Sairaalassa oleminen on perseestä!
Alkanut oikeasti vitut-tamaan, huonetta ei saa pimeäksi, vanhoja ukkoja samassa huoneessa, ei saa katsoa kuin 1-2 kanavia televisiosta, klo21 hiljaisuus.
Päivällä lääkäri kertoi mitä tehdään huomenna, vuoron vaihto ja uusi lääkäri pisti kaiken uusiksi.
Tippa alkoi vuotamaan päivällä ja joku äijä sorkki sitä 2 kertaa uudestaan käteen, laittajan vaihto että onnistui, lääketippa ei juokse jos ei kiristä letkusta, nyt uusi nestetippa ja tippakäden sormet on ihan jäässä.
Vitt* mitä paskaa tämä on, kohta loppuu hermo, perjantaista saakka ollut täällä.
Kommentit (51)
Kotona olen ollut pari päivää, mutta jatkoin samaan ketjuun, litalginilla lähti tuo kipu, mutta nyt oksettaa ja on muuten huono-olo.
Ruumishuone on vielä ikävämpi paikka.
Valita sitten ap, kun olet ollut kuusi viikkoa. Ilmeisesti sinä olet vain surkeaa tekoa.
Ap kirjoitti:
Pääsin sitten kotiin, kuume ja tulehdusarvot laskeneet.
15.03.19 on sitten sapen poisto, veto on kyllä pois kun viimeeksi perjantaina syönyt kunnolla ja nyt kun yrittää syödä vähänkin kurisee maha kuin petoeläin ja vatsa on aivan löysällä.
Kaupassa käydessä meinasi lähteä taju.
Mitään raskasta ei saa tehdä eikä syödä rasvaista ennen leikkausta.
Vai niin. Minä makasin raskaana tipassa sairaalassa kuusi viikkoa ennen kriittistä elektiivistä sektiota, lähdin kaksi päivää myöhemmin (Tapaninpäivänä) kotiin ja aloitin samantien päivittäiset tunnin bussimatkat kodin ja sairaalan välillä. Käytännössä hoidin sitä sairasta vastasyntynyttäni 10 tuntia päivässä ilman lepotaukoja ja ilman muuta istuinta kuin kova jakkara. Ei puhettakaan, että makuulle olisi päässyt, vaikka oli synnytys takana, painonlasku ja hemmetin kovat hoidot. Sain kuuden viikon aikana 2-6 piikkiä päivässä eli yhteensä satoja pistoksia, joista osa kirveli ihan hemmetisti.
Yleensä raskaana ollessa paino nousee, minun laski, koska olin liikkumiskiellossa ja lihava keittiöämmä toi liian pieniä annoksia. Ajatteli varmaan, että makoilen huvikseni siinä.
Jotkut ne vain vänisevät, kun ei niistä muuhun ole.
On todellakin perseestä. Acutassa tuli jokin aika sitten vietettyä muutama yö, öisin hourailevat ja muuten vaan mölisevät vanhukset on tosi kivoja huonetovereita. Onneksi älysin kysyä hoitajalta korvatulppia, helpotti elämää huomattavasti.
Ap kirjoitti:
No voi nyt vit - tu ,taas alkoi kivut, aamupuurosta, per - kele!!!!
Otin tuon lääkkeen minkä määräsivät sappikipuun, katsotaan nyt auttaako?
Veikkaisin kaurapuuroksi? Jouduin itse paristi kauran takia päivystykseen aivan järkyttävissä sappikivuissa eikä kukaan meinannut uskoa kauraa aiheuttajaksi, vaikka kaura on oikeasti tosi rasvainen vilja.
Sairaalassa pärjäämiseen vinkkejä: pakkaa mukaan tai pyydä jotakuta tuomaan unimaski, korvatulpat, kuulokkeet ja jatkojohto. Maskilla ja tulpilla saat nukuttua paremmin valojen ja hälinän keskellä. Kuulokkeilla ja jatkoroikalla käytät kännyä vaikka koko valveillaoloajan. Puuduttaahan sekin pitkän päälle, kokemusta on, mutta voittaa verhon nipsujen laskemisen ja katon tuijottelun.
Ap täällä taas, aamulla oli sitten sappirakon poisto, yön vietän täällä heräämössä.
Saa nähdä miten huomenna menee? Nyt kun nousee istumaan tulee oksennus samantien.
En tiedä lääkityksestä, mutta onneksi ei ole kauheita kipuja, 4reikää mahassa.
Tsemppiä! Toivottavasti olet hyvissä käsissä ja toipuminen alkaa.
Tänään kotiin, liikkuminen tekee kipeää muuten aika ok Olo, kevyttä syömistä, 4viikkoon ei rasvaista, 3 viikkoa saikkua.
Kaikissa huoneissa, kaikissa sairaaloissa, ei ole potilaat edes niitä kommunikoivia. Huoneista myös siirretään pois aina joku.
Vierailijoita voi olla yhtaikaa potenssiin x.
Nykysairaalat ovat rautatieasemia.