Vauva vuodelle 2020-21

Tsemppiä tuleviin "piinapäiviin" Äitykkä-77 ja Emssi, toivon kovasti teille plussaa ❤️

Nez, niin kimppaan kun kärsin kamalasta vauvakuumeesta eikä ollut yritystä edes aloitettu, se ottaa psyykkeeseen joten toivon että saatte keskusteltua ja pääsette yrittämään 😊

Minä täällä kp33 kärvistelen tietämättömänä, ei menkkoja ja valkovuoto normia. Alavatsassa pistoksia välillä, pienesti alaselkää välillä sattunut ja ajoittain etova olo. Mietin et uskallanko huomenna aamulla taas testata, mutta se negan pettymys ikävä aina 😔 mut jospa rohkaistuin ja sormet/varpaat ristiin että plussa (jos menkat siis ei ala) ❤️

Äitykkä, ei ole raksalla töissä. Tekee ihan muita palkkahommia. Mutta on ollut sukulaisen taloa remppaamassa siihen malliin että se olisi toinen duuni. Arkipäivien 8-tuntisten päivien lisäksi viettää siellä semmoset 4 tuntia ja lisäksi viikonloppuisin yhteensä 14 tuntia lisää. Kotona ei siis kauheasti ole kun homma pitää olla valmis viimeistään 20.12, jolloin sukulaiset sinne muuttaa. Hommana aivan totaalinen remontti, ihan kaikki uusiksi. Rakenteellisia muutoksiakin ihan kiitettävästi tehty. Tämän jälkeen arki palautuu kyllä tähän normi päivätyöläisten arkeen. Mutta se stressi on aika tehokkaasti sumentanut silmät siltä tavalliselta ja rauhalliselta arjelta, jota me elettiin pari kuukautta sitten ja tullaan elämään taas 2 viikon päästä viimeistään. Nyt on vain stressi näkökentässä. (toki nyt jo helpottaa selkeästi, ei ole enää niin kireä kuten vaikka viime viikkoina).

Mies on toki myös miettinyt jonkin verran tulevaa, kuten sitä, että meidän talo lämmitetään lähinnä puilla. Ja mies kaataa ja pilkkoo ne puut. Pohti sitä että kun sekin vie jonkin verran aikaa että mitä sen kanssa. Sanoin vaan että ei me siitä rikki mennä että se on kolmena päivänä ehkä sen 5 tuntia pois kotoa kerralla. Kaikki asiat on järjestelykysymyksiä ja niitä on turha pohtia etukäteen. Ratkotaan sitten kun vastaan tulee.

Nemi, eiköhän me päästä. Näin miestä tuossa 20 minuuttia ennenkuin lähti työmaalle ja vaikutti olevan positiivisin mielin. Katon toki sitten vielä uudestaan kun palaa ja jos ei ole vajonnut johonkin synkkyyteen sen rempan kanssa niin nostan kissan pöydälle. Alkaa tää jo sen verran raastavaa olla.

Pidän sulle peukkuja pystyssä, toivottavasti se plussa sieltä tulisi<3

Mikronorsu mulla ollut noita käytössä jo heti alusta asti :) meinaan siis foolihappoa ja greippimehua. Foolihappoa on mennyt yhdessä B12-vitamiinin lisänä jo aiemminkin kuureina. Oon ymmärtänyt, että sitä ei enää kunnolla edes saa ravinnosta, eläimillekin syötetään purkista. Greippimehusta pidän kovasti ja itse greipeistä (+verigreipeistä) niin oon niitä nyt kovin tyytyväisenä vedelly nyt kun se on "sallittua" :P Muuten en kauheesti noita ulkomaan hedelmiä kuluta, enkä mehuja juo lainkaan. Muita ravintolisiä käytössä nyt mulla ollut myös kalsium+D-vitamiini, jodi, rauta+C-vitamiini ja rasvahapot. Maitohappobakteerit myös nyt flunssakautena kuurina menossa sekä karpalokapseleita käytän joskus seksin jälkeen. Siinä lisänä myös C-vitamiini ja sinkki. Aika paljon kyllä kaikenlaista. Kääk, välillä mietin onkohan jo liikaa, mutta sitten toisaalta niissä mammavitamiineissa on vielä enemmän. Jaottelen nuo myös joka toinen päivä, ettei tule kaikki kerrallaan. Oon huomannut, että monivitamiineista mulla tullut huono olo. Ehkä kun kaikki lisät jysähtää kehoon kertaheitolla ja alkaa imeytyä, niin siinä on kova homma kropalla sisältää ne kaikki. 

Mutta, eipä oo silti tärpännyt vielä tähänKÄÄN, yk5 mennessä. Eli ei ainakaan pitäisi ravintolisistä olla kiinni :D Mulla myös labrassa otettu laaja kirjo testejä ja kaikki näytti olevan viitearvoissa. Seksiäkin on ollut (ilman sitä liukkaria), mutta ei niin vaan millään raskaus ole alkanut näilläKÄÄN menetelmillä xD Jospa näillä konsteilla kuitenkin jatkaisi ainakin nyt sen siihen 12kk asti ja jos sitten ai ala muksua kuulua, niin voisi hakeutua laajemmin tutkimuksiin selvittämään onko jotakin vialla vai meneekö siinä tosiaan vain vähän kauemmin. Mitä enemmän nyt taas asiasta lukenut, niin se voi olla NIIIIIIIIIN vaihtelevaa milloin kukakin raskautuu. Toisilla se tapahtuu kerrasta, toisilla vasta miljoonista kerroista ja lasta saa odottaa vuosikausia. Me ollaan kaikki niin erilaisia, niin eri taustoilla, vaikka ihmisiä ollaankin, että ei ole oikeaa tai väärää siinä, milloin sitä raskaaksi tulee :)

Nemi mietinkin sua, että mitenhän siellä menee! Hurjaa, testataanko "yhdessä" huomenna? :D Mulla tänään kp 25/26 eikä menkat ole alkaneet vieläkään kunnolla. Nyt jo kolmas päivä rusehtavaa/vaaleeta punasta valkovuodon omasta kun pyyhkii, mikä välillä myös loppuu. Pikkuhousunsuojaa olen käyttänyt myös varmuuden vuoksi, mutta siihen on tullut vaan näinä kolmena päivänä muutama tippa, kerran vähän enempi. Eli ei oikeen vuoda mitään, mutta paperiin jää kyllä selkeästi. Välillä tuntuu, että jotain valahtaa ja mietin josko NYT ne menkat alkaisi, mutta ei vieläkään! Huomenna pitäisi laskujen mukaan siis alkaa, joten ajattelin aamulla testata. Vaikka vuoto runsaammaksi nyt illalla/yöllä/aamuun mennessä lisääntyisikin, niin testaan silti aamulla varmuuden vuoksi. Olen ymmärtänyt, että joskus vuoto voi olla myös niukempi, jolloin voi käydä niin, ettei vuoto tule ulos asti, mutta näkyy kuitenkin pyyhittäessä. Tällaista minulla ei kyllä koskaan ole ollut, vuotoa on aina tullut runsaammin sen 3-5pvää. Joten tämäkin taas tällainen uutuus tässä raskauden yrittämisen reissussa! 

Muuten ei ole minkäänlaisia oireita. Mieli on kyllä ollut maassa monenakin päivänä, mutta se liittyy lähinnä elämäntapahtumiin, niihin mitä tässä kaiken aikaa tapahtuu. Nimittäin meillä sattuu ja tapahtuu koko ajan jotain ja elämä ei todellakaan ole tasaista ja tylsää! Helpolla ei olla kyllä missään asiassa päästy. Olisi toivonut, että edes tässä lapsi asiassa sitten.. Rinnoissakaan ei mitään normaalista poikkeavaa, mitä nyt vähän "menkka turvonneet". Finnejä naamaan on kerääntynyt, mutta niin se taitaa aina kuukautisten aikaan mulla tehdä. Alavatsalla sellaista "pulppuilevaa kuplintaa" aika ajoin, mutta olen päätellyt sen olevan suoliston liikkeitä :D

Joten huomenna aamulla testiin ja voihan olla, että ne menkat pamahtaa sieltä vielä kunnolla ennen sitä!

