Sain gradusta arvosanaksi non sine laude approbatur :(

Mulle kävi samoin ja hyvin on elämä kantanut. Tsemppiä!

Ei gradussa tarvitse olla mitään varsinaista vikaa, vaikka arvosana olisi heikompikin. Jos aihe on kovin heppoinen tai teoreettinen tausta heikko/ei kovinkaan vaativa tms., ei gradusta voi saada kovin korkeaa arvosanaa, vaikka se olisi kuinka huolellisesti tehty. Ohjaajan tehtävä olisi heti alusta asti tehdä ohjattavalle selväksi, mihin arvosanaan milläkin aiheella on ylipäänsä mahdollisuuksia, jotta ei tuossa vaiheessa tulisi enää yllätyksiä. Samoin mielestäni ohjaajan olisi hyvä loppuvaiheessakin kertoa oma näkemyksensä gradun tasosta, jotta opiskelijalla olisi vielä mahdollisesti nostaa tasoa. Loppuvaiheessa on kuitenkin myöhäistä vaihtaa aihetta...

Jos kuvittelit yltäväsi paljon parempaan arvosanaan, niin joku prosessissa meni väärin. Mutta tärkeintä on, että sait sen tehtyä. Jos et mieli tutkijaksi, arvosanalla ei ole mitään väliä, vain sillä, että sait sen tehtyä. Onnea!

Ilmeisesti kuitenkin teit työn itse etkä kopioinut muilta. Eli hatunnostoni, teit jotain erittäin paljon paremmin kuin eräs valkotukkainen Turusta.

Unohda, ja iloitse gradun valmistumisesta! Gradun tein 10 v sitten, ja työelämässä arvosanalla ei tee mitään eikä sillä ole mitään merkitystä. Tietenkin sitten jos jatko-opintoja/tutkijan uraa ajattelit mutta muuten ei mitään väliä!

Ymmärrän että harmittaa, mutta voin kertoa että sillä ei ole tasan mitään merkitystä. Tai no ehkä jos olit ajatellut akateemista uraa, niin sitten saattaa jatko-opintoihin pääsy vaikeutua, mutta jos aiot työelämään niin ketään ei kiinnosta mikä arvosana sieltä tuli.

Sain eximian eikä siitä ole ollut mitään hyötyä. Pääasia, että se on nyt tehty. 

En tiedä, mistä uliopistosta on kyse, mutta kaikkien opinnäytteiden, mukaanlukien gradujen, arvosana lähtee arviointiperusteista. Tiedäthän, mitkän ne ovat, ja jos rehellisesti et ymmärrä, miksi arvosana on silti huonompi kuin odotuksesi oli, niin voit toki valittaa arvostelusta.

Kannattaa kuitenkin miettiä omaa työtänsä kriittisesti sekä miettiä, onko vika omassa ymmärryksessä vai arvostelussa.

Oikeasti ihan hirvittäsvästi jollain gradun arvosanalla ei ole myöhemmin väliä, ellet sitten tutkijasi tai jonkin sortin muuksi ylisuorittajaksi ole hakeutumassa.

Meillä (teologinen tdk) kaikki oikeasti hyvät gradut arvostellaan C:n arvoiseksi, M on jo todella haastava. E:n on saanut muutama opiskelija, L:ää ei kukaan

Joskus oon lukenut jotain tosi hyvää gradua, jonka arvosana C, sitten joskus on vastaan tullut ihan kökösti kirjoitettu eximilian gradu.

Proffat ehkä näkee niissä erilaisia ansioita, mutta omasta mielestäni arvosana ei kerro paljoa. Tietty jotain eroa näkyy A:n ja L:n välillä, mutta käytännössä siinä välissä olevien gradujen erot on mielestäni hiuksenhienoja ja näkökulmakysymyksiä.

