Surettaa jo valmiiksi poikani yo-juhlat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi te, jotka huudatte, että poika kutsuu ketä haluaa..

Meillä oli viime vuonna juhlat ja ne eivät poikaa olisi voineet vähempää kiinnostaa. Ihan sama mitä tarjoiluja, missä pidetään, keitä kutsutaan. Ei kaikkia vaan kiinnosta ja juhlat on lähinnä vanhempien iloksi. Tyttäreni taas muutama vuosi sitten halusi itse järjestää kaiken, minä vain vähän auttelin.

Eli se joka tekee ja järjestää ja maksaa, saa myös päättää asioista, ei ne sillä tavalla ole nuoren juhlat, jos vanhempi ne järjestää. Parasta tietenkin, jos yhdessä tehdään, sovitaan ja laitetaan.

Nyt en oikein ymmärrä. Miksi järjestitte juhlat, jos päivänsankari teki hyvin selväksi, ettei halua mitään juhlia? Tyttö järjesti juhlat itse mutta poikaa passattiin, kun ei itse saanut aikaiseksi. Kuulostaa vähän siltä, että poika on oppinut luistelemaan velvollisuuksista esittämällä välinpitämätöntä. Mitäköhän olisi käynyt, jos olisit ilmoittanut, että ei sitten järjestetä juhlia, jos ei kerran kiinnosta. Veikkaan, että lahjat päivänsankari oli kuitenkin halukas ottamaan vastaan ja olisi lopulta pistänyt pahakseen, jos äiti ei olisikaan hoitanut hommaa hänen puolestaan.

Kyllä hän juhlat halusi, mutta ei halunnut sinänsä ottaa kantaa niiden sisältöön. Tyttö taas halusi itse tehdä suurimman osan. Mikä siinä on hankalaa hahmottaa, että ihmiset ovat erilaisia ja tapana on kuitenkin valmistumista juhlia?

Ja aika monella vanhemmat taitavat kyllä suurimman osan järjestelyistä hoitaa.

Äläpä nyt uhriudu, kun kyse on lapsesta, ei sinusta. Kyllä isän puolen suvun voi ihan hyvin kutsua! Ovat pojan sukulaisia edelleen, vaikka sinä olet pojan isälle katkera. Olisi outoa, jos ei haluttaisi kutsua. Kyse on pojasta, ei sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies lähti nuoremman naisen matkaan vuosi sitten ja isän puolelta kutsun vain isovanhemmat. Mun puolella taas suku on tosi pieni ja samaan aikaan serkun yo-juhlat 400km päässä. Eli vieraita tulossa tosi vähän. Mun äiti, anoppi ja appi, pari tuttavaperhettä, ehkä yhdet naapurit =(

Ja vuosi sitten meillä olis ollut miehen puolelta laaja suku ja paljon tuttavaperheitä.

Miehen suvunhan voi kutsua juhliin myös, hehän ovat poikasi sukulaisia, joten mikä tässä on oikeastaan se ongelma?

Ai niin joo, pointtihan taisi ollakin, että mies lähti nuoremman matkaan, eikä pojan yo-juhlat.

Tämä!

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi te, jotka huudatte, että poika kutsuu ketä haluaa..

Meillä oli viime vuonna juhlat ja ne eivät poikaa olisi voineet vähempää kiinnostaa. Ihan sama mitä tarjoiluja, missä pidetään, keitä kutsutaan. Ei kaikkia vaan kiinnosta ja juhlat on lähinnä vanhempien iloksi. Tyttäreni taas muutama vuosi sitten halusi itse järjestää kaiken, minä vain vähän auttelin.

Eli se joka tekee ja järjestää ja maksaa, saa myös päättää asioista, ei ne sillä tavalla ole nuoren juhlat, jos vanhempi ne järjestää. Parasta tietenkin, jos yhdessä tehdään, sovitaan ja laitetaan.

No niin, siinä taas opetettiin poikaa sluibaamaan. Hänen tuleva kumppaninsa kyllä kiittää näistä opeista. Siinä saa tulevaisuudenkin av-laiset vinkua, kun mies osallistu mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi te, jotka huudatte, että poika kutsuu ketä haluaa..

