Oletko hävennyt sitä, että et koskaan tehnyt mitään merkittävää? Penskojen tehtailu ei ole sitä.
Uraa et saanut, koska et mitään oikein osannut. Omaisuutta ei tullut samasta syystä. Jalkojasi toki osasit levittää ja sait viekkaudella lastin sisään, kenties jopa DI-miehen sellaisen. Mies oli satimessa, mutta sait miehen. Sehän oli tarkoituksesikin. Jossain siis onnistuit, mutta mitään yhteiskunnallisesti merkittävää et koskaan tehnyt. Elämä jatkuu jälkeesi kuin sinua ei olisi ollutkaan.
Sirkka, Eira
Kommentit (29)
En. Olen ihan perustallaaja, maisteri kylläkin mutta en tule saamaan aikaan mitään uuraauurtavaa. Enkä haluakaan. Lapsia en tee.
Eiköhän suurin osa ihmisistä ole sellaisia, jotka eivät jätä jälkeensä mitään Nobeleita tai innovatiivisia syöpälääkkeitä. Niin se maailma toimii, ja se on ihan hyvä.
Miksi sitä häpeäisi kun ympärillä muut ovat samanlaisia. Eivät kehittele älypuhelimia mutta tunnistavat siitä kuvajaisensa eivätkä joka kerta ala räksyttämään sille.
Meinaatko että jokaisen 7 miljardin ihmisen pitäisi elämässään tehdä jotain merkittävää? Kyllä siinä oli maapallo pullollaan merkittäviä asioita.
Ihan höpöhöpöä, ihan sama kuin kysyisi joltain kärpäseltä että oletko tehnyt elämässäsi jotain merkittävää, tasan yhtä relevanttia.
Jo pelkästään lapsen tekeminen ja kasvattaminen kunnon ihmiseksi on erittäin merkittävä ja tärkeä teko johon ei kaikki pysty.
En ole täyttänyt maapalloa. Siihen eivät kaikki pysty kun tekee mieli.
Tein menkkamaalauksen ja gradun siitä. Se on merkittävä askel tasa-arvolle.
Jessica, Kallio
En ole tehnyt mitään sillä tavalla merkittävää, mutta nautin elämästäni. Öin ja päivin. 😘
Penskan kasvattaminen aikuiseksi on merkittävä teko. Sen sijaan 10 000 ruikuttavaa kommenttia aihe vapaalle ei ole.
Teen työssäni joka päivä merkittävää. Oli myös saavutus päästä tähän työhön.
Lapsiakin minulla muuten on, mutta ei ap:n kaavan mukaan tehtynä, vaan yhdessä puolison kanssa hartaasti toivoen.
Mikä sinä olet määrittelemään mikä on merkittävää? Ulkoisten statuksien perusteella voisi ehkä katsoa, että olen saanut aikaan jotain, mutta silti tutkintoja ja titteleitä merkittävämpää itselleni on kokemus omasta onnellisuudesta ja se että on mahdollisuus yrittää tehdä hyvää ympärilleenkin.
No riippuu minkä laskee merkittäväks. Osaan askarella maitopurkeista!
Vierailija kirjoitti:
Uraa et saanut, koska et mitään oikein osannut. Omaisuutta ei tullut samasta syystä. Jalkojasi toki osasit levittää ja sait viekkaudella lastin sisään, kenties jopa DI-miehen sellaisen. Mies oli satimessa, mutta sait miehen. Sehän oli tarkoituksesikin. Jossain siis onnistuit, mutta mitään yhteiskunnallisesti merkittävää et koskaan tehnyt. Elämä jatkuu jälkeesi kuin sinua ei olisi ollutkaan.
Sirkka, Eira
99.99% ihmisistä on ihan merkityksettömiä tallaajia, jotka katsovan ruohon kasvua ja vuodenkiertoa. Sinuakaan, Sirkka, eivät muista eivätkä ajattele 150 vuoden päästä edes omat lähisukulaisesi. Ulkopuolisista puhumattakaan. Jäät historian havinaan yhtä tuntemattomana ja merkityksettömänä kuin lähes kaikki muutkin pallontallaajat.
En usko merkittävyyksien merkityksellisyyteen. Elämän merkitys tai ihmisen arvo on jossain syvemmässä ja suuremmassa tekijässä, kuin näissä pinnallisuuksissa, joita ap tarkoittaa. Pinnallisuuksia ovat omaisuus, tittelit, koulutus jne.. Nuo pinnallisuudet on yhdentekeviä sen suuremman rinnalla. Ne pinnallisuudet liittyvät jollain tavalla ajatuksiin - ne ovat ajatuksia saavutuksista ja omaisuudesta. Siksi juuri ne ovatkin yhden tekeviä - koska ovat ajatuksia - eivätkä määritä elämää.
En häpeä koska olen muija ja muijille erittäin yleistä olla keksimättä merkittäviä innovaatioita.
En ole tehnyt mitään sellaista yhteiskunnallisesti tai kulttuurillisesti merkittävää, mikä välittyisi jälkipolville. Lapsia minulla ei ole (eikä tule). Teen mielekästä työtä, jolla tulen hyvin toimeen. En ole koskaan ollut mitenkään kunnianhimoinen työelämässä, enkä muutenkaan. Elän ihan normaalia, pientä elämää. En kaipaa muuta.
Niin se elämä vaan jatkuu kaikkien meidän kuoleman jälkeen niin kuin meitä ei ikinä olisi ollutkaan. Sillä ei ole väliä mitä teit, jos se et olisi ollut sinä se olisi ollut joku muu. Lopulta olemme kaikki täysin merkityksettömiä.
Ne lapset saattaa muistaa äitinsä kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
En. Olen ihan perustallaaja, maisteri kylläkin mutta en tule saamaan aikaan mitään uuraauurtavaa. Enkä haluakaan. Lapsia en tee.
Eiköhän suurin osa ihmisistä ole sellaisia, jotka eivät jätä jälkeensä mitään Nobeleita tai innovatiivisia syöpälääkkeitä. Niin se maailma toimii, ja se on ihan hyvä.
Ei kukaan jaksa muistimella sitä nobelin saanuttakaan kun siitä aika jättää. Jää vaan mustetahroina jonkun kirjan sivulle. Syöpälääkkeen olisi keksinyt sitten joku muu.
En ole.