En halua pahoittaa kenenkään yrityksen kanssa tuskailevan mieltä, mutta kaipaan mielipidettä.Uskaltaako tästä olla jo varovaisesti iloinen. Kp 28 (yleensä kierto 26-29pv), tein nyt illalla testin ja sain kuvassa olevan tuloksen heti minuutissa. Mutta onko tää nyt sellainen kuuluisa haamu? Milloin kannattaa tehdä uusi testi.

wannabe mami kirjoitti:

Nemi mietinkin sua, että mitenhän siellä menee! Hurjaa, testataanko "yhdessä" huomenna? :D Mulla tänään kp 25/26 eikä menkat ole alkaneet vieläkään kunnolla. Nyt jo kolmas päivä rusehtavaa/vaaleeta punasta valkovuodon omasta kun pyyhkii, mikä välillä myös loppuu. Pikkuhousunsuojaa olen käyttänyt myös varmuuden vuoksi, mutta siihen on tullut vaan näinä kolmena päivänä muutama tippa, kerran vähän enempi. Eli ei oikeen vuoda mitään, mutta paperiin jää kyllä selkeästi. Välillä tuntuu, että jotain valahtaa ja mietin josko NYT ne menkat alkaisi, mutta ei vieläkään! Huomenna pitäisi laskujen mukaan siis alkaa, joten ajattelin aamulla testata. Vaikka vuoto runsaammaksi nyt illalla/yöllä/aamuun mennessä lisääntyisikin, niin testaan silti aamulla varmuuden vuoksi. Olen ymmärtänyt, että joskus vuoto voi olla myös niukempi, jolloin voi käydä niin, ettei vuoto tule ulos asti, mutta näkyy kuitenkin pyyhittäessä. Tällaista minulla ei kyllä koskaan ole ollut, vuotoa on aina tullut runsaammin sen 3-5pvää. Joten tämäkin taas tällainen uutuus tässä raskauden yrittämisen reissussa! 

Muuten ei ole minkäänlaisia oireita. Mieli on kyllä ollut maassa monenakin päivänä, mutta se liittyy lähinnä elämäntapahtumiin, niihin mitä tässä kaiken aikaa tapahtuu. Nimittäin meillä sattuu ja tapahtuu koko ajan jotain ja elämä ei todellakaan ole tasaista ja tylsää! Helpolla ei olla kyllä missään asiassa päästy. Olisi toivonut, että edes tässä lapsi asiassa sitten.. Rinnoissakaan ei mitään normaalista poikkeavaa, mitä nyt vähän "menkka turvonneet". Finnejä naamaan on kerääntynyt, mutta niin se taitaa aina kuukautisten aikaan mulla tehdä. Alavatsalla sellaista "pulppuilevaa kuplintaa" aika ajoin, mutta olen päätellyt sen olevan suoliston liikkeitä :D

Joten huomenna aamulla testiin ja voihan olla, että ne menkat pamahtaa sieltä vielä kunnolla ennen sitä!

Plussatuulia sinne, huomenna viisaampia ❤️

AlvaLinnea kirjoitti:

En halua pahoittaa kenenkään yrityksen kanssa tuskailevan mieltä, mutta kaipaan mielipidettä.Uskaltaako tästä olla jo varovaisesti iloinen. Kp 28 (yleensä kierto 26-29pv), tein nyt illalla testin ja sain kuvassa olevan tuloksen heti minuutissa. Mutta onko tää nyt sellainen kuuluisa haamu? Milloin kannattaa tehdä uusi testi.

