Onko normaalia, että ihminen ei halua lopettaa juomista muutaman juoman jälkeen?
Vaan kokee tarvitsevansa lisää? Vai onko alkoholiongelman merkki juoda enemmän kuin olisi tarpeen lievän rentoutumisen takia?
Kommentit (21)
Nousuhumala kannustaa juomaan lisää. Niin kauan kuin et ota sitä tavaksi, kyse ei välttämättä ole alkoholismista. Alkoholismissa viinanhimo vakiintuu pysyväksi houkutukseksi.
Olisi päinvastoin epänormaalia ja luonnotonta haluta lopettaa, sillä juominen kaivertaa NAc-järjestelmän dopamiinit esille.
Tunsin erään vaarin, joka joi kerran vuodessa viinaa.
Joi pullon parilla huikalla...
Oliko hänellä sitten alkoholiongelma....
Kieltämättä juomatapa oli ongelmallinen.
Tätä on vaikea käsittää. Minulle tulee stoppi aina 4-6 annoksen jälkeen. Ei tee enää yhtään mieli.
Onko alkoholismia, jos juo joka päivä yhden lonkeron illalla, mutta ei enempää?
No on erittäin normaalia. Kyllä monet haluaa välillä juoda ihan kunnon kännit kun on kerran juomaan alettu, eikä tyytyä ankeaan kontrolloituun terveystissutteluun.
Ongelma asia on siinä vaiheessa jos juotua tulee niin että se häiritsee muuta elämää esim työn tai lasten hoitamista. Usein tämä tarkoittaa, ettei ihminen pysty enää päättämään milloin on sopivaa juoda reippaammin vaan juo kännit vaikka lapset on kotona tai ei saa viikonlopun jälkeen ryyppyä poikki niin, että maanantaina pääsee selvänä töihin.
Mutta se ei ole ongelma, että silloin kun päättää alkoholilla rentoutua, ja tämä on ajankohta joka ei aiheuta haittaa muulle elämälle, ottaakin sitten reilummin.
Riippuu ihan ihmisestä että miten kokee alkoholin. On geeneissä.
Jotkut pystyy juomaan kaksi tai kolme ja lopettaa siihen mutta kaikki ei pysty.
Humalahakuinen juominen ei ole mikään ongelma, jos sitä tapahtuu satunnaisesti, eikä vaadi erityistä tahdonvoimaa ja taistelua jättää juomista kokonaan väliin.
Ei välttämättä tarkoita, että on alkoholisti, mutta todella usein on niin, että alkoholisti pystyy olemaan seurueessa, jossa muut juovat, eikä itse juo, mutta jos ottaa yhdenkin juoman ei pysty lopettamaan.
Ihan normaalia. Pikku nousut rentouttaa, että voi alkaa ryypätä. Muutama alkudrinksu ja siihen päälle pullo kossua on normisettiä. Pari-kolme kertaa viikossa tuommoinen setti on ihan OK.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Pikku nousut rentouttaa, että voi alkaa ryypätä. Muutama alkudrinksu ja siihen päälle pullo kossua on normisettiä. Pari-kolme kertaa viikossa tuommoinen setti on ihan OK.
😳
Normaalia tai ei, ei ilmeisesti vastaa omaa suhtautumistasi alkoholiin. Ongelmia tiedossa ennemmin tai myöhemmin kun et enää jaksa olla ymmärtävinäsi. Vaihtoon.
Vierailija kirjoitti:
Tätä on vaikea käsittää. Minulle tulee stoppi aina 4-6 annoksen jälkeen. Ei tee enää yhtään mieli.
Sama! Joskus stoppi iskee jo yhden annoksen jälkeen, ei vaan maistu enempää, mutta viimeistään kolmen jälkeen alkaa tökkinään kunnolla.
Geneettinen ominaisuus. Sulla on potentiaalia tulla alkoholistiksi, jos sille tielle lähdet. Mutta pakko ei todellakaan ole lähteä ja useimmat vastaavalla ominaisuudella olevat pystyvät pitäytymään kohtuukäytössä ja vetämään vain satunnaisesti överit. Mutta tuo ominaisuus on hyvä tiedostaa itsessään, niin tietää vähän suunnitella alkoholin käyttöään järjen kanssa. Jos antaa tilanteen viedä, niin silloin tulee aina överit.
No kyllä silloin harvoin kun juon (2-4 krt vuodessa) niin otan enemmän kuin muutaman oluen. Muutaman jälkeenhän se kiva olo vasta tulee ja tekee mieli juoda lisää. Mitään räkäkännejä en koskaan vedä, en törttöile ja pääsen omin jaloin kotiin. Hyvä niin.
Kyllä se on juuri alkoholin ongelma, että sitä juotuaan on vaikea lopettaa. Ei kaikilla, mutta alkholismiin taipuvaisilla. Ole siis tarkkana ja päätä etukäteen, että montako juot, äläkä luista nousuhumalassa tästä suunnitelmasta.
On normaalia. Jos lopettaa juomisen hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, tulee laskuhumala ja hupi vaihtuu vähitellen epämukavaksi oloksi.
Mikä on normaalia ja mikä ei....
Aika yleinen ominaisuus tuo suomalaisilla on, että iloiseen nousuhumalaan päästyään henkilö juo kuin sieni änkyräkänniin asti.