Mihin katosi elämä
Tuntuu, että koko elämä on kutistunut työn ympärille, tuntuu, että ennen menin ja matkustin ja tein asioita , nyt ainoa pelko on että joku kysyy koko ajan miten töissä.
Kun en koskaan kokenut, että elämäni on yhtä kuin työ ja ajatukseni ovat muualla. Nyt olen sitten yhtä kuin työ ja minut laitettu muottiin, mitä en halunnut.
Kukaan ei kysy enää että oletko matkoilla vaan aina että oletko töissä. Olen ihan apaattinen, kun en voi enää lähteä mihinkään koska olen aina töissä muiden odotusten mukaan.
Nuorempana kun risteiltiin , ei kukaan kysynyt että onko nyt työpäivä vaan mietittiin seuraavaa matkaa, vaikka oltiinkin töissä. Osattiin elää ja lähteä, kun pystyi.
Nyt kaikki ilmeisesti kangistuneet koteihinsa ja risteilyn ehdotus on kauhistus.
Kommentit (5)
Risteily oli nyt vain yksi esimerkki , mihin voi pyytää ystäviä, kun harvemmin kukaan ulkomaan matkalle lähtee yhdessä.
En oikein saanut pointista kiinni. Sua siis ahdistaa se, että kun tapaat vaikka tutun jossain niin hän ei kysy että oletko matkustellut/oletko nyt matkalla, vaan että miten töissä menee?
En tajunnut myöskään sitä, että onko sun kaveriporukassa aiemmin ollut ihan yleistä käydä risteilyllä niin, ettei kukaan edes tiedä pitäisikö olla töissä sinä päivänä. "Nuorempana kun risteiltiin , ei kukaan kysynyt että onko nyt työpäivä vaan mietittiin seuraavaa matkaa, vaikka oltiinkin töissä."
Tarkoitan siis, että ihmisten ajattelu pyörii vain työn ympärillä ja kaverit ja vanhemnat kysyvät aina vain että miten töissä. Vastasin, että kiitos hyvin olin uimassa eilen, niin kauhistellaan, etkö ollut töissä. Kerran sanoin olleeni korkeasaaressa kun kysyttiin, mitä kuuluu, niin heti seuraava kaneetti oli
etkö ollut töissä. Totta kai olin, mutta lähdin klo 16.00 liukuma-aikani puitteissa. Tuntuu, että ihmiset ovat ihan vieraantuneet siitä, että vapaa-ajallakin voi tehdä jotain ja en tiedä erottavatko he edes mikä on vapaa-aikaa, kun
vapaa-ajallakin näemmä pitäisi olla jatkuvasti luurin ja sähköpostin päässä.
Eli kun kerrot jotain muuta mitä olet tehnyt, niin aina päädytään siihen samaan mites työ.
Ja ennen siis vain kysyttiin, että miten olisi risteily silloin ja silloin ja kukaan ei sanonut, että ei käy, mutta nyt lähes jokaisella tulee automaattisesti heti että no kun työ sitä ja työ tätä.
Ihmiset eivät ilmeisesti enää osaa hakea vapaapäivää tai pitää lomaa, kun on niin vaikea sopia mitään.
Yksikin sanoin, että no kun työ, kun risteily olisi ollut viikonloppuna ja kyseinen työpaikka ei ole edes auki silloin ( valtion virasto) itse en ainakaan ole saanut palvelua viikonloppuisin, niin keksikää edes uskottavampia syitä, miksi ei käy tai ihan vain sanoa, että kiitos nyt en halua lähteä, säästän rahaa vaikka.
Sun tuttavapiiri ilmeisesti hyvin työorientoitunutta.
Jos risteily on sinulle matkustusta, et ole elänyt vielä ollenkaan.