Mies on alkanut entistä hankalammaksi

Miksi tämä kuullostaa niin tutulta! 

Monta kertaa kun mie stulee töistä, niin alan kertoa mitä päivällä on tapahtunut kun olen hakenut lapsen tarhasta tai päivän posteista tai muusta yhtä tärkeästä. Mies aloittaa pelleilemään kaksi vuotiaan kanssa eikä kuuntele, ja hetken kuluttua huomaan, että meteli on käsittämätön, eikä mies keskity ollenkaan siihen mitä sanon. Sen sijaan jos jätän whatsappissa ääniviestiä kavereilleni, niin hän tulee pilaamaan sen nauhoituksen kyselemällä luullen että puhun hänelle, ja nykyisin menen vain toiseen huoneeseen nauhottamaan loput sanottavani, ja mies on ymmärtänyt vihjeestä ettei asia koske häntä. 

Ruoka pöydässä hän kaivaa esille puhelimen tai on vain hiljaa. Puhelimessa hän aloittaa sähläämään jotain, ettei taatusti kuule. Eilen miehen piti hakea minut tanssitunnilta ja soitin hänelle kertoakseni mistä minut löytää ja selitin miten tunnit menivät. Mies piti jotain ihan hirveää ääntä taustalla, ja löin vain luurit koska matalat verensokerit pistivät keittämään yli sekä toi oli jokin kuuluisa vika tippa ämpärissä tähän viikkokausien linjojen heikentämiseen. Lopulta autossa selvisi, että mies oli päättänyt alkaa lajittelemaan samalla pulloja, joita oli etupenkin edessä. Pakotin miehen ulos autosta ja soittamaan minulle, ja vasta nyt hän käsitti millainen ääni siitä lähtee. 

Kaipaan ihmistä, jonka kanssa keskustella ilman että hän esittää kuuntelevansa tai säätää koko ajan jotain muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa vastata koska itselläni miehen kanssa sama ongelma. Kumppani vänkyttää ihan kaikkeen vastaan. Jos sanoin kissa, niin se onkin hänen mielestään koira jne. Ihan kaikkeen pitää olla vastarannan kiiski. En odota myötäilyä tms enkä ole aina oikeassa todellakaan mutta mies ei tule yhtään vastaan tai voi olla mistään samaa mieltä vaan vänkynvänkyn eri mieltä. Ei kuuntele yhtään mitä puhun. Saattaa kesken lauseeni lähteä vaikka vessaan tai karata näköpiiristä ja kuulemma kuuntelee jos puhun vaikka hän on eri huoneessa.  Kuitenkin vähän ajan päästä selviää ettei ole kuunnellut halaistua sanaa, ja siihenkin pitää sitten vänkyttää että on kuunnellut vaikka jääkin kiinni asian tiimoilta kun ei ole kuunnellut. Nämä yleensä ihan arkipäiväisiä juttuja siis mistä puhun hänelle. Itse suuttuu jollen kuuntele häntä vaikka kesken lempiohjelmani tai kun syön. Ja silloin yleensä juuri lähestyy minua kun olen keskittynyt johonkin omaan asiaan kuten syömiseen. Sitten nälvii etten kuuntele häntä niin päivä kausia.

Mies ei kuitenkaan halua erota ja suuttuu jos puhun erilleen muuttamisesta. Aika pihalla olen että mikä ihme hänellä on? 

En nyt oikein ymmärrä miksi syödessä ei voi kuunnella ja puhua? Ihan normaalia keskustella ruokapöydässä.

Tarkoitan jos syödään eri aikaan. Eli olen vaikka lämmittänyt ruuan ja otan ensimmäistä haarukallista. MIes ei ole juuri puhunut sitä ennen minulle sanaakaan, mutta sillä hetkellä kun alan syödä hänelle tulee hirveä tarve tulla kertomaan asioitaan. Ei kunnioita ruokarauhaani tai odota että puhuisi sitten kun voin keskittyä myös kuuntelemiseen hyvin. Miksi juuri sillä hetkellä kun syön??

