Saako työhaastattelussa kieltäytyä vastaamasta vaikeista kysymyksistä?

Annat oudon kuvan.

Keksi noihin jotkut muut vastaukset.

Ei työnantajaa kiinnosta sinun parisuhdehaasteesi tai onnistumisesi. Mieti joku työhön tai siihen läheisesti liittyvä asia valmiiksi minkä vastaat.

Vaikenemalla tai kieltäytymällä vastaamasta annat tosi oudon kuvan itsestäsi ja et varmasti saa paikkaa.

Tarkoitus on vastata mikä on ollut suurin saavutus työelämässä ja mikä aiheuttaa stressiä töissä eikä henkilökohtaisessa elämässä. Vastaamatta jättäminen antaa hyvin oudon kuvan sinusta ja tuskin saat työpaikkaa.

Totta kai saat, mutta...

Vierailija kirjoitti:

Annat oudon kuvan.

Keksi noihin jotkut muut vastaukset.

Mitä ehdotat? Haastattelutilanteet ovat aika vaikeita, kun hyvin henkilökohtaisia kysymyksiä voi tulla yhtäkkiä.

Eiköhän se suurin saavutus ja stressinaihe työhaastattelussa tarkoita jotakin työhön liittyvää eikä henkilökohtaisen elämän asioita. Suurin saavutuksesi työelämässä on mikä? Entä mistä koet stressiä työelämässä? Näihin vastaat, etkä mihinkään henkilökohtaisuuksiin.

Työnantaja haluaa tietää suurimman saavutuksesi työelämässä!

Kaltaistesi takia meillä on erilaisia työnhakuvalmennuksia. Niissä kerrotaan, miten työhaastattelussa toimitaan. On haastattelijanakin aika lailla ahdistavaa kuulla työnhakijan avautumista parisuhteestaan, kun oikea vastaus olisi lyhyt selvitys menestyneestä projektista tai onnistuneesta tilaisuuden järjestämisestä.

Työhaastattelussa saat tehdä mitä vain. Itse kerran sarkastisesti totesin, että matkustinko 500 km tänne keskustelemaan minun kesken jättämästäni väitöskirjasta vai itse avoimesta työpaikasta. Luonnollisestikaan en paikkaa saanut, mutta v*tutti tuollainen minun aikani ja rahojeni täydellinen hukkaaminen.

Pakko on vain kuolla ja maksaa verot.

Vastaa vaikka se toisiksi suurin saavutus ja toisiksi eniten stressiä aiheuttava asia. Tai vaikka kyseiset asiat työelämään liittyen. Annat omituisen kuvan, jos et noihin haastattelun "peruskysymyksiin" osaa mitään järkevää vastata, vaan vetoat liikaan henkilökohtaisuuteen. Se kertoo työnantajalle siitä, miten tulet reagoimaan haastaviin tilaiteisiin töissä - et sinä sielläkään voi sulkeutua ja kieltäytyä puhumasta, jos asiakkaan kanssa tai työyhteisössä pitää hankalia asioita käsitellä. 

Olen itse kieltäytynyt vastaamasta kysymyksiin jotka menevät henkilökohtaiselle tasolle. Ne eivät kuulu millään tavalla työnantajalle. Esimerkkinä vaikkapa, mikä on uskonto, tai mitä puoluetta äänestät..

Ei sen tarvitse olla suurin saavutus työelämässä. Sano vaikka että sait opetettua kissan sisäsiistiksi.

Onneksi on ap:n kaltaisia työnhakijoita, koska heidät voi samantien pyyhkäistä listalta. Jos ryhtyy kertomaan lapsen päivähoidon aiheuttamasta stressistä, tietää heti, että tätä ei palkata. Sitten se sama työnhakija soittaa valinnan jälkeen, että miksi minua ei valittu, vaikka on pitkä työkokemus jne.

Tyhmän rehellinen ei kannata olla. Se on osa sosiaalisia taitoja.

Voithan näyttää vaikka takapuolta tai keskaria haastattelijalle, mutta paikka tuskin irtoaa, ellet sitten ole hakemassa esim. leffan roolihahmoksi tai strippariksi.

Saahan työhaastattelussa vaikka käyttää haastattelijoiden papereita vessapaperina, mutta jos työpaikan haluaa, kannattaa pitää pääpaino nimenomaan työkeskeisessä näkökannassa. Ei henkilökohtaisuuksia, parisuhdetta, velkaongelmia jne. Stressiä aiheuttaa tulehtunut työilmapiiri ja suurin saavutus on joku erityisen hyvin hoidettu työ tms.

No hyvänen aika vastaa nyt vaikka suurimmaksi saavutukseksi tutkinto jos sinulla on ammattiisi liittyvä, tai edellinen työpaikka jos se oli samaa mitä haet, koska sitä kautta vaikka ”löysit itsesi ja sen mitä haluat työelämässä tulevaisuudessa”, vastaus toimii itseasiassa vaikka ala olisi ihan eri. Vastauksia tuohon kysymykseen löytyy miljoona vaikken edes tunne sinua. Stressiä aiheuttava asia...vaikka yritysten jatkuvat yt:t ja toivoisitkin löytäväsi itsellesi työpaikan jossa voisit viipyä tehden pitkän uran ja tadaa sait pisteen siinä sivussa sitoutumishalusta.

Työhaastattelussa voi aina jättää vastaamatta kysymyksiin, ei se mikään poliisikuulustelu ole (ja itse asiassa poliisillekaan ei kai ole pakko vastata...). Mutta käytännössä jos jättää kokonaan vastaamatta, menettää mahdollisuuden saada työpaikka. Usein tosin on niin, että jos kysytään oikeasti kummallisia, on itse työpaikkakin aika kummallinen eikä sinne välttämättä enää haluaisikaan. Tässä ketjussa esillä olleet asiat eivät kuitenkaan ole niitä oikeasti kummallisia kysymyksiä.

Yhteenkään kysymykseen joka koskee Minun yksityiselämää, en vastaa. Työnantajalle ne eivät kuulu.

Älä ala nöyristelemään. Jos et halua vastata niin et vastaa. Ei se sille haastateltavalle kuulu jos on kyse henkilökohtaisista asioista. Minä vastaisin vain koskien työasioita eli sanoisin että suurin saavutus oli se kun sain itse vaihdettua värikasetin toimiston tulostimeen ja se sama asia aiheutti myös stressiä. Niin ja kolmen asian perässä joiden perässä ei kannatta juosta on  Bussi, naiset ja työpaikka. 

Vierailija kirjoitti:

Voiko sanoa suoraan, että kyseiset asiat ovat liian henkilökohtaisia eikä niistä hakua puhua? Jos kysytään vaikka suurinta saavutusta tai mikä aiheuttaa stressiä?

Työnantaja tuskin haluaa kuulla, että suurin saavutus oli lähtö väkivaltaisesta parisuhteesta ja stressiä aiheuttavat sen jättämät traumat. Vai antaako vaikenemalla oudon kuvan itsestään?

Aina voit sanoa, että "hm, tätä täytyy miettiä" tai "en osaa nimetä mintään tiettyä".

Se on mielestäni parempi vaihtoehto, kuin "en halua vastata" jolloin saat kysymyksestä joka tapauksessa miinuspisteen.

Toisaalta, jos uskot että stressi on haitaksi työnteollesi, ehkä on parempi myöntää se ja yrittää siitä huolimatta olla hyvä työntekijä, kuin yrittää salata stressi josta nyt kärsit.