28 ja saas näkyä miten pitkäks kierto venyy?! Kolme päivää on aika lupaavasti mahasta kourinu ja selkää jomotellu, joten kait ne sieltä kohta ilmaantuu. Odotellaan...



Mutta taidan raahautua kattoon töllöä jos sieltä jotain tulis..

Palaillaan...



wagner

Onnittelut plussanneelle!



Minun on ihan pakko purkaa johonkin mielipahaani.Lähdimme aamulla oikein koko väellä viemään meidän kuopusta 1-vuotis valokuvaan ja sitten ajattelimme ottaa kaikista lapsista yhteiskuvan.Heräsin aikaisin että ehdin laittaa tyttöjen hiukset,kun heillä on niin kauniit ja pitkät kutrit.Isännällekin ohjelmoin jotain pientä touhua aamuksi.



Olihan se semmoinen reissu.Pieni poikamme on kovin aktiivinen.Olin aivan hiestä märkä kun pelleilin ja yritin saada poikaa pysymään edes hetken paikallaan.No ei siinä mitään saimme reissun tehtyä ja kuvat otettua.Mutta miten se tuo rakas mieheni taas oli niin kärsimätön.Missä tuollaisia kasvatetaan.Välillä ottaa itsellä niin kovasti voimille kun yritän pitää sellaista hyvää ilmapiiriä yllä.Tytöt ovat molemmat jonkinlaisessa uhmaiässä.Toinen eskarilainen ja toisella ilmeisesti alkava murkkuikä.Tuntuu usein että mieheni on enemmän lapsi kuin kaikki lapsemme yhteensä.Jos lapset kiukuttelevat ei vanhempien kannata mennä mukaan rähjäämällä ja tiuskimalla.Rajat täytyy olla ja kovastikin saa sanoa toisinaan,mutta sellainen oman pahan olon purkaminen lapsiin ei mielestäni ole oikein.



Olen niin toivonut neljättä pienokaista mutta pitkästä aikaa tuli tunne että ehkä on parempi kun yrittää tällä porukalla mennä eteenpäin.Mieheni kyllä tiedostaa oman kärsimättömyytensä,mutta itsensä hillitseminen on sitten toinen juttu.Onko muilla kokemusta asiasta??!!Väsyttää ja ottaa päähän...



Kauheeta valitusta tällä kertaa.Anteeksi.

Ajattelin pitkästä aikaa kurkistella tännekin, viimeksi tuli käytyä kolmatta odotellessa noin vuosi sitten. On ollut neljäs mukelo mielessä jo pitempään ja vihdoin sain myös miehen puhuttua ympäri... Ajattelin itsekseni, että onkohan muita yhtä hulluja edes olemassa.

Onneksi löysin teidät!

Itsellä ikää 32, miehellä 30 ja lapsilla 5, 3 ja kohta yksi. Raskaudet on menneet ok ennenkin, mutta suurin huoli onkin siitä ajan riittävyydestä sitten kun mukelo syntyy... Kuinka kerkiän kuunnella jokaisen surut ja murheet, vaihtaa vaipat ja kuskata muskariin? Kun vihdoin sain mieheltä luvan neloseen, huomasinkin, että alan itse laittaa kapuloita rattaisiin. Ehkäpä vauvelin pitäisi kasvaa vielä sittenkin pari kuukautta lisää ennen kuin yritetään...

Tuntuu, että mietin tosi omituisia, kun paras kaveri on samaan aikaan käynyt jo vuoden verran lapsettomuushoidossa. Olenko ansainnut edes sitä neljättä? Onhan mulla jo kolme tervettä mussukkaa olemassa.

Tervetuloa vaan marinox! Oikeassa paikassa olet totisesti.....meillä kaikilla on suunnilleen ihan samanlaisia murheita ja mietteitä, senkus tänne vaan niitä purkaamaan. Esim. Eveliinankin juttu oli aivan tuttua meilläkin;) ja marinoxin kapulaa rattaisiin juttu, ihan samaa mullakin välillä. Eli toisinaan tekisi mieli laittaa jäihin koko juttu syystä tai toisesta, mutta sitten taas kuume on kahta kauheampi.



Tänään onkin vähän rauhallisempi päivä, eilen tuli rehkittyä taas oikein olan takaa. Tuli siivottua koko talo ja vieraita kävi sitten vielä pitkin iltaa. Meillä kun on semmoiset " avoimet" ovet, kaikki tykkää poiketa täällä, sanovatkin että olen semmoinen äitihahmo.....no jaa. Ykskin rouva kysyi multa ihan suoraan eilen, että odottaa jo milloin meiltä vauvauutisia kuuluu. Siis mie ihan häkellyin, koska en ole hänelle puhunut haaveistamme oikein mitään. Niin ja hän luuli, että mie jo odotan.....



Hyvää sunnuntaita kaikille, peukkuja ja +++++tuulia tarvitsijoille!



Lähettääpi Lalla

Hei kaikille!Ajattelin kirjoitella nyt tänne kun olen pitemmän aikaa j lueskellut teidän juttuja..Eli olen 29 vuotias kolen lapsen äiti ja neljättä tässä yritellään :) Lapset on 8, 4 ja 3. Raskaudet ja synnytykset on mennyt tosi hyvin..ja kohtuu nopeita ovat synnytykset olleet.

Nyt on kp 27/28 ja lämmöt on noussu, rinnat on kipeet ja tulee maitoa :/ ja pahoinvointia on ollu jonkun verran..Plussan toivossa varovasti...

Ensiksi tervetuloa marinoX mukaan!

Täällä on jännitystä ilmassa, sillä tänään (su) on kp 33/28 eikä menkat ole vielä alkaneet.. Hmmm... Perjantaina kun tuolla ulkona touhuiltiin niin muutaman kerran alamahassa tuntui lähinnä supistuksia muistuttavia kipuja ja painontunnetta on myös ollut. Pahoinvointia aamuisin on ollut viikon tai pari (en osaa tarkkaan sanoa milloin alkoi). Sitä on siis ollut on se sitten oikeata tai kuviteltua?! Huomenna ajattelin testin ostaa kun täytyy muutenkin apteekista hakea täydennystä lääkekaappiin. Jos ei sit menkat ala ennen sitä... Pienellä varauksella suhtaudun testin tekoon ettei sit niin korkeelta putois! Mutta tulen sit pikimmiten ilmoitteleen miten kävi.

Täytyy sanoo et jos on tärpänny, niin ei kyl tarvii kun pestä omat ja ukon housut samassa koneessa, niin olen jo raskaana. Mutta katsellaan.



Sellaisia tunnelmia täällä tänään..



Tärppionnea kaikille tarvitsijoille toivottelee wagner