Meillä oli viime vuonna juhlat ja ne eivät poikaa olisi voineet vähempää kiinnostaa. Ihan sama mitä tarjoiluja, missä pidetään, keitä kutsutaan. Ei kaikkia vaan kiinnosta ja juhlat on lähinnä vanhempien iloksi. Tyttäreni taas muutama vuosi sitten halusi itse järjestää kaiken, minä vain vähän auttelin.

Eli se joka tekee ja järjestää ja maksaa, saa myös päättää asioista, ei ne sillä tavalla ole nuoren juhlat, jos vanhempi ne järjestää. Parasta tietenkin, jos yhdessä tehdään, sovitaan ja laitetaan.

Joo, meilläkin se sukulaisosio taisi olla vähän pakkopullaa nuorelle miehelle. Pitää kyllä sukulaisistaan, mutta inhoaa isompia tilaisuuksia. Eli käytännössä siellä vieraat seurusteli keskenään, sankari istuskeli hissukseen ja näytti kärsivältä.

Tätä näkee muuten vain Suomessa. Ulkomailla perheen nuorilta odotetaan osallistumista juhlissa samalla tavalla kuin aikuisilta. Jostain syystä Suomessa teinipojilta hyväksytään epäsosiaalinen murjottaminen jopa omassa ylioppilasjuhlassa! Vaatikaa vanhemmat pojilta samaa kuin tytöiltä: nuoren tulee toimia omassa ylioppilasjuhlassaan emäntänä tai isäntänä, seurustella vieraiden kanssa, tarjota syötävää ja juotavaa ja niin edelleen. Viisitoistavuotiaalta rippikoululaiselta voi vielä hyväksyä vanhempien sukulaisten ujostelun, mutta ylioppilas on jo aikuinen. Jos oma nuoreni näyttäisi kärsivää naamaa vieraiden vaivauduttua paikalle ehkä pitkänkin matkan päästä ja annettua kalliita lahjoja, kokisin epäonnistuneeksi kasvattajana.

Eikö pojalla ole ystäviä? Meillä on aina ollut kymmenkunta lasten ystävää paikalla, kaikki kun ei kirjoita samaan aikaan. Treenikavereita, koulukavereita, lapsuudenystäviä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: n tapaus kuulostaa siltä, että on järkkäämässä juhlia itselleen - ei pojalle.

Sama se jos vaikka morsiamen vanhemmat järkkää (=maksaa) häät, niin heidän pillinsä mukaan mennään.

Kuulostaa ikävältä. Omassa lähipiirissäni on aina ensisijaisesti kuunneltu henkilöä, jolle juhlat järjestetään - olivat sukulaiset/vanhemmat tukeneet rahallisesti tai eivät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi te, jotka huudatte, että poika kutsuu ketä haluaa..

Meillä oli viime vuonna juhlat ja ne eivät poikaa olisi voineet vähempää kiinnostaa. Ihan sama mitä tarjoiluja, missä pidetään, keitä kutsutaan. Ei kaikkia vaan kiinnosta ja juhlat on lähinnä vanhempien iloksi. Tyttäreni taas muutama vuosi sitten halusi itse järjestää kaiken, minä vain vähän auttelin.

Eli se joka tekee ja järjestää ja maksaa, saa myös päättää asioista, ei ne sillä tavalla ole nuoren juhlat, jos vanhempi ne järjestää. Parasta tietenkin, jos yhdessä tehdään, sovitaan ja laitetaan.

Joo, meilläkin se sukulaisosio taisi olla vähän pakkopullaa nuorelle miehelle. Pitää kyllä sukulaisistaan, mutta inhoaa isompia tilaisuuksia. Eli käytännössä siellä vieraat seurusteli keskenään, sankari istuskeli hissukseen ja näytti kärsivältä.