Kyllä lasken selvästi plussaksi, kun väriä on niin kropassa myös hcg hormonia joten onnittelut ja paljon tarrasukkia matkaan ❤️🥰

Pidän kovasti peukkoja että teille tulisi huomemma plussat wannabe mami ja Nemi😃

AlvaLinnea näyttää selkeältä plussalta, onneksi olkoon!!😍

AlvaLinnea: Onnea kovasti ❤️ Kyllä tuo ihan selvä plussa on

Nemi ja Wannabe mami: Teille kovasti pidän peukkuja, toivottavasti on teidän vuoro nyt saada se plussa sinne tikkuun ja päästä ihanan jännittävälle vauvamatkalle ❤️

Kiitos :)

Yllätyin omaa reaktiota, kun tätä plussaa on jo odoteltu. Ajattelin että olisin ihan ekstaasissa, mutta lähinnä epäuskoinen olo vielä. Ja jännittää että onnistuuko raskaus... Ehkä parin viikon päästä uskaltaa jo iloita.

Tsemppiä teille testailuun! :)

Eilen en jostain syystä päässyt julkaisemaan kommentteja. Sain tänään plussan.

Oireina oli etovaa oloa(oksensin tosin ennen ovulaatiota heh), outoja maku- ja hajuhavaintoja, jokin ihme patti häpyhuulessa, kuivat silmät ja suu, itkuherkkyyttä, mahatuntemuksia ja turvonneet ja kipeät rinnat.

Lisää plussatuulahduksia, Onnea Selena ❤️

Tässä kun kovasti odottelee että pääsisi itse testailemaan niin kävin eilen ostamassa raskaustestit valmiiksi. Ajattelin kokeilla lauantaina, silloin dpo 10 kp 25/28, joten ostin rfsu:n testaa varhain testi. Tottakai kävin lukemassa kokemuksia ja ne ovat erittäin huonot.. kuulema ei ollenkaan herkät. Minkälaisia testejä te käytätte?

Yritän olla realisti.. ei se varmasti onnistu ensimmäisellä yrityksellä ja on todella vähän oireita. Alavatsalla vähän tuntemuksia, kova himo suolaisiin herkkuihin ja makeiset maistuu oudolta (karkkit on yleensä mun heikkous😂). Rinnat hieman turvoksissa muttei herkät. Varmasti tarkkailen kehon merkkejä vähän liian paljon😅

Olen yrittänyt kommentoida tänne, mutta virhettä pukkaa.

Itsellä siis nyt kp34 ja negaa negaa negaa, harmittaa niin vietävästi miksi nyt kierto venyy eikä menkkaoireita edes. Raskausoireita nyt ennemmin kun alavatsalla painetta/pistelyä ja rinnat herkillä mm. Juostessa huomaa, etovaa oloa välillä, ummettaa.

Noh, toivon kipinä edelleen kun jotkut plussannut vasta paljon myöhemmin. Silti, odotan vain menkkojen tuloa. Testin teen ensiviikolla jos ei mitään tapahdu.

Tsempit toisille 🙌🏻

Nemi: Tsemppiä näihin piinaaviin päiviin, varmasti turhauttaa.

Ehkä seuraava testi kannattaa tehdä kun menkat ovat reilusti yli viikon myöhässä🤔jaksetaan nyt kuitenkin uskoa että se plussa sieltä pärähtää kerta oireiluakin oikeaan suuntaan esiintyy 👍

Emssi: itse en henk.kohtaisesti luota noihin varhaisiin testeihin, ne kun voivat sen väärän negan antaa juurikin koska kaikilla se hcg arvo nousee hitaammin, hedelmöitys voinut tapahtua oletettua myöhemmin ym.

Mutta valitettavasti myös voivat antaa väärän positiivisen rekisteröidessään raskaudeksi lyhyen kiinnittymisyrityksen. Ilman testiä nainen ei edes tietäisi hedelmöittymisestä ja varhaisesta keskenmenosta....ja tämä ainakin itselläni aiheuttaisi vain lisää ahdistusta jos liian aikaisin jo riemuitsisi.

