Lapsia tulee kylään, siirrätkö tavaroita?

Itse siirtelin myös kyläpaikan tavaroita "turvaan". Jos rakastat tavaroitasi, siirrät ne, mutta jos ei ole väliä pudotetaanko ja klähmitäänkö niitä, niin älä siirrä. 

En ole siirrellyt lasten enkä lastenlasten takia, enkä siirtele muidenkaan vuoksi. Sekin kyllä ärsyttää jos vieraat niitä alkaa siirtelemään.

Siirrän jos tiedän että lapsi on sellainen että tavaroita kopeloi. Eikä minua haittaa jos lapsen äiti siirtää tavaroita pois lapsen ulottuvilta, äiti itse tietää minkälainen lapsi hänellä on. Saahan niitä tavaroita siirrettyä takaisin sitten.

Yleensä lelulaatikko on kuitenkin sen verran jännä juttu ettei vieraita lapsia kiinnosta jotkut koriste-esineet.

Siirtelen sellaiset tavarat, joiden rikkoutuminen harmittaisi erityisesti.

Meillä ei muita pieniä lapsia käy kuin siskoni lapsi 2v.

Siirtelen kaikki meikkini, hajuvedet, hiuslakat yms. myrkyt pois. Samoin helposti rikkoontuvat esineet ja pikkuesineet.

Saadaan siskon kanssa jutella rauhassa, eikä tarvitse jatkuvasti pelätä että lapsi rikkoisi tai söisi jotain sopimatonta.

Uskoo kyllä melko hyvin kieltoja, mutta joskus varsinkin pidemmän vierailun aikana saattaa koitella rajoja.

En siirtele. Lasten vanhemmat korvaavat lasten rikkomat tavarat.

En siirrä. Oletan, että vanhemmat tuntee peruskäytöstavat ja osaavat ohjata lapsiaan ettei muiden tavaroihin kosketa ilman lupaa.

Ja jos joku alkaisi siirtelemään meillä tavaroita puhuisin asian läpi miten lapsille pitää opettaa myös ei joka pitää ja miten muiden tavaroihin ei pidä koskea ilman lupaa.

Siirrän lapsia. Minun tavaroihini ei saa koskea edes minä itse.

Vierailija kirjoitti:

Tilanne on siis tämä: Tykkään sisustaa ja pitää kodin siistinä ja kauniina. Omien lasteni takia en ole siirtänyt tavaroita pois pienten käsien ulottuvilta, vaan meillä tiedetään mihin saa koskea. Kuitenkin satunnaisesti meille tulee lapsia kylään. Eräs äiti sisään tullessaan käy siirtelemässä tavaroitani pois alta. Toinen äiti siirtelee tavaroita vaivihkaa pois lapsiensa tieltä. Pitäisikö minun tehdä asunnostani lapsiystävällisempi, kun meille tulee vieraita? Miten muut toimivat tällaisissa tilanteissa?

En siirrä, ainakaan etukäteen. Vanhempien tehtävä on katsoa lastensa perään. Tosin jos huomaan, että lapsi on kova räpeltämään kaikkea, enkä halua että tavaroitani hiplataan tai mahdollisesti särjetään, niin voin siirtää pois ilman sen isompaa draamaa. Mutta lähtökohtaisesti en siirrä.

Omat lapset on pienestä asti opetettu siihen, mihin saa koskea ja mihin ei, ja että kun kyläpaikassa sanallisesti ohjeistetaan, niin viesti menee perille.

Poikkeus on se, jos tulee konttaava vauva, joka laittaa kaiken suuhunsa. Silloin kerään tietenkin kaikki pienet pois, ettei vaan vedä henkeensä. Puolivuotias ei vielä ymmärrä, mutta vuoden ikäinen osaa jo, mikäli on opetettu. En silti tee asiasta numeroa, ystävät ovat lapsineen aina tervetulleita ja tärkeintä on, että kaikki viihtyy!🤗

Siirrän joo.

Sellaiset lasten lelut joista tiedän tulevan riitaa, kovaa ääntä tai ovat kurittomilla lapsilla vaaraksi kodille (esim pallot).

