Kumpi suhde olisi mieluisampi?
Voi tietysti ajatella ettei kumpikaan, mutta sitä vaihtoehtoa ei nyt ole.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Naisena tietenkin välttelisin työntekoa, jos vain mahdollista. Kukapa ei ennemmin lomailisi ilmaiseksi kotona? No, oikeasti tämä ei ole mahdollista ja olen ihan kokopäivätöissä. Kunhan haaveilin.
Miksi "naisena tietenkin"?
Naisista 3/4 ja miehistä 2/3 olisi mielummin kotona. Kuka sitten tekisi töitä?
Meillä minä teen töitä ja mies opiskelee. Kotihommat jaetaan suunnilleen tasan tai se tekee kummalla on enemmän aikaa.
Olin lasten kanssa kotona yli kahdeksan vuotta ja hoidin lasten lisäksi kodin hyvin. Nuorimman täyttäessä kolme vuotta lähdin töihin, sitä ennen opiskelin iltaisin uuden ammatin, sillä en voi vaan pyöritellä peukaloitani.
Tykkäsin kotona olemisesta lasten kanssa kyllä paljon, mutta nyt en voisi kuvitellakaan olevani enää kotona, kun lapset ovat jo teinejä. Vaikka tämä omakotitalo onkin, niin ei täällä olisi yhtään mitään tekemistä pitkän päivän ajaksi, joten keksisin jotakin, että en olisi enää se kotia täyspäiväisesti hoitava kotiäiti.
Tykkään työstäni hyvin paljon ja tykkään hyvin paljon myös omasta rahasta. Olen huono sietämään tylsyyttä ja tekemättömyyttä. Koti on aina siisti, vaatteet puhtaita ja piha kunnossa nytkin. Mieheni pitää työstään yhtä paljon kuin minäkin pidän omastani, joten hänkään ei kotiin edes ajattelisi jäävänsä. Hän pitää myös pihatöistä ja menee sateessakin pihalle työpäivänsä jälkeen puuhaamaan jotain.
Miksi pitäisi valita vain toinen? En ymmärrä.
Puuttui vaihtoehto jonka olisin valinnut: molemmat käy töissä ja tuo toimeentuloa, kodinhoito jaetaan.
Vierailija kirjoitti:
Naisena tietenkin välttelisin työntekoa, jos vain mahdollista. Kukapa ei ennemmin lomailisi ilmaiseksi kotona? No, oikeasti tämä ei ole mahdollista ja olen ihan kokopäivätöissä. Kunhan haaveilin.
Miten niin naisena tietenkin?
Olen nainen ja tykkään käydä töissä. Mulle olis kauhukuva vaan olla kotona, kävis aika pidemmän päälle tylsäksi.
Olisi kyllä kiva, jos molemmat kävisivät töissä. Eletäänhän siinä jo kahdessa ihan eri maailmassa, jos toinen on vuosikaudet "vain kotona" ilman työn kaltaista kosketusta ulkomaailmaan.
Musta olis aivan ihanaa olla kotona ja mies kävisi töissä. Koti on mulle maailman paras paikka enkä vietä aikaani missään muualla mieluummin kuin kotona. Mulla on kuitenkin myös aika vahva työmoraali ja tykkään käydä töissä, mutta en rakasta työtäni enkä ammattia niin paljon että en mieluummin olisi kotona. Meillä ei ole lapsia, mutta voisin ihan hyvin käyttää sen ajan mitä mies käy töissä kotia hoitaen tai harrastaen. Ajattelen että elämä olisi mulle paljon mielekkäämpää jos saisin olla kotona. Meillä miehellä on huomattavasti isompi palkka kuin mulla, joten se toimisi senkin puolesta paremmin.
Kaikkein ihanteellisin olisi ehkä kuitenkin se että voisin tehdä lyhyempää viikkoa, esim. 50% työaikaa ja loput ajasta kotona. Jos taas näistä vaihtoehdoista pitää valita niin minä kotona ja mies töissä, mies kun rakastaa työtään ja minä rakastan kotia, toimisi paremmin niin kaikinpuolin.
Tulisin hulluksi, jos pitäisi vain jäädä hoitamaan kotia. Tosin niin tulisi miehenikin.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä kiva, jos molemmat kävisivät töissä. Eletäänhän siinä jo kahdessa ihan eri maailmassa, jos toinen on vuosikaudet "vain kotona" ilman työn kaltaista kosketusta ulkomaailmaan.
Niinpä. Kuinka kukaan haluaisi olla taloudellisesti riippuvainen kumppanistasi? Kuka maksaisi tämän kotona olevan eläkkeen ja sairausvakuutuksen?
