Lue keskustelun säännöt.
Miksi et seurustelisi lapsia hankkineen kanssa?
Kommentit (50)
Käytetty on aina käytetty, ei kiitos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huolisi naista jolla lapsia, koska tällaiset naiset hyvin usein eivät kykene normaaliin pitkään parisuhteeseen. Miksi eronnut muuten lasten isästä? Eikä tarvitse puolustella, kuinka lasten takia ei kannata jäädä huonoon suhteeseen, oli syy mikä tahansa. Sillä SE, että joku tekee lapsia ihmisen kanssa jota ei vaivaudu edes kunnolla tuntemaan, on typerää ja omaa moraaliani vastaan.
Oleko tosi nuori? Lapsen kasvatus kestää parikymmentä vuotta. Sinä aikana ehtii tapahtua kaikenlaista. Minun mieheni petti, ystäväni mies alkoholisoitui. Molemmat vaihdettiin parempaan.
Miksi pitää aina vaihtaa uuteen? Yksinkö ei osaa olla mitenkään? Lapsilla kaksi kotia, isin ja äidin puolisot ja sisarpuolet ja isin uuden vaimon yhteiset lapset ja äidin ja uuden miehen yhteiset. Sitten erotaan taas "hyvistä syistä", kun elämässä tapahtuu jaadilaadi. Pääasia et isi ja äiti on onnellisia, kyllä ne lapset sen aistii ja muita perusteluja.
Sattui kummallekin hyvä puoliso kohdalle. Yksinkin ehdittiin olla. Meidän molempien lapset on jo kasvatettu, älä hätäile.
En mä ainakaan haluis, tuntuu et sil ois liikaa elämää muualla, ei vois suunnitella yhteistä elämää enkä ois millään se nro 1 asia elämässä. :D
Lapsi menee aina kaiken edelle... ja sellaset vanhemmat, jotka tekee lapsen ja kyllästyy ja kiintyy enemmän seuraavaan puolisoonsa niin ei sekään ole järkevää.. enkä usko mihinkään et suhteet on täydellisiä, kun valitsee oikein. liikaa huonoa kaikissa, vaikka voiskin olla parempi ku vaikka se exä.
ja varmaan jokainen lapseton joka haluaa lapsia, niin haluis tehdä ne lapset ensimmäistä kertaa puolison kanssa, jos sais valita.
tietenkin jos oikeesti tapaa ihanan ihmisen, niin sit voi miettiä, riippuen myös omasta iästä.
jos vaikka itse 40 v, suunnitteilla ei oo mitään perhettä, mut kokee lapset ihan ok:na, ja kaikki muu kunnossa, niin se on eri asia, ku 25 v ja 25 v, jotka miettii tulevaisuutta. :D eli 40 vuotiaan kannattaa mieluummin ottaa kumppani jol on lapsia, ja sen ikäsillä monesti jo onkin, mut jos parikymppiset ettii puolisoa niin kannattaa ettiä sellanen jolla EI ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtäkään sekopäistä lasten äitiä enää mun elämääni sanelemaan. Lapset on ok, lesken kanssa juttu vois toimia.
Onko sinulla omia lapsia? t. leski
En haluaisi sotkeutua mihinkään uusperhekuvioon. Mulle olis varmaan liikaa se, että eksä pyörii kuvioissa mukana. Eihän sitä tiedä muuttuuko ajatus jos kyseinen tilanne tulisi eteen mutta aika kaukaiselta tuntuu, itse kun en lapsia halua vielä moneen vuoteenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolison pitäisi - vähintään lasten takia, olla tekemisissä exänsä kanssa. Lapset määräisivät aikataulut, ei kiitos. Nautin kun voin lähteä minne haluan, ja MILLOIN haluan, ilman kiukuttelevia kakaroita, ilman lastenvahtien hankkimista. Haluan omaa aikaa suht paljon, lasten kanssa sellaista ei ole, kuten täältäkin saa usein lukea.
Olen ollut kerran naisen kanssa jolla oli 5 ja 8 vuotiaat lapset. Ei siitä tullut mitään. EI oikeasti päästy mihinkään ikinä, kun lasten isä oli häipynyt ja nainen oli totaali yh ja sen vanhemmatkin asu lapissa ja ite asuu helsingissä. Ei meillä ollu yhteistä aikaa ja aina ne lapset pyöri siinä. En oikeastaan kerennyt oppimaan tuntemaan kyseistä ihmistä kunnolla, kun missä välissä siinä kunnolla pystyy edes tutustua. Eikä se auta jos joku sanoo, että eikö niitä lapsia olis voinu joku serkku tai naapuri kattoo muutaman tunnin tai päivän.. Ei siinä edelleenkään pysty mitään tekemään. Sit tuli se syyllistäminen, kun menin käymään jossain, niin siitä tuli vähän riiitaa.. Olisko mun pitäny olla siellä hälinässä 24h. Lähdin suhteesta lopulta, kun en jaksanut enää sitä pelleilyä.