Lisäksi lasten unilelut siirrän pois koska en tykkää, että muut lähmivät niitä.

Vierailija kirjoitti:

Itse siirtelin myös kyläpaikan tavaroita "turvaan". Jos rakastat tavaroitasi, siirrät ne, mutta jos ei ole väliä pudotetaanko ja klähmitäänkö niitä, niin älä siirrä. 

Huolehdi mieluummin, ettei lapsesi pudottele ja klähmi toisten tavaroita.

Meille ei noin vain "tulla kylään" - varsinkaan lapset!

Tietenkin siirrän. Miksi en siirtäisi? En nyt keksi ainuttakaan syytä, miksi pitäisi jättää pienten lasten ulottuville tavaroita, joilla voi saada vahinkoa aikaan ja jotka voivat mennä rikki. En aloittaja ihan oikeasti ymmärrä, millä tavalla se on ongelma, että joku sinun luonasi käyvä vieras haluaa suojata sinun omaisuuttasi nostelemalla tavaroita turvaan.

Mun molemmat lapset eivät ole "tienneet" (kuten aloittaja asian ilmaisee) mihin tavaroihin saa koskea ja mihin ei. Etenkin nuorempi lapsistani on vilkkaampi, ja yhdessä vaiheessa elämä hänen kanssaan oli aika... vaikeaa. Esim. kun mentiin vanhempieni luo, muistan, että jossain vaiheessa istuin stereoiden vieressä estämässä, että lapsi ei räppää niitä. Mikään kielto tai komentaminen ei auttanut. Stereot olivat jatkojohdossa, joka oli kirjahyllyn kaapin sisällä (ja jatkokohto kiinni kirjahyllyn takana), joten stereoita ei saanut seinästä ihan yksinkertaisesti. 

Mulla oli vähän niin kuin refleksinä siirtää niitä tavaroita pois. Muistan, kun olin käymässä yksikseni yhden ystävän luona, ja olin heidän keittiössään laittamassa teetä, ja samalla siirsi kaikki työtason reunaa lähellä olevat terävät esineet kauemmas. Vasta hetken päästä tajusin, että hei, ei tämä nyt ehkä ole tarpeen.

Tuntuu, että ihmisille kaikki tällaiset pienet asiat ovat nykyään niin kauhean isoja. Joku siirtää jonkin tavaran turvaan ja se koetaan loukkauksena.

Meidän anoppila on haastava paikka pikkulasten kanssa vierailla kun kaikkipaikat täynnä koristenukkeja, kristallieläimiä ja palavia tuikkuja. En pysty mitenkään siirtämään kaikkea joten lapsi on tiukasti sylissä koko vierailun. Ja ihmettevät vielä miksei olla kauaa...

Lapset ovat niin erilaisia. 

Ystävän käy 1-vuotiaan kanssa ja tämä ei koske juuri mihinkään ja jos koskee tekee sen tosi nätisti. Vähän katselee käsissään ja laittaa millin tarkkuudella samalle paikalle :)

Sitten on riiviömäisempi tapaus. Rupesi latomaan alahyllyiltä kirjoja vain lattialle ilmeisesti halusi rakentaa kekoa tms. 

Noh.... eiväthän kirjat siitä rikki menneet ja äidin kanssa naureskeltiin ja laitettiin takaisin hyllyyn. Poika avusti siinä kyllä yhtä innokkaasti kuin oli niitä pudotellutkin. 

Mutta periaatteena tietysti pitäisi, että jos koti on kovin täynnä vaaranpaikkoja ja herkkiä koriste-esineitä, niin vähän voi valmistautua pienokaisen tuloon. 

Jos ei ole valmis tähän, niin ei pidä kutsuakaan. Tai ei ainakaan harmistua, jos vanhemmat vähän siirtelevät sisustusta :D

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin siirrän. Miksi en siirtäisi? En nyt keksi ainuttakaan syytä, miksi pitäisi jättää pienten lasten ulottuville tavaroita, joilla voi saada vahinkoa aikaan ja jotka voivat mennä rikki. En aloittaja ihan oikeasti ymmärrä, millä tavalla se on ongelma, että joku sinun luonasi käyvä vieras haluaa suojata sinun omaisuuttasi nostelemalla tavaroita turvaan.