Vierailija kirjoitti:
Puuttui vaihtoehto jonka olisin valinnut: molemmat käy töissä ja tuo toimeentuloa, kodinhoito jaetaan.
Tämä olisi ehdottomasti minunkin valinta. En kestäisi olla pelkästään kotona, kaipaan työn tuomaa älyllistä haastetta, en jaksa pelkkää lastenhoitoa. Äitiysloman päätteeksi olin aivan innoissani kun pääsin takaisin töihin. Eikä mieskään jäisi pelkästään kotiin mistään hinnasta. Lapsiamme rakastamme kuitenkin yli kaiken
Mieluiten niin, että molemmat käy töissä ja molemmat osallistuu kotona. Nykyisellä palkallani ei elätetä koko perhettä, joten siksi vastaukseni on hieman epärealistinen, mutta jos voisin tienata tarpeeksi tarjotakseni perheelle sellaisen elintason kuin itse haluan, niin ei mua haittaisi yhtään jos mies jäisi kotiin ja hoitaisi lapset ja kodinhoidon. Mielummin niin kuin toisinpäin, sillä kotona pikkulapsilauman keskellä tulisin hulluksi. Lisäksi omat tulot tuovat itsenäisyyttä ja riippumattomuutta, joka on itselleni tärkeää ihan perusturvallisuudentunteen kannalta.
Olen nainen ja rakastan lapsiamme, joten mieluummin olen itse kotona, siis ainakin lasten ollessa lapsia niin, että kodinhoidossa on jotain tehtävääkin. Kouluikäisten kanssa voisin toki olla kotona, mutta vähintään toiminimellä, eihän kodinhengettärellä ole muuten mitään järkevää tekemistä, toki harrastelu. Mutta silloin ei olisi järkeä olla aivan tyhjänpanttina kun omalla työnteolla saisi jo maksettua kodinhoitajalle ja tosiaan pysyisi itsekin järjissään. Mies taas tuskin viihtyisi täyspäiväisesti kotona pitkiä aikoja, oma mieheni siis.
Jos miehet olisivat vastuullosempia ja aloitekykykin kohdillaan, olisivat perheet onnellisempia ja lapsiakin maa täynnä. Orjuusmarkkinat on lopetettava vain kotikapinoilla!!!!!!!
Miehillä osuus naisten suojelussa valtioiden sortaessa väestöä!
Olen tuo kotimies mutta naista ei löydy :~(
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja rakastan lapsiamme, joten mieluummin olen itse kotona, siis ainakin lasten ollessa lapsia niin, että kodinhoidossa on jotain tehtävääkin. Kouluikäisten kanssa voisin toki olla kotona, mutta vähintään toiminimellä, eihän kodinhengettärellä ole muuten mitään järkevää tekemistä, toki harrastelu. Mutta silloin ei olisi järkeä olla aivan tyhjänpanttina kun omalla työnteolla saisi jo maksettua kodinhoitajalle ja tosiaan pysyisi itsekin järjissään. Mies taas tuskin viihtyisi täyspäiväisesti kotona pitkiä aikoja, oma mieheni siis.
Ikävää, ettei miehesi rakasta lapsiaan. Niin ainakin tuolla lauserakenteella annat ymmärtää.
Omituiset vaihtoehdot. Kun se kaikkein normaalein puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja rakastan lapsiamme, joten mieluummin olen itse kotona, siis ainakin lasten ollessa lapsia niin, että kodinhoidossa on jotain tehtävääkin. Kouluikäisten kanssa voisin toki olla kotona, mutta vähintään toiminimellä, eihän kodinhengettärellä ole muuten mitään järkevää tekemistä, toki harrastelu. Mutta silloin ei olisi järkeä olla aivan tyhjänpanttina kun omalla työnteolla saisi jo maksettua kodinhoitajalle ja tosiaan pysyisi itsekin järjissään. Mies taas tuskin viihtyisi täyspäiväisesti kotona pitkiä aikoja, oma mieheni siis.
Ikävää, ettei miehesi rakasta lapsiaan. Niin ainakin tuolla lauserakenteella annat ymmärtää.
Taidat olla kateellinen, että jollain on mies ja lapsia? Tietenkin rakastaa, se on kai aika yleistä, että isät rakastavat lapsiaan :D Tosiaan, jos saan näistä vaihtoehdoista valita niin mieluummin olen itse kotona koska rakastan lapsiamme ja pidän heidän hoitamisestaan. Mies taas tuskin viihtyisi täyspäiväisesti kotona vaikka lapsia rakastaa.
Naisena tietenkin välttelisin työntekoa, jos vain mahdollista. Kukapa ei ennemmin lomailisi ilmaiseksi kotona? No, oikeasti tämä ei ole mahdollista ja olen ihan kokopäivätöissä. Kunhan haaveilin.