Nykyisellä ei ole lapsia ja voidaan mennä ja tehdä asioita sillon kun huvittaa eikä tarvi miettiä voiko oven avata ilman vttuilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtäkään sekopäistä lasten äitiä enää mun elämääni sanelemaan. Lapset on ok, lesken kanssa juttu vois toimia.
Onko sinulla omia lapsia? t. leski
Ei ole, vaikka toiveissa kovasti olisi vielä joku päivä.
Koska ihan erilainen arvomaailma.
Haluan kumppanini itselleni ja mennä naimisiin ja sitten ehkä yhdessä hankitaan niitä lapsia.
En halua vieraiden lapsia jaloksiin pyörimään ja sitä toista vanhempaa enkä muutenkaan kumppania jolla on tuollainen menneisyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen anteeksi vain liian itsekäs jakamaan naiseni minulle vieraiden ihmisten kanssa. Eli ne lapset, exä ja exän sukulaiset.
Ihmeen vähän on eronneita vanhempia täällä pitämässä palopuheita ohi varsinaisen annetun kysymyksen, eli puolustelemassa itseään. Hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kyllä mitään toivoa että lähtisin siihen rumbaan mukaan. Lähetäänkö leffaa?? Ei pysty, kun Jarnolle ei saa hoitajaa. Sitten tulee perjantai ja lasten isä pitäis hakea.. Yllätys ei hae, kun lapset on mehustellut että äitillä on uusi mies. Exä kostaa olla hakematta omaa jälkikasvuaan.. Eli taaskaan ei voi tehdä yhdessä mitään. Paskimmassa tapauksessa se exä tulee uhoo ja itkee, kun oon rikkonut perheen ja vieny lapset häneltä, vaikka ovat eronneet kolme vuotta ennen minun olemassaoloa. Yrität katsoa leffaa kämpässä, niin lapset hokee ihan tahalteen koko aika siinä edessä. Äiti kato, äitiiiii äitiiii äiti tuu tänne äitiii.. Hei mitä te katotte äitiiiiiii äitiiii. Nej tack.
Koska minulla 4 lasta ja en halua suurperhettä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoliso ei peri muuten kun testamentin kautta
Vierailija kirjoitti:
En perisi puolisoani.
Oletko lukenut tätä palstaa kauankin? Lukuisissa keskusteluissa, tuhansissa kommenteissa käy ilmi asenne, että sen lapsettoman kumppanin pitää asettaa lapsen tarpeet edelle ristiriitatilanteissa, maksaa kuluja jne. Koska lapsi on lapsi, aikuinen on aikuinen, me ollaan paketti, saman katon alla kun ollaan niin, niin kaikki yhteistä, euroja ei ryhdytä laskemaan, lapsi saattaa kokea ulkopuolisuutta jne. Muuten ero edessä.
On vaan yksinkertaisesti liian huono asetelma, että kiinnostaisi.
Oon itse yhden jo teini-ikäisen lapsen totaali-yh, ja aina pitänyt kiinni siitä periaatteesta, että en ala seurustella miehen kanssa jolla on jo lapsia. Voi kuulostaa hullulta mutta omaa lastani ajattelin tässä.
Järkyttävää, tosi vihamielisiä perheitä täällä.
Kaikki ei kuitenkaan ole sellaisia.
Koska vaarannan terveyteni ja henkeni syömällä e-pillereitä. En ala huolehtimaan muiden vahingoista, tai muutenkaan anna niiden vaikuttaa elämääni millään lailla. Mieluummin yksin kuin lisääntyneen miehen kanssa.
Olen itse leski ja siis myös yh.
Vaadittaisiin aika paljon, että lähtisin omien lasteni elämää sotkemaan millään uusperhesysteemillä ja mahdollisesti viikottain vaihtuvilla lapsi- ja perhekokoonpanoilla. No thanks.
Toisaalta myös lapsettoman ihmisen kanssa voisi olla aika isoja näkemyseroa, liian erilainen arvomaailma ja elämänkokemusten poikkeavuus.
Toistaiseksi voi olla parempi olla ilman minkäänlaista toista aikuista perheessä sähläämässä. Ehkä jotain vähemmän vakavaa tapailua voisin jossain vaiheessa miettiä. Sellaista, jossa nähtäisiin lähinnä aikuisten kesken iltaisin tai viikonloppuisin.
Miksi pitää aina vaihtaa uuteen? Yksinkö ei osaa olla mitenkään? Lapsilla kaksi kotia, isin ja äidin puolisot ja sisarpuolet ja isin uuden vaimon yhteiset lapset ja äidin ja uuden miehen yhteiset. Sitten erotaan taas "hyvistä syistä", kun elämässä tapahtuu jaadilaadi. Pääasia et isi ja äiti on onnellisia, kyllä ne lapset sen aistii ja muita perusteluja.