Mieluummin siis odotan että menkat ovat myöhässä ja testailen vasta sitten, jos nyt ei ihan selkeitä raskausoireita olisi. Mutta tämä siis vain minun oma näkemys asiaan 😊

Onnea AlvaLinnea ja Selena!! <3 tulkaahan joskus kertomaan teidän tulevista menoistanne tännekin päin :)

Kiitos plussatuulista Äitykkä-77! <3

No kävi niin kuin kävikin sitten niin, että sieltä ne menkat perinteisesti sitten vaan tuli... Kolme päivää tosiaan kesti sitä vaaleeta punaista/haaleaa rusehtavaa, todella epämääräistä niukkaa "vuotoa" paperiin pyyhittäessä (missä oli myös makeahko tuoksu?!). Kunnes viime yönä heräsin järkyttävään kipuun mikä yltyi yltymistään ja kun menin vessaan niin verta lorahti oikeen kunnolla :(  Tänään siis kp1/yk6... Arvaatte varmaan, että itkua on tänään riittänyt. Onneksi oli etäpäivä, joten annoin vaan tulla kun siltä tuntui. On vaikea käsittää miten kerta toisensa jälkeen tässä käy näin. En vain kykene ymmärtämään. Tiedostan toki, että siinä tosiaan voi yksilöllisesti kestää kuukausista vuosiinkin, mutta jotenkin se ei vain uppoa päähän, että tämä voi toden teolla olla näinkin haastavaa tulla raskaaksi vaikka kaiken tekisikin "oikein" :( Puoli vuotta ei ole vielä mikään mahdottoman pitkä aika ja voin vain kuvitella miltä tuntuu heistä, ketkä tätä vuosia ovat jo yrittäneet, ilman tulosta. Pahin pelko onkin ja vahva tunnekin siitä, että raskaus ei ihan nopeasti tästä vieläkään ole alkamassa... Mitä jos ei ollenkaan :( En vaan voi ymmärtää mikä meni taas niin autuaasti pieleen :( Onko vika puolisossa vai minussa vai mikä ei osu kohdilleen kun esikoista ei kuuluu? Olen niin surullinen ja pettynyt, että sattuu :(

Aina kun minulta on kyselty: "Aiotteko hankkia lapsia?" vastaukseni on ollut: "Jos vain saamme". Tuntuu ettei ympärillä olevat ihmiset ymmärrä, että se tosiaan ei välttämättä ole mikään yksinkertainen asia vaikka biologian tunnit ja ehkäisyvalistus on näin teinistä saakka antanutkin ymmärtää tai jos muilla sattuu käymään niin, että jo muutamasta kierrosta onnistuukin.

Ei tässä lohduta mikään. Jos haluaa jatkaa yrittämistä, on vain tehtävä töitä sen eteen. En vaan jaksaisi enää, että tämä vie kaikki aikani ja energiani, että kaikki pyörii tämän ympärillä. Elämä menee käytännössä muuten ohi, sillä en uskalla lähteä esimerkiksi työharjoitteluun kauemmaksi, koska tällöin menee kiertoja ohi. Työharjoittelu kun keväällä olisi 2-3 kuukautta. Tämä jotenkin raastaa minua niin kovin, sillä haluan priorisoida tämän asian, mutta haluan myöskin elää ja tehdä asioita kuten ennen, mutta se on myös silloin tietoinen päätös olla hetkeen yrittämättä. Esimerkiksi tuon työharjoittelun kohdalla. Onko se sitten sen arvoista, että lähden kauemmaksi (haaveena siis pohjoisemmaksi Suomeen, Ruotsiin tai Norjaan) ja jätämme kuukausia väliin?