Mun molemmat lapset eivät ole "tienneet" (kuten aloittaja asian ilmaisee) mihin tavaroihin saa koskea ja mihin ei. Etenkin nuorempi lapsistani on vilkkaampi, ja yhdessä vaiheessa elämä hänen kanssaan oli aika... vaikeaa. Esim. kun mentiin vanhempieni luo, muistan, että jossain vaiheessa istuin stereoiden vieressä estämässä, että lapsi ei räppää niitä. Mikään kielto tai komentaminen ei auttanut. Stereot olivat jatkojohdossa, joka oli kirjahyllyn kaapin sisällä (ja jatkokohto kiinni kirjahyllyn takana), joten stereoita ei saanut seinästä ihan yksinkertaisesti. 

Mulla oli vähän niin kuin refleksinä siirtää niitä tavaroita pois. Muistan, kun olin käymässä yksikseni yhden ystävän luona, ja olin heidän keittiössään laittamassa teetä, ja samalla siirsi kaikki työtason reunaa lähellä olevat terävät esineet kauemmas. Vasta hetken päästä tajusin, että hei, ei tämä nyt ehkä ole tarpeen.

Tuntuu, että ihmisille kaikki tällaiset pienet asiat ovat nykyään niin kauhean isoja. Joku siirtää jonkin tavaran turvaan ja se koetaan loukkauksena.

Niin, en nyt vihjannut sen olevan ongelma, että tavaroita siirretään. Olen vaan miettinyt, että tuntuuko muista äideistä oudolta, kun en ole siirrellyt tavaroita pois, kun he tulevat käymään. Lisäksi henkilökohtaisesti en ikinä siirtelisi tavaroita toisen asunnossa. Lähtökohtaisesti olisi hyvä opettaa lapset siihen mihin saa koskea ja mihin ei. Jos aina siirretään tavarat pois lapsen ulottuvilta, niin miten lapsi oppii? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin siirrän. Miksi en siirtäisi? En nyt keksi ainuttakaan syytä, miksi pitäisi jättää pienten lasten ulottuville tavaroita, joilla voi saada vahinkoa aikaan ja jotka voivat mennä rikki. En aloittaja ihan oikeasti ymmärrä, millä tavalla se on ongelma, että joku sinun luonasi käyvä vieras haluaa suojata sinun omaisuuttasi nostelemalla tavaroita turvaan.

Mun molemmat lapset eivät ole "tienneet" (kuten aloittaja asian ilmaisee) mihin tavaroihin saa koskea ja mihin ei. Etenkin nuorempi lapsistani on vilkkaampi, ja yhdessä vaiheessa elämä hänen kanssaan oli aika... vaikeaa. Esim. kun mentiin vanhempieni luo, muistan, että jossain vaiheessa istuin stereoiden vieressä estämässä, että lapsi ei räppää niitä. Mikään kielto tai komentaminen ei auttanut. Stereot olivat jatkojohdossa, joka oli kirjahyllyn kaapin sisällä (ja jatkokohto kiinni kirjahyllyn takana), joten stereoita ei saanut seinästä ihan yksinkertaisesti. 

Mulla oli vähän niin kuin refleksinä siirtää niitä tavaroita pois. Muistan, kun olin käymässä yksikseni yhden ystävän luona, ja olin heidän keittiössään laittamassa teetä, ja samalla siirsi kaikki työtason reunaa lähellä olevat terävät esineet kauemmas. Vasta hetken päästä tajusin, että hei, ei tämä nyt ehkä ole tarpeen.

Tuntuu, että ihmisille kaikki tällaiset pienet asiat ovat nykyään niin kauhean isoja. Joku siirtää jonkin tavaran turvaan ja se koetaan loukkauksena.

Niin, en nyt vihjannut sen olevan ongelma, että tavaroita siirretään. Olen vaan miettinyt, että tuntuuko muista äideistä oudolta, kun en ole siirrellyt tavaroita pois, kun he tulevat käymään. Lisäksi henkilökohtaisesti en ikinä siirtelisi tavaroita toisen asunnossa. Lähtökohtaisesti olisi hyvä opettaa lapset siihen mihin saa koskea ja mihin ei. Jos aina siirretään tavarat pois lapsen ulottuvilta, niin miten lapsi oppii? Ap

No, mä siirtelisin, jos vaihtoehtona on se, että se voi mennä rikki.