Tämähän on ihan sairasta. Kyllä normaalisti ihmiset keskustelevat syödessäänkin. Yksi neuvo: erotkaa. Ei tuossa ole mitään toivoa eikä rakkautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa vastata koska itselläni miehen kanssa sama ongelma. Kumppani vänkyttää ihan kaikkeen vastaan. Jos sanoin kissa, niin se onkin hänen mielestään koira jne. Ihan kaikkeen pitää olla vastarannan kiiski. En odota myötäilyä tms enkä ole aina oikeassa todellakaan mutta mies ei tule yhtään vastaan tai voi olla mistään samaa mieltä vaan vänkynvänkyn eri mieltä. Ei kuuntele yhtään mitä puhun. Saattaa kesken lauseeni lähteä vaikka vessaan tai karata näköpiiristä ja kuulemma kuuntelee jos puhun vaikka hän on eri huoneessa.  Kuitenkin vähän ajan päästä selviää ettei ole kuunnellut halaistua sanaa, ja siihenkin pitää sitten vänkyttää että on kuunnellut vaikka jääkin kiinni asian tiimoilta kun ei ole kuunnellut. Nämä yleensä ihan arkipäiväisiä juttuja siis mistä puhun hänelle. Itse suuttuu jollen kuuntele häntä vaikka kesken lempiohjelmani tai kun syön. Ja silloin yleensä juuri lähestyy minua kun olen keskittynyt johonkin omaan asiaan kuten syömiseen. Sitten nälvii etten kuuntele häntä niin päivä kausia.

Mies ei kuitenkaan halua erota ja suuttuu jos puhun erilleen muuttamisesta. Aika pihalla olen että mikä ihme hänellä on? 

Meillä tuli aamulla riita tai riidantapainen koska annoin periksi ihan tyhmästä jutusta. Valvoin aamuyöllä tuntikausia kuten yleensä aamuöisin. N kello 4 kierteli auto ja katseli näitä taloja, onko kukaan kotona. Mies väitti että nukuin koko yön ja näin vain unta. Sanoi myös Miksi en sitten soittanut poliisille. Ihan tyhmä juttu ja vaihdoin sitten puheenaihetta koska tosiaankin olin hereillä ja näin kaiken.

Herää, olet unessa. Nukut vieläkin. Herää.

Sinccis

Ihania parisuhteita teillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa vastata koska itselläni miehen kanssa sama ongelma. Kumppani vänkyttää ihan kaikkeen vastaan. Jos sanoin kissa, niin se onkin hänen mielestään koira jne. Ihan kaikkeen pitää olla vastarannan kiiski. En odota myötäilyä tms enkä ole aina oikeassa todellakaan mutta mies ei tule yhtään vastaan tai voi olla mistään samaa mieltä vaan vänkynvänkyn eri mieltä. Ei kuuntele yhtään mitä puhun. Saattaa kesken lauseeni lähteä vaikka vessaan tai karata näköpiiristä ja kuulemma kuuntelee jos puhun vaikka hän on eri huoneessa.  Kuitenkin vähän ajan päästä selviää ettei ole kuunnellut halaistua sanaa, ja siihenkin pitää sitten vänkyttää että on kuunnellut vaikka jääkin kiinni asian tiimoilta kun ei ole kuunnellut. Nämä yleensä ihan arkipäiväisiä juttuja siis mistä puhun hänelle. Itse suuttuu jollen kuuntele häntä vaikka kesken lempiohjelmani tai kun syön. Ja silloin yleensä juuri lähestyy minua kun olen keskittynyt johonkin omaan asiaan kuten syömiseen. Sitten nälvii etten kuuntele häntä niin päivä kausia.

Mies ei kuitenkaan halua erota ja suuttuu jos puhun erilleen muuttamisesta. Aika pihalla olen että mikä ihme hänellä on? 

En nyt oikein ymmärrä miksi syödessä ei voi kuunnella ja puhua? Ihan normaalia keskustella ruokapöydässä.

Tarkoitan jos syödään eri aikaan. Eli olen vaikka lämmittänyt ruuan ja otan ensimmäistä haarukallista. MIes ei ole juuri puhunut sitä ennen minulle sanaakaan, mutta sillä hetkellä kun alan syödä hänelle tulee hirveä tarve tulla kertomaan asioitaan. Ei kunnioita ruokarauhaani tai odota että puhuisi sitten kun voin keskittyä myös kuuntelemiseen hyvin. Miksi juuri sillä hetkellä kun syön??