Tätä näkee muuten vain Suomessa. Ulkomailla perheen nuorilta odotetaan osallistumista juhlissa samalla tavalla kuin aikuisilta. Jostain syystä Suomessa teinipojilta hyväksytään epäsosiaalinen murjottaminen jopa omassa ylioppilasjuhlassa! Vaatikaa vanhemmat pojilta samaa kuin tytöiltä: nuoren tulee toimia omassa ylioppilasjuhlassaan emäntänä tai isäntänä, seurustella vieraiden kanssa, tarjota syötävää ja juotavaa ja niin edelleen. Viisitoistavuotiaalta rippikoululaiselta voi vielä hyväksyä vanhempien sukulaisten ujostelun, mutta ylioppilas on jo aikuinen. Jos oma nuoreni näyttäisi kärsivää naamaa vieraiden vaivauduttua paikalle ehkä pitkänkin matkan päästä ja annettua kalliita lahjoja, kokisin epäonnistuneeksi kasvattajana.

Olen samaa mieltä, mutta vaikea sitä on nuoren perusluonnetta muuttaa. Nuoremmalla pojalla sama on edessä kahden vuoden kuluttua, hän on super sosiaalinen ja varmasti hoitaa homman tyylipuhtaasti. Onneksi meillä sukulaiset ovat läheisiä ja ymmärtävät olla ottamatta itseensä.

Se jonka poika murjotti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi te, jotka huudatte, että poika kutsuu ketä haluaa..

Meillä oli viime vuonna juhlat ja ne eivät poikaa olisi voineet vähempää kiinnostaa. Ihan sama mitä tarjoiluja, missä pidetään, keitä kutsutaan. Ei kaikkia vaan kiinnosta ja juhlat on lähinnä vanhempien iloksi. Tyttäreni taas muutama vuosi sitten halusi itse järjestää kaiken, minä vain vähän auttelin.

Eli se joka tekee ja järjestää ja maksaa, saa myös päättää asioista, ei ne sillä tavalla ole nuoren juhlat, jos vanhempi ne järjestää. Parasta tietenkin, jos yhdessä tehdään, sovitaan ja laitetaan.

Olisiko poika saanut päättää vieraista, jos juhlat olisi kiinnostanut mutta ei olisi maksumieheksi ryhtynyt (vaikea kuvitella että monella lukiolaisella olisi noita juhlia varaa kustantaa)? 

Jos nuorta ei yhtään juhlat kiinnosta, tuskin tätä myös surettaa vieraiden vähäinen määrä. On todennäköisesti vain helpottunut. 

AP: n tapaus kuulostaa siltä, että on järkkäämässä juhlia itselleen - ei pojalle.

Nojoo, ei meillä kumpikaan ole toki juhliaan itse maksanut, lähinnä hain tuolla sitä, että omasta mielestäni ylppärit ovat myös tavallaan vanhempien juhla, vaikka pääsankari tietysti on se valmistunut. Sitten kun ihan aidosti itse järjestää juhlansa omalla tavallaan omalla kustannuksellaan, saa itse päättää kaiken.

Eikä meillä mitään kiistaa olisi vieraista tullut, koska kaikki ovat hyvissä väleissä. Mutta yritän kuvitella mielessä tilannetta, missä olisi riitoja suvussa ja tavallaan kyllä ymmärrän mitä aloittaja yrittää sanoa.

Erolapsena olen eri mieltä vieraiden suhteen jos lapsella on tästä mielipide. Ymmärrän, että se on varmasti vaikea paikka vanhemmalle, että omassa kodissa saapastelee ihmisiä, joiden kanssa ei ole läheinen. Koen silti, että tämä on niitä hetkiä, jolloin vanhemman tehtävä on käyttäytyä kuin aikuinen ja laittaa oman lapsensa tunteet omiensa edelle.

Itse olen hyvin läheinen isäni ja hänen sukunsa kanssa ja olisin ollut hyvin loukkaantunut, jos en olisi heitä juhliini kutsua koska "ovat äidilleni vieraita eivätkä läheisiä". Minulle he ovat läheisiä ja rakkaita ihmisiä eikä heidän välirikkonsa ole syytäni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi te, jotka huudatte, että poika kutsuu ketä haluaa..

Meillä oli viime vuonna juhlat ja ne eivät poikaa olisi voineet vähempää kiinnostaa. Ihan sama mitä tarjoiluja, missä pidetään, keitä kutsutaan. Ei kaikkia vaan kiinnosta ja juhlat on lähinnä vanhempien iloksi. Tyttäreni taas muutama vuosi sitten halusi itse järjestää kaiken, minä vain vähän auttelin.

Eli se joka tekee ja järjestää ja maksaa, saa myös päättää asioista, ei ne sillä tavalla ole nuoren juhlat, jos vanhempi ne järjestää. Parasta tietenkin, jos yhdessä tehdään, sovitaan ja laitetaan.

Nyt en oikein ymmärrä. Miksi järjestitte juhlat, jos päivänsankari teki hyvin selväksi, ettei halua mitään juhlia? Tyttö järjesti juhlat itse mutta poikaa passattiin, kun ei itse saanut aikaiseksi. Kuulostaa vähän siltä, että poika on oppinut luistelemaan velvollisuuksista esittämällä välinpitämätöntä. Mitäköhän olisi käynyt, jos olisit ilmoittanut, että ei sitten järjestetä juhlia, jos ei kerran kiinnosta. Veikkaan, että lahjat päivänsankari oli kuitenkin halukas ottamaan vastaan ja olisi lopulta pistänyt pahakseen, jos äiti ei olisikaan hoitanut hommaa hänen puolestaan.

Kyllä hän juhlat halusi, mutta ei halunnut sinänsä ottaa kantaa niiden sisältöön. Tyttö taas halusi itse tehdä suurimman osan. Mikä siinä on hankalaa hahmottaa, että ihmiset ovat erilaisia ja tapana on kuitenkin valmistumista juhlia?

Ja aika monella vanhemmat taitavat kyllä suurimman osan järjestelyistä hoitaa.

Sillä, ettei poika "ottanut kantaa juhlien sisältöön", hän onnistui vapauttamaan itsensä kaikesta järjestelyvastuusta. Varmasti tiedossa oli, että toimimalla näin saa äidin hoitamaan hommat. Miksi tämä sitten on ongelma?

Siksi, että puhumme nyt täysi-ikäisestä ihmisestä, ja aikuisilla on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia. Aika reppana kuva syntyy pojasta, jolle äiti järjestää ylioppilasjuhlan kuin mitkäkin lastenkutsut.

Yleistähän tämä toki on nimenomaan poikien kohdalla ja kertoo osaltaan, miksi monilla nuorilla pareilla on suhteen työnjakoon liittyviä ongelmia. En usko olevani aivan väärässä arvellessani, että moni tällä tavalla kasvatettu poika kuvittelee parisuhteessa saman toimintatavan onnistuvan tyttöystävän kanssa.

Vanhempani erosivat kun olin viimeistä vuotta lukiossa. Siinä yhteydessä isäni otti ja lähti elämästäni.

Eikä tullut ylioppilasjuhliini.

Kukaan isäni puoleisesta suvusta ei tullut juhliini (vaikka henkilökohtaisesti kutsuin).

Mummoni kävi nopeasti tuomassa minulle kukkakimpun koululle, mutta kieltäytyi tulemasta juhliini.

Muilta isän puolen sukulaisilta en saanut mitään onnitteluja, eivät ilmoittaneet edes, että eivät ole tulossa.

Asia selvisi vasta kun heistä ei kuulunut mitään eivätkä saapuneet juhliini.

Tämä ap:n tilanne on tietysti toinen, kun miettii että kutsuuko edes.

Jälkeenpäin itse mietin, että en olisi edes kutsunut näitä isän puolen sukulaisiani, jos olisin tiennyt. Leivoin ja laitoin ruokaa turhaan noin 10 hengelle, jotka eivät edes ilmoittaneet, että eivät ole tulossa.

Aika murheellisissa merkeissä menivät ne yo-juhlat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi te, jotka huudatte, että poika kutsuu ketä haluaa..

Meillä oli viime vuonna juhlat ja ne eivät poikaa olisi voineet vähempää kiinnostaa. Ihan sama mitä tarjoiluja, missä pidetään, keitä kutsutaan. Ei kaikkia vaan kiinnosta ja juhlat on lähinnä vanhempien iloksi. Tyttäreni taas muutama vuosi sitten halusi itse järjestää kaiken, minä vain vähän auttelin.

Eli se joka tekee ja järjestää ja maksaa, saa myös päättää asioista, ei ne sillä tavalla ole nuoren juhlat, jos vanhempi ne järjestää. Parasta tietenkin, jos yhdessä tehdään, sovitaan ja laitetaan.

Nyt en oikein ymmärrä. Miksi järjestitte juhlat, jos päivänsankari teki hyvin selväksi, ettei halua mitään juhlia? Tyttö järjesti juhlat itse mutta poikaa passattiin, kun ei itse saanut aikaiseksi. Kuulostaa vähän siltä, että poika on oppinut luistelemaan velvollisuuksista esittämällä välinpitämätöntä. Mitäköhän olisi käynyt, jos olisit ilmoittanut, että ei sitten järjestetä juhlia, jos ei kerran kiinnosta. Veikkaan, että lahjat päivänsankari oli kuitenkin halukas ottamaan vastaan ja olisi lopulta pistänyt pahakseen, jos äiti ei olisikaan hoitanut hommaa hänen puolestaan.

Kyllä hän juhlat halusi, mutta ei halunnut sinänsä ottaa kantaa niiden sisältöön. Tyttö taas halusi itse tehdä suurimman osan. Mikä siinä on hankalaa hahmottaa, että ihmiset ovat erilaisia ja tapana on kuitenkin valmistumista juhlia?

Ja aika monella vanhemmat taitavat kyllä suurimman osan järjestelyistä hoitaa.

Sillä, ettei poika "ottanut kantaa juhlien sisältöön", hän onnistui vapauttamaan itsensä kaikesta järjestelyvastuusta. Varmasti tiedossa oli, että toimimalla näin saa äidin hoitamaan hommat. Miksi tämä sitten on ongelma?

Siksi, että puhumme nyt täysi-ikäisestä ihmisestä, ja aikuisilla on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia. Aika reppana kuva syntyy pojasta, jolle äiti järjestää ylioppilasjuhlan kuin mitkäkin lastenkutsut.

Yleistähän tämä toki on nimenomaan poikien kohdalla ja kertoo osaltaan, miksi monilla nuorilla pareilla on suhteen työnjakoon liittyviä ongelmia. En usko olevani aivan väärässä arvellessani, että moni tällä tavalla kasvatettu poika kuvittelee parisuhteessa saman toimintatavan onnistuvan tyttöystävän kanssa.

Ihan ohiksena kyllä me vanhemmat olemme ottaneet päävastuun kaikkien lastemme ylppäreistä ja rippijuhlista yms. Löytyy kumpaakin sukupuolta. Ja sama fiilis on tuttavaperheistä myös, ei ne nuoret niin kauheasti ole mukana järjestämässä olleet.

Meillä oli yo-juhlissa 7 vierasta, joista 3 sukulaisia.

Ennen ylioppilasjuhliin ei kutsuttu, vaan ystävät, sukulaiset ja naapurit kävivät ilman muuta onnittelemassa ylioppilasta. Tällä minäminä-aikakaudella käy sitten näin, että juhliin ei saada vieraita.

Kaikille lapsille järjestetty kaste-, rippi- ja ylioppilasjuhlat isosti, he ovat olleet juhliensa sankareita. Häänsä ja muut juhlat tästä eteenpäin ovat sitten heidän vastuulla. Ja esim yo- juhlissa on kutsuttu myös kaverit, eri harrastusten valmentajat yms, naapurit jne- sukulaisten lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani erosivat kun olin viimeistä vuotta lukiossa. Siinä yhteydessä isäni otti ja lähti elämästäni.

Eikä tullut ylioppilasjuhliini.

Kukaan isäni puoleisesta suvusta ei tullut juhliini (vaikka henkilökohtaisesti kutsuin).

Mummoni kävi nopeasti tuomassa minulle kukkakimpun koululle, mutta kieltäytyi tulemasta juhliini.

Muilta isän puolen sukulaisilta en saanut mitään onnitteluja, eivät ilmoittaneet edes, että eivät ole tulossa.

Asia selvisi vasta kun heistä ei kuulunut mitään eivätkä saapuneet juhliini.

Tämä ap:n tilanne on tietysti toinen, kun miettii että kutsuuko edes.

--- Jos isällesi  selvisi, ettei olekaan bio-isäsi. ----Toiko äitisi jonkun ihanan Tomin isännöimään isäsi rakentamaa taloa. ---- maksoiko isäsi osituksessa riistohinnan, että lapsilla koti. ---- jätittekö isän uuden puolison kutsumatta ------ joku muu syy urpoiluun  -----

---- 

Jälkeenpäin itse mietin, että en olisi edes kutsunut näitä isän puolen sukulaisiani, jos olisin tiennyt. Leivoin ja laitoin ruokaa turhaan noin 10 hengelle, jotka eivät edes ilmoittaneet, että eivät ole tulossa.

Aika murheellisissa merkeissä menivät ne yo-juhlat.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani erosivat kun olin viimeistä vuotta lukiossa. Siinä yhteydessä isäni otti ja lähti elämästäni.

Eikä tullut ylioppilasjuhliini.

Kukaan isäni puoleisesta suvusta ei tullut juhliini (vaikka henkilökohtaisesti kutsuin).

Mummoni kävi nopeasti tuomassa minulle kukkakimpun koululle, mutta kieltäytyi tulemasta juhliini.

Muilta isän puolen sukulaisilta en saanut mitään onnitteluja, eivät ilmoittaneet edes, että eivät ole tulossa.

Asia selvisi vasta kun heistä ei kuulunut mitään eivätkä saapuneet juhliini.

Tämä ap:n tilanne on tietysti toinen, kun miettii että kutsuuko edes.

Jälkeenpäin itse mietin, että en olisi edes kutsunut näitä isän puolen sukulaisiani, jos olisin tiennyt. Leivoin ja laitoin ruokaa turhaan noin 10 hengelle, jotka eivät edes ilmoittaneet, että eivät ole tulossa.

Aika murheellisissa merkeissä menivät ne yo-juhlat.

Olen pahoillani puolestasi. Ikävää, että aikuiset ihmiset käyttäytyivät noin lapsellisesti ja purkivat kaunansa nuoreen, joka itsekin on tilanteen uhri eikä syyllinen mihinkään. Toivottavasti ovat myöhemmin ymmärtäneet hävetä käytöstään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et kutsu miehen puolen sukulaisia? Ei kai he ole tehneet mitään väärää. 

Minusta tuntuisi oudolta kutsua kotiini ihmisiä jotka ei ole ns. arkipäiväntuttuja eikä edes minulle sukua. Ja varsinkin kun tulisivat kauempaa.

Ap.

Minä tulin ulkomailta ex-kälyn järjestämiin yo-juhliin vaikka ei kälyn kanssa mitään sydänystäviä oltu. Olen kuitenkin hänen lapsensa täti ja tulin häntä juhlimaan ja tapaamaan. Siksi on vaikea ymmärtää, ettet kutsu toista sukua juhliin. 

Ylioppilasjuhliinhan voi mennä kutsumattakin. Edellyttää tietysti, että aika ja paikka on tiedossa. Meillä päin ( pienehkö paikkakunta) jotkut ylioppilaat laittaa lehteen avoimen kutsun, jossa on aika ja paikka.

Mun kaverin välit oli hankalat ex-mieheensä.

Lopulta yo-juhlat järjestettiin niin, että kaveri piti lapselleen juhlat oikeana päivänä ja kaverin ex piti seuraavana päivänä.

Sen exän suku meni tietty vain sinne exän järjestämään juhlaan.

Kaverin suku taas kaverin järjestämään.