Lue keskustelun säännöt.
Eron jälkeen, lasten "jakaminen" lomalla?
28.02.2019 |
Lapsemme on 10v ja 13v. Meillä on ollut vuoroloma systeemi. Nyt hiihtolomalla oli miehen vuoro olla lasten kanssa. Suunnitteli, että menisi lasten ja uuden naisystävänsä kanssa viikoksi Lappiin laskettelemaan. Nuorimmaiseni oli innoissaan, mutta esikoisemme ei halunnut reissuun. Jää kuulemma minun kanssa mielummin kotiin tai jos itse teen jonkin reissun. Miehen kanssa houkuteltiin lasta, että menisi isänsä mukana, muttei halunnut. Annettiin periksi ja jäi viettelemään lomaa mun kanssa kotiin. Reissun jälkeen mies on alkanut olemaan epäystävällinen mua kohtaan ja kyseenalaistaa jatkuvasti mun päätöstä antaa esikoisen jäädä kotiin , vaikka itsekin sanoi lopulta, että turha maksaa kallista matkaa jos lapsi ei halua edes reissuun. Nyt myös anoppi ollut outo ja kommentoinut, kuinka oli multa tyhmä temppu antaa lapsen olla menemättä ja nyt etääntyy isästään jne?
Kommentit (8)
Lapsen ei voi alkaa antaa päättämään lomamatkoista sun muista menoista, mihin uusperhe on menossa. Lapsen tulee mennä uusvanhempien mukana samoin, kun sitten kun sinulla on uusperhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, teinit nyt jossain vaiheessa rupeaa olemaan asioista omaa mieltään. Miestä varmasti surettaa ja harmittaa, koska kokee että lapsi loitontuu hänestä. Mutta etkö sanonut, että yhdessä tämän miehen kanssa kuitenkin päätöksen periksi antamisesta teitte. Tehty mikä tehty, eipä tuota nyt enää tekemättömäksi saa. Anna kumminkin exän ja ex-anopin kiukuttelun mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos,
Hyvää asiassa on se, että isä haluaa pitää lapseensa yhteyttä. Tuossa iässä olisi varmaan syytä teiniä kyllä vielä vähän patistellakin niihin isän kanssa tehtäviin asioihin, että yhteys säilyisi. Ehkä teini toivoisi omaa aikaa isän (ja isän perheen?) kanssa ilman sitä kymmenvuotiasta? Pitäisikö teidän aikuisten pohtia tätä puolta? Itse tykönäsi voit myös miettiä, onko teinisi jotenkin sinusta itsestäsi huolimatta, tai sinusta mustasukkainen, eli ei halua jättää sinua?
Iän puolesta lapsi saa päättää tapaamisista tai siis häntä on kuultava. Nyt vain palaveri, jossa isä, äiti ja lapsi sanovat sanottavansa. Anopin sanoilla ei ole merkitystä.
Teinit ovat tuollaisia, olivat sitten ydinperheessä tai uusperheessä. Tuo tulee vain lisääntymään. Pakottaminen lisää vain uhmaa. Ja lopulta teini ei koskaan halua enää mennä isänsä luokse, jos se perustuu pakkoon.
Niin, et osannut olla aikuinen ja laittaa muksua isänsä luo? Ei ihme jos porukka ihmettelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, teinit nyt jossain vaiheessa rupeaa olemaan asioista omaa mieltään. Miestä varmasti surettaa ja harmittaa, koska kokee että lapsi loitontuu hänestä. Mutta etkö sanonut, että yhdessä tämän miehen kanssa kuitenkin päätöksen periksi antamisesta teitte. Tehty mikä tehty, eipä tuota nyt enää tekemättömäksi saa. Anna kumminkin exän ja ex-anopin kiukuttelun mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos,
Hyvää asiassa on se, että isä haluaa pitää lapseensa yhteyttä. Tuossa iässä olisi varmaan syytä teiniä kyllä vielä vähän patistellakin niihin isän kanssa tehtäviin asioihin, että yhteys säilyisi. Ehkä teini toivoisi omaa aikaa isän (ja isän perheen?) kanssa ilman sitä kymmenvuotiasta? Pitäisikö teidän aikuisten pohtia tätä puolta? Itse tykönäsi voit myös miettiä, onko teinisi jotenkin sinusta itsestäsi huolimatta, tai sinusta mustasukkainen, eli ei halua jättää sinua?
Viimeinen lause piti olla että onko teinisi jotenkin sinusta itsestäsi huolissaan, tai sinusta mustasukkainen jne.
Aika tyypillistä uusperhehelvetin alkua... kannattaa avata suu ja keskustella asia halki niin exän kuin anopin kanssa.