Tämähän on ihan sairasta. Kyllä normaalisti ihmiset keskustelevat syödessäänkin. Yksi neuvo: erotkaa. Ei tuossa ole mitään toivoa eikä rakkautta. 

TÄH? Ootte ihan pimeitä, mä ymmärrän hyvin mikä tossa ärsyttää, koska mun mies tekee_ihan_samaa, ja usein. Ja nimenomaan niin että minä syön, ei mies. Ollaan puoli tuntia pihahtamattakaan ja sillä siunaaman sekunnilla kun saan haarukkaan ruokaa, tulee mies tarinoimaan/esittelemään/kyselemään jotakin. Minkä juupelin takia ei tee sitä ennen/jälkeen syömiseni? Siinä sitten vastailen suu täynnä ruokaa tai haarukallisten välissä tai kivahtelen voisiko asiansa odottaa. Kun nousen viemään lautasta pois, katoaa mies touhuihinsa. Olen tosissani miettinyt lnko tämä järjestelmällistä kiusaamista. Eri asia jos syödään yhdessä, silloin on suotavaakin jutella, mutta ei näin!

Ap kyse on kunnioituksen puutteesta ja siitä voi lähteä paheneva väkivallan kierre. Mies psyykkaa oman päänsä sisällä näkemään sinut yhä huonompana puolisona.

Omassa suhteessani se alkoi juuri noin. Runsaan vuoden päästä mies alkoi haukkuakin erittäin rumin sanoin ja siitä puolen vuoden päästä kävi käsiksi.

Muutin pois kotoa ja kehotin häntä hakemaan apua vihaansa. mies ei mennyt minnekään, mutta havahtui vasta silloin ajattelemaan köytöstään ja pystyi muuttumaan takaisin normaaliksi. Hän on kuvannut jälkikäteen, että jotenkin tosiaan oli psyykannut itsensä näkemän mut huonona ja alkanut halveksia mua, ajatukserät mua koskien olivat negatiivisessa kierteessä.

Eli neuvon laittamaan miehen väheksynnälle välittömästi lopun ja asettamaan rajat, että vaadit kunnioittavaa kohtelua. Voi olla, ettei sanominen auta vaan pitää osoittaa olevansa tosissaan eroamalla hetkeksi fyysisesti tms jotsin vastaavaa isoa tekoa.

Vallankäyttöä. Vähän samaa meillä, että ollaan hiljaa koko ilta, ja sitten kun olen menossa nukkumaan - kävelemässä huoneesta siis pois - alkaa selostus jostain joutavanpäiväisestä. Tai saunassa istutaan hiljaa, mutta kun avaan oven lähteäkseni, alkaakin tulla asiaa. Tai jos ollaan lähdössä esim. kaupunkiasioille yhdessä, mies vetkuttaa lähtöä. Sitten jos teen vaikka leivän odotellessani, hän muistuttelee että eikös me oltu nyt lähdössä, ikäänkuin muistaisi vasta mun leivänteosta, että ai niin, piti lähteä. Jos hoputan, se on "kohta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa vastata koska itselläni miehen kanssa sama ongelma. Kumppani vänkyttää ihan kaikkeen vastaan. Jos sanoin kissa, niin se onkin hänen mielestään koira jne. Ihan kaikkeen pitää olla vastarannan kiiski. En odota myötäilyä tms enkä ole aina oikeassa todellakaan mutta mies ei tule yhtään vastaan tai voi olla mistään samaa mieltä vaan vänkynvänkyn eri mieltä. Ei kuuntele yhtään mitä puhun. Saattaa kesken lauseeni lähteä vaikka vessaan tai karata näköpiiristä ja kuulemma kuuntelee jos puhun vaikka hän on eri huoneessa.  Kuitenkin vähän ajan päästä selviää ettei ole kuunnellut halaistua sanaa, ja siihenkin pitää sitten vänkyttää että on kuunnellut vaikka jääkin kiinni asian tiimoilta kun ei ole kuunnellut. Nämä yleensä ihan arkipäiväisiä juttuja siis mistä puhun hänelle. Itse suuttuu jollen kuuntele häntä vaikka kesken lempiohjelmani tai kun syön. Ja silloin yleensä juuri lähestyy minua kun olen keskittynyt johonkin omaan asiaan kuten syömiseen. Sitten nälvii etten kuuntele häntä niin päivä kausia.