Tämän "lapsi projektin" aikana olen tuntenut itseni epäonnistuneeksi naisena, suvun jatkajana, puolisona... Tunnen, että en kykene siihen mihin minun pitäisi.  Tunnen kehoni vanhaksi, vaikka viitisen kuukautta sitten tuli mittariin vasta 30-vuotta. Tunnen silti, että kehoni vanhenee hetki hetkeltä, eikä enää pystykään siihen mihin sen naisena tulisi pystyä :( Otan tämän jotenkin kovin raskaasti nyt...

Toivottavasti Nemi se plussa sieltä pian tulisi! <3 Tsemppiä muillekin! :)

Äitykkä-77 joo ajattelin malttaakkin nyt reippaasti ennen uutta testiä ja katsoa tilannetta vain, kiitos tsempistä ❤️👍🏻

Wannabemami voi eikä.. Olen niin pahoillani ja iso voimahalaus sinulle sinne 🥺💓 Voin vain kuvitella kun tämä oma tilanne kertaa kuusi, niin kyllä se varmasti pistää palasiksi. Kauhulla edes kuvittelen itseäni samaan, että yrityskerrat päättyvät jatkuvaan pettymykseen. Niin se vain on, ei ole helppoa saada pieni elämä onnistuneesti alkuun, ei todellakaan. Kaikkia pitäisi minusta myös valistaa, ettei raskaus ole itsestäänselvyys. Viereltä vain hyvin moni tullut hetkessä raskaaksi ja juurikin kysyy "millois te hankitte?" niinkuin se todellakin vaan tuosta nuin sormia napsauttaen saapuu luoksemme.

Mutta yrittetään silti muistaa oma elämä (vaikkei ole vauvakuumeissa helppoa aina) ja se oma kumppani. ☺️

Ja tämä ilmakin vielä pistää mieltä mustaksi. Meillä ainakin viimeisetkin lumet saa kyytiä ja niin harmaata sekä pimeää.

Ihana silti kun osalla plussia viimein tullut ja tuo valoa tähän pimeyteen sillä tavalla 🥰

Wannabe mami: Lämmin halaus täältä, tuli todella surullinen olo itsellekin puolestasi.

Hassua tavallaan miten täällä elää niin täysiään toisten, aivan vieraiden ihmisten tunnetilojen mukana. Toisaalta, osaan niin samaistua moneen asiaan kun itse monta juttua kokenut matkan varrella.

Jos yhtään lohduttaa, niin me aikanaan ex-puolison kanssa, ollessamme parikympppisiä yritimme ja teimme esikoistamme liki vuoden. Sitä kuvitteli että siinä iässä raskaus olisi alkanut sormia napsauttamalla. Jokainen yrityskerta oli yhtä tuskaa. No kaksi muuta sitten saikin alkunsa heti yrityskerrasta 1.

Ja nykyisen puolison kanssa tätä vauvaa tehtiin se 8kk, mutta nyt jo molempien ikä alkaa vaikuttaa hedelmällisyyteen. Oli tuskallista töissä katsella odottavia päihdeäitejä ja koettaa olla ammatillinen ja työntää omat tunteet taka-alalle.

Tsempataan ja tuetaan nyt vain toinen toistamme eteenpäin, ja uskotaan että ensi vuoden aikana meilläkin on ne nyytit sylissä. Ja enemmän toivon sitä teille, esikoista haaveileville kuin itselleni. Olen kuitenkin sen siunauksen saanut jo osakseni

Wannabemami;

Tiedän tunteesi, ja on tullut myös huomattua ettei raskaaksi sillain vain tulla, vaikka kaikkialla niin väitetäänkin ja muut tuntuvat tulevan kerrasta raskaaksi. Uskon kuitenkin että on harvinaisempaa raskautua parissa kuukaudessa kuin vähän pidemmällä aikavälillä. Ja onhan se kuitenkin tosi yksilöllistä. Esim, äitini eka raskaus alkoi lähes heti mutta toista sai odotella puoli vuotta. Aika randomia siis. 🤔

Koitetaan vaan sinnitellä vielä, kärsivällisyytemme palkitaan lopuksi mitä ihanimmalla lahjalla. ❤