Voisitko kertoa, miten se opetetaan lapsille? Olen kokeillut suunnilleen kaiken muun paitsi sähkön johtamisen niihin esineisiin, joita ei saa ottaa. Kun nyt kuitenkin oli kaikkia niitäkin tavaroita, joita ei voinut siirtää pois, mutta niissä oli joku ränkkäysmahdollisuus.

En ole koskaan siirrellyt tavaroita, meillä on aina ollut mm taidelasia hyllykössä. En omien lasten aikana enkä lastenlasten aikana. Ihan on saaneet olla rauhassa, keittokirjat kiinnostaa tosin yhtä muksua. Ne pitää ottaa hyllystä ja ihailla :) Yhtään sivua tuo 11kuinen ei ole vielä repinyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin siirrän. Miksi en siirtäisi? En nyt keksi ainuttakaan syytä, miksi pitäisi jättää pienten lasten ulottuville tavaroita, joilla voi saada vahinkoa aikaan ja jotka voivat mennä rikki. En aloittaja ihan oikeasti ymmärrä, millä tavalla se on ongelma, että joku sinun luonasi käyvä vieras haluaa suojata sinun omaisuuttasi nostelemalla tavaroita turvaan.

Mun molemmat lapset eivät ole "tienneet" (kuten aloittaja asian ilmaisee) mihin tavaroihin saa koskea ja mihin ei. Etenkin nuorempi lapsistani on vilkkaampi, ja yhdessä vaiheessa elämä hänen kanssaan oli aika... vaikeaa. Esim. kun mentiin vanhempieni luo, muistan, että jossain vaiheessa istuin stereoiden vieressä estämässä, että lapsi ei räppää niitä. Mikään kielto tai komentaminen ei auttanut. Stereot olivat jatkojohdossa, joka oli kirjahyllyn kaapin sisällä (ja jatkokohto kiinni kirjahyllyn takana), joten stereoita ei saanut seinästä ihan yksinkertaisesti. 

Mulla oli vähän niin kuin refleksinä siirtää niitä tavaroita pois. Muistan, kun olin käymässä yksikseni yhden ystävän luona, ja olin heidän keittiössään laittamassa teetä, ja samalla siirsi kaikki työtason reunaa lähellä olevat terävät esineet kauemmas. Vasta hetken päästä tajusin, että hei, ei tämä nyt ehkä ole tarpeen.

Tuntuu, että ihmisille kaikki tällaiset pienet asiat ovat nykyään niin kauhean isoja. Joku siirtää jonkin tavaran turvaan ja se koetaan loukkauksena.

Niin, en nyt vihjannut sen olevan ongelma, että tavaroita siirretään. Olen vaan miettinyt, että tuntuuko muista äideistä oudolta, kun en ole siirrellyt tavaroita pois, kun he tulevat käymään. Lisäksi henkilökohtaisesti en ikinä siirtelisi tavaroita toisen asunnossa. Lähtökohtaisesti olisi hyvä opettaa lapset siihen mihin saa koskea ja mihin ei. Jos aina siirretään tavarat pois lapsen ulottuvilta, niin miten lapsi oppii? Ap

Lapsia on kovin erilaisia, tottelemattomiakin, jotka hyvin tietää ettei saa koskea ja koskevat silti. Osa tavaroista on suorastaan vaarallisia. Monet lapset on niin nopeita, ettei tarvi kääntää selkäänsä kuin sekunniksi ja vahinko tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse siirtelin myös kyläpaikan tavaroita "turvaan". Jos rakastat tavaroitasi, siirrät ne, mutta jos ei ole väliä pudotetaanko ja klähmitäänkö niitä, niin älä siirrä. 

Huolehdi mieluummin, ettei lapsesi pudottele ja klähmi toisten tavaroita.

Niin, hän nimenomaan huolehti siitä, siirtämällä.