Mies ei kuitenkaan halua erota ja suuttuu jos puhun erilleen muuttamisesta. Aika pihalla olen että mikä ihme hänellä on? 

Meillä tuli aamulla riita tai riidantapainen koska annoin periksi ihan tyhmästä jutusta. Valvoin aamuyöllä tuntikausia kuten yleensä aamuöisin. N kello 4 kierteli auto ja katseli näitä taloja, onko kukaan kotona. Mies väitti että nukuin koko yön ja näin vain unta. Sanoi myös Miksi en sitten soittanut poliisille. Ihan tyhmä juttu ja vaihdoin sitten puheenaihetta koska tosiaankin olin hereillä ja näin kaiken.

Herää, olet unessa. Nukut vieläkin. Herää.

Sinccis

Hauskaa että joku lainaa sellaisen teoksen värssyjä, jota olen ollut aikoinani puhtaaksikirjoittamassa. Ohis

Kuulostaa ihan miesystävältäni.

Jos alan kertomaan jostain omasta asistani,kääntää hän jutun itseensä kun HÄNELLÄ vasta vaikeaa onkin ollut.

Hän suuttuu ja huutaa ihan naurettavastakin asiasta,esm perunan kuorimisesta.

Hoh hoijakkaa,pitää varmaan jättää se sika.

Te olette kipeitä!

Huomasin muuten että samaan aikaan kun mies kohtelee minua kuvatulla tavalla kotona, niin hän paimentaa minua julkisesti. Eli siis hän vahtii minua haukkana mitä puhun muille, ja puuttuu puheeseen jos käytän vääriä sanoja, kerron liikaa, liian vähän tai sitten hän alkaa oikoa juttujani. Kuluttavaa. En nykyisin uskalla puhua mitään ääneen, koska en kestä sitä häpeää mitä siitä tulee. 

Seksin puute, sun haluttomuus = kokee että et rakasta+ itteä ainaki vituttaa olla parisuhteessa puutteessa kuukaudesta toiseen. Eikä toinen tunnu käsittävän että kyllä silloin kun toinen torjuu jatkuvasti niin silloin se seksi on 90% suhteesta.

Toimiva seksielämä on ehkä sen 10% suhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Sanon mitä vaan niin alkaa vastaan väittää ääni. Mistä tuollainen johtuu? Ei voi puhua oikein mistään.

Vierailija kirjoitti:

En osaa vastata koska itselläni miehen kanssa sama ongelma. Kumppani vänkyttää ihan kaikkeen vastaan. Jos sanoin kissa, niin se onkin hänen mielestään koira jne. Ihan kaikkeen pitää olla vastarannan kiiski. En odota myötäilyä tms enkä ole aina oikeassa todellakaan mutta mies ei tule yhtään vastaan tai voi olla mistään samaa mieltä vaan vänkynvänkyn eri mieltä. Ei kuuntele yhtään mitä puhun. Saattaa kesken lauseeni lähteä vaikka vessaan tai karata näköpiiristä ja kuulemma kuuntelee jos puhun vaikka hän on eri huoneessa.  Kuitenkin vähän ajan päästä selviää ettei ole kuunnellut halaistua sanaa, ja siihenkin pitää sitten vänkyttää että on kuunnellut vaikka jääkin kiinni asian tiimoilta kun ei ole kuunnellut. Nämä yleensä ihan arkipäiväisiä juttuja siis mistä puhun hänelle. Itse suuttuu jollen kuuntele häntä vaikka kesken lempiohjelmani tai kun syön. Ja silloin yleensä juuri lähestyy minua kun olen keskittynyt johonkin omaan asiaan kuten syömiseen. Sitten nälvii etten kuuntele häntä niin päivä kausia.

Mies ei kuitenkaan halua erota ja suuttuu jos puhun erilleen muuttamisesta. Aika pihalla olen että mikä ihme hänellä on? 

Oho ihan ku mun ukko... ottaa päähän ajoittain ja etenkin tuo kun lähtee vessaan kesken lauseen. Tekee etenkin riidellessä. Ei halua erota. Mun kohta jo mitta täys.