Millä mielellä te akateemiset tutustutte pelkän amiksen käyneisiin?

Olen akateeminen siivooja. 😁 Uskokaa tai älkää, duunarihomma on kivaa. Aivot narikkaan ja peba pienenee. Ai mitenkö suhtaudun amiksiin? Niin kuin nyt ihmisiin yleensä suhtaudutaan. On hyviä tyyppejä ja sitten niitä kuupäitä. Ihan kuin akateemisissakin.

Suomessa taitaa olla nuoremmista ikäpolvista joka ainakin toiselle vähintäään alempi korkeakoulu- tai yliopisto tutkinto tai siihen johtavat opinnot vielä kesken, joten aika vähän tuo kertoo kenestäkään, että hän on ns. akateeminen....   Aiankin haastavaksi menisi, jos pitäsi alkaa erikseen erottelemaan, miten tutustusi ihmiseen, jonka muodollista koulutusta ei tietäisi etukäteen, koska aika haastavaa se voisi olla ulkoisesta olemuksesta erottaa. Ja vaikka itse olen ns. akateeminen, niin on harhaluulo, jos joku pitää tämän vuoki jotenkin erityisen fiksuna tai ajattelee, että tietäsin asioista monta kertaa paremmin kuin joku muodollielta koulutuksetaan suppeamman tutkinnon omaava, joka omaa kiinnsotusta ja uteliaisuutta eri asioita ja ilmiöitä kohtaan.  

Suvaitsevaisella mielellä. Ihmisiä hekin ovat siinä missä me muutkin, erilaisia vain. Sitä paitsi erilaisuus on rikkautta

Entä jos on käynyt sekä amiksen, että korkeakoulun? Kyllähän niitäkin on, veli muunmuassa.

Useimpiin ihmiseen ole tutustunut harrastusteni kautta. Suurin osa on sellaisia joiden ammattia en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän sairaalassa lääkärit eivät koskaan puhu mitään laitoshuoltaja/siivoojahenkilökunnalle.

Tää on kyllä aika moukkamaista kun ottaa huomioon, että sairaala ei kovin kauaa pyörisi ilman laitoshuoltajien työpanosta.

No, toisaalta, "meidän sairaalassa" kyllä puhuvat, eli joko ovat ilahduttavasti tulleet pois kivikaudelta tai näkevät smurffipukuun verhotun akateemisuuteni. Hohhoijakkaa.

Eri, laitoshuoltaja, FM

Anteeksi kun menee ot, mutta mikä sai sinut vaihtamaan akateemisen ammattisit laikkarin duuniin? Tai siis minun on hirveän vaikea nähdä mikä laikkarin duunissa on kiinnostavaa. Ymmärrän toki, että se on minun heikkouteni

- ei lainattu

Vierailija kirjoitti:

Entä jos on käynyt sekä amiksen, että korkeakoulun? Kyllähän niitäkin on, veli muunmuassa.

Ei kai tuossa mitään ihmeellistä ole. - Tosin kun on seurannut uudistuksia joissa on määrä jakaa tulevaisuudessa osa opiskelupaikoista suoraan ylioppilaskirjoituksissa parhaiten menestyneille niin on käväissyt mielessäni, että tämäkö on keinotekoinen yritys saada lukiolle lisäarvostusta, kun viime vuosina on moni ammattikoululsta valmistunut voinut napata sen himoitun ja korkeakou tai yliopiisto -opiskelupaikan jäädessä ylioppilaaksi kirjoittaneen  vaille "oman alansa" paikkaa. Mutta oli taustalla sitten suoritettu ammattikoulu tailukio ja ylioppilaskirjoitukset, niin tuolla ei ole mitään merkitystä sen jälkeen kun korkeakoulu/ yiiopisto -opiskelu paikan on saanut.    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin meidän sairaalassa lääkärit eivät koskaan puhu mitään laitoshuoltaja/siivoojahenkilökunnalle.

Tää on kyllä aika moukkamaista kun ottaa huomioon, että sairaala ei kovin kauaa pyörisi ilman laitoshuoltajien työpanosta.

No, toisaalta, "meidän sairaalassa" kyllä puhuvat, eli joko ovat ilahduttavasti tulleet pois kivikaudelta tai näkevät smurffipukuun verhotun akateemisuuteni. Hohhoijakkaa.

Eri, laitoshuoltaja, FM

Anteeksi kun menee ot, mutta mikä sai sinut vaihtamaan akateemisen ammattisit laikkarin duuniin? Tai siis minun on hirveän vaikea nähdä mikä laikkarin duunissa on kiinnostavaa. Ymmärrän toki, että se on minun heikkouteni

- ei lainattu

Ei haittaa. Toisinpäin, ammatti (lukiopohjalta) oli ensin. Sillä maksettiin asuntolaina ja mahdollistettiin myöhempi rönsyily mielenkiintoisille, mutta huonosti työllistäville sivupoluille. Nykyään teen enää osa-aikatöitä, priorisoin vapaa-aikani työelämän edelle, ja tämä on siihen helpointa rahaa (joustot). -ed.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos on käynyt sekä amiksen, että korkeakoulun? Kyllähän niitäkin on, veli muunmuassa.

Kätevää: voi mm. ylenkatsoa omaa amis- ja yliopistopuoltaan:).

Lääkärit ja hammaslääkärit ovat ryhmätasolla hyvin tietoisia omasta arvostaan, ja lääkäri-sairaanhoitaja-lähihoitaja -hierarkia on poikkeuksellisen tiukka. Yksilöissä (lääkäreissä) on toki poikkeuksia, jotka ottavat kontaktia ja ovat ystävällisiä sille siistijällekin. Lastenneurologeista useimmat ovat olleet helposti lähestyttäviä. Muissa akateemisesti koulutetuissa ammattiryhmissä en ole huomannut vastaavaa ilmiötä. Itse ajattelen, että jokaista kanssaihmistä tulee kohdella kuin toivoisi itseä kohdeltavan, ja olen akateeminen, jos sillä nyt on merkitystä. Meillä on läheisinä ystävinä ihmisiä kaikilta koulutustasoilta. Heitä kaikkia kuitenkin yhdistää kutakuinkin samanlaiset arvot ja kyky syvälliseen keskusteluun.