Moni rekrytoija työpaikoilla ei edes tiedä missä kohtaa esimerkiksi non sine on graduarvosteluasteikossa. Minulta ei ole koskaan missään kysytty arvosanaa eikä edes gradun aihetta. En tosin enää edes muista kumpaakaan. Kaikkihan sitä paitsi tietävät, että graduista suurin osa on yhdentekeviä opuksia.

Ainakin oman pääaineeni laitoksella gradun arvosana riippui paljolti siitä miten hyvissä väleissä oli gradunsa arvostelijoiden kanssa (= miten paljon kävi "nuolemassa").

Vierailija kirjoitti:

Meillä (teologinen tdk) kaikki oikeasti hyvät gradut arvostellaan C:n arvoiseksi, M on jo todella haastava. E:n on saanut muutama opiskelija, L:ää ei kukaan

teologisessa C ei todellakaan ole hyvä! Itse olen valmistunut teologisesta ja sain gradustani E:n. Tiedän monia muitakin, jotka on saaneet E:n ja pilvin pimein ihmisiä, jotka on saaneet M:n, jopa pari L:n saanutta. Publiikissa oli useita, jotka oli saaneet E:n ja monia M:n saaneita. Ainakaan Helsingin teologisessa C:llä ei pääse edes jatko-opiskelijaksi.

Mutta tuo vähän ap:n aiheen vierestä.

AP, kirjoita ihmeessä proffalle ja kysy missä mättää, sitten sun ei tartte enää arvailla syytä.

Minä sain saman arvosanan ja olen sittemmin väitellyt. :D Professorille piti etukäteen esitellä uskottava tutkimussuunnitelma ja vähän ylipuhua, niin pääsin jatko-opintoihin. Missään muussa taas arvosanalla ei ole vähäisintäkään väliä. Jos joku joskus kysyy, sano, että teit sen nopeasti syystä x (työpaikka esim.). Onnea valmistumisesta!

Helsingin valtsikassa ainakin non sine on vielä hyvä arvosana. En toki tiedä, mihin teit gradusi.

Ymmärrän fiiliksesi, jos itse ajattelit saavasi paremman arvosanan. Mutta lohdutukseksi; olet valmistumassa, kukaan ei kysele g:n arvosanojen perään. Pettymyksen tunne menee kyllä ohi.

Kai opiskelija itse saa päättää, mitä tasoa tavoittelee? Miksi siis pitäisi olla tyytyväinen huonoon arvosanaan? Olisitteko itse olleet? Emmehän voi tietää, vaikka ap olisi 4-5 opiskelija, jolloin N olisi varsin kehno arvosana gradulle.

Minä sain Tampereen teknillisessä yliopistossa 3 tai 4, kun maksimi on 5. Ajatelkaa, en edes muista arvosanaani enää. Vähän yli 10 vuotta siitä on.

Ei kai se haittaa, jollei nyt ihan alimmalla läpäise? Eli olisi harmittanut, jod olisin saanut ykkösen.

Täällä toinen, olin et jepjep, mut silti niiiin onnellinen valmistumisestani. Tosin, se ei mulle tullut yllätyksenä. Tiedän, et olisin voinut suoriutua niin paljon paremmin, mut toisaalta tiesin, etten ns tuu tekemään sillä mitään.. Sittemmin tähdännyt tuplamaisteriksi, et kohta uus kierrokseen :D Ja tähtäin korkeammalle. Aattele niinpäin, et tota arvosanaa ei ees ollut kovin kauaa, et monet arvosanat ois voinut olla muillakin paljon paskemmat :D :D Heillä vaan kävi munkki.

Sain eximian ja tällä hetkellä olen työttömien työllistymiskurssilla tekemässä höpöhommia. 

Jos olet sosiaalinen ja hyvin verkostoitunut, niin luultavasti työelämäsi sujennee paljon paremmin kuin mun!  

Mulla alkaa gradu valmistumaan piakkoin ja tällä hetkellä pahin pelko on huono arvosana. Haluaisin saada sen verran hyvän, että jatko-opinnot olisivat mahdollisia, mutta ohjaaja on todellinen huithapeli enkä luota siihen yhtään.