Hullu nainen "Ruokaan meni 221,51 euroa. " Viikossa siis!

Minulla menee yhden lapsen kansssa kuukaudessa ruokaan ja kotitaloustarvikkeisiin 500e. Eli 100e/viikko. Käymme tuohon rahaan myös paljon ulkona syömässä ja herkuttelemme, josta voisimme kyllä säästää, mutta en näe siihen tarvetta. Mutta jos oikein tiukka paikka tulisi, niin äkkiä saisin satasen kuluista pois jättämällä ulkonasyömiset ja herkut kokonaan pois.

Ymmärrän tuota naista eikä hän ole sairas tai vähälahjainen vaan vain väsynyt ja ehkä lievästi masentunut.

Meidän nelihenkinen perhe kuluttaa kuukaudessa ruokaan ja hygieniatuotteisiin yli 800 euroa, ehkä noin 900 euroa, jos oikeasti laskisin kaiken tarkalleen. Vaikea tosin laskea, kun ostan usein jättisuuria wc-paperisäkkejä, joita voi käyttää useamman kuukauden ja esim. pesuaineet olen ostanut jo melkein kahden vuoden tarpeisiin.

Juuri eilen kävin ostamassa viikon ruokia ja hintaa tuli 147 euroa. Tässä mukana oli tosin lauantai-illan herkut sekä osa ensi viikonlopun lapsen kaverisynttäreiden tarjottavista. Mutta vielä joudun kauppaan ostamaan ainakin tuoretta leipää, maitoa, hedelmiä, salaattia sekä karkkia ja keksejä ja limua kaverisynttäreille loppuviikosta, ehkä keskiviikon tai torstain vaiheilla.

Miksi syömme yli 200 eurolla viikossa?

1) Ostan laktoosittomana kaiken ja etälapselle gluteenitonta (perheen viides henkilö, mutta käy vain joka toinen viikonloppu, tuolloin syömme koko perhe gluteenitonta ruokaa). Suosin aina suomalaista eli kaikki vihannekset paprikoita lukuunottamatta on aina suomalaista, hedelmät on luomua. Tämä nyt vain on se juttu, joka tekee minut onnelliseksi. Haluan uskoa, että tarjoan lapsilleni parempaa ruokaa ja omasta mielestäni esim. suomalaiset tomaatit maistuvat paljon paremmille kuin ulkomaalaiset. Gluteenittomuus koko perheelle joka toinen viikonloppu on valinta, jolla teen etälