Kivuas ja vaikea nopea synnytys

Synnytys alkoi kivulilailla supistuksilla jotka tulivat heti alkuun 5 minuutin välein ja olivan niin kivulaita etten pystynyt puhumaan tai liikkumaan ollenkaan. Puolitoista tuntia sinnittelin kotona ennenkuin lähdimme synnytyssairaalaan. Vastassa oli nuori mukava kätilö joka sanoi että otetaan tunti käyrää ja katsotaan sitten lähdetäänkö takasin kotiin vai otetaanko osastolle. Siinä vaiheessa kivut olivat jo niin kovat että olisin huutanut puudutusta jos olisin pystynyt. 15 minuuttia ehdittiin käyriä ottamaan ennenkuin siirryttiin suoraan synnytyssaliin. 

Salissa pyysin monta kertaa puudutusta mutta vanhempi kätilö oli sitä mieltä etten sitä vielä tarvitse, joten koko synnytys meni ilman mitään puudutuksia.. Pää oli vinossa ja ponnistusvaihe oli todella pitkä ja kivulias. Puolessa välissä toivoin kuolevani ettei tarvitsisi kestää sitä kauheaa kipua enää. Ponnistusvaihe kesti 60 min ja koko synnytys 4h10min mutta se tuntui ikuisuudelta! Repesin pahasti jokapaikasta, tikkejä tuli todella paljon ja vuoto oli runsasta.. 

En tuntetun synnytyksen jälkeen minkäänlaista onnellisuutta tai helpotusta, enkä edes osannut kysyä syntyikö tyttö vai poika. Koko kroppa alkoi kramppaamaan hillittömästi samantien ja tuntui ettei kipu helpota. Synnytystä muistelen kauheana kokemuksena jota en halua käydä uudestaan läpi. Vauvani on nyt kolmen kuukauden ikäinen enkä ole vieläkään tuntenyt minkäänlaista onnellisuutta tai "ihanaa" vauva aikaa. Tuntuu että kaikki äidit ovat niin onnellisia, jaksavat käydä lenkillä ja seurustella muiden kanssa.. 

Onko muilla ollut samanlaisia kokemuksia tai tuntemuksia?