Onko paikalla muita, jotka palanneet takaisin yhteen eron jälkeen?

[quote author="Vierailija" time="16.02.2013 klo 02:02"]

Meillä nyt näyttäisi näin tapahtuvan ja ystävät/sukulaiset suhtautuvat asiaan jotenkin tosi nihkeästi :(. Mitään draamaa ei eroon liity, klassinen tunteiden lopahtaminen pikkulapsivaiheessa. Nyt sitten avioerosta jo vuosi ja yllättäen tunteet alkaneetkin heräillä uudelleen. Mies on ollut paljon taas minun ja lasten kotona ihan öitäkin ja loistavasti menee. Tuntuu, kuin olisimmekin kaksi ihan eri ihmisetä, kun silloin ekan liiton aikana. Koskaan emme ole juurikaan riidelleet aikaisemminkaan.

Onko paikalla muita, jotka palanneet yhteen eron jälkeen? Mitkä fiilikset? Oliko oikea päätös ja miten lähipiiri suhtautui?

Kiitos kaikille asiallisista kommenteista.

[/quote]

Miksi lähipiirinne nihkeilee? Oliko liitossanne jotain, miksi ero oli heidän mielestään hyvä asia, esim. liikaa alkoa, väkivaltaa, pettämistä tms?

Oma mummoni palasi yhteen väkivaltaisen juoppomiehensä kanssa, ja siinä meni suhde sukulaisiin loppuiäksi. Surullista. Ei ole oikein sukulaisilta tällainen minusta, vaikka ei tuossa tapauksessa myöskään hyvä ollut palata yhteen.

Mutta jos teillä ihan normaali parisuhde, niin sittenhän on vain hyvä jos palaatte yhteen!

Palattiin yhteen mutta pari vuotta eteenpäin ja oltiin taas samassa tilanteessa eli eron partaalla. Ja tällä kertaa erottiin lopullisesti ja se oli ainoa oikea päätös.

En tiedä, miksi lähipiiri ei ole avoimen iloinen yhteenpaluustamme. Ei meillä ollut mitään muuta entisessä liitossa, kun se, että lopulta oltiin vain kämppiksiä, eli siis romanttiset tunteet oli totaalisesti kuolleet. Ei vaan löydetty enää kipinää millään, vaikka käytiin jopa parisuhdeterapiassa puolisen vuotta. Ihan suht hyvissä väleissä erottiin ja kaikki on sujunut mallikkaasti mm. lasten tapaamiset, elatusmaksukuviot jne. Kummallakin on menneenä vuonna ollut pientä treffailua ja tapailua uusien kumppanien kanssa, mutta ei sen vakavampaa. Tilanne vaan jotenkin itsestään ajautui siihen, että mies alkoi viettää aikaansa täällä entisessä kodissaan, eli minun ja lasten luona ja sieltä se kipinäkin jotenkin vaan tupsahti ihan milemmille yllätyksenä ja siis molemminpuoleisena :). Otamme nyt ihan iisisti tämän asian kanssa, olemme kertoneet tästä lähipiirille, hyville ystäville ja lähisuvulle. Miehellä edelleen oma asunto ja ajattelimme ihan rauhassa nyt katsoa tilannetta tällä tavalla. Emme siis tee mitään yhteenmuuttopäätöksiä tms, mutta sen päätimme yhdessä, että nyt ei enää tapailla muita vaan aletaankin ihan alusta treffailla toisiamme ja katsotaan mihin etenee. Tosi hyvät fiilikset on molemmilla ihan lastenkin takia. Lapset tosi pieniä vielä. Ja täytyy sanoa, että on kuulkaa ihan perhosia vatsassa, vaikka tuon miehen kanssa elin yli 10 vuotta avioliitossa :D. Näemmä sitä voi rakastua uudelleen.

Lähipiiri ehkä pelkää, että taas olisi ero jossain vaiheessa edessä ja taas pitäisi tukea ja kuunnella. En tiedä, kuulostaa typerältä, jos nuo olisi syinä. Mutta en osaa sanoa. Olen kysynyt siskoltani tästä, mutta hän väitti sitten että ei hän ole ollenkaan vastaan yhteenpaluuta, mutta toivoo vain etten saa siipeeni tai etten elättele turhia toiveita tms.

Ap

Onneksi olkoon, minä olen todella iloinen enkä nihkeä! Hienoa!

Tunnen yhden parin joka palasi yhteen ja erosi parissa kuukaudessa. Jotenkin en voi käsittää sitä. Kun pelissä on lapsia niin aivan kauheaa!

Olette ottaneet opiksenne. Toivon kaikkea hyvää teille ja sukunne mielipiteellä ei ole lopulta kylläkään mitään väliä.

Jokainen aikuinen tekee niin kuin itse haluaa . Eihän sitä muiden mielipiteiden takia voi parisuhteistaan päättää.

Olimme ensin 18 vuotta naimisissa, sitten tuli ryppyjä ja parin vuoden tuumaustauko, ja sen jälkeen taas on mennyt rattoisasti yli 10 vuotta sovussa. Kummankaan rakkaus ja keskinäinen kunnioitus ei milloinkaan loppunut - tulipa vain ryppyjä , joita pitkässä juoksussa saattaa tulla monillekin.  Päätös oli oikea ja emme ole kyselleet kenenkään mielipiteitä asiaan, joten emme voi kertoa, mitä muut ajattelevat. Ei vois vähempää kiinnostaa. Riittää kun itse tietää, mitä tekee, ja tuntuuko se oikealle ratkaisulle.

Itse erosin, oltiin erossa ja vuoden jälkeen palattiin takaisin yhteen. 

Nyt lopullisesti erossa, sieltä ne vanhat ongelmat ja asiat kuitenkin palasi pikkuhiljaa vaikka aluksi meni paremmin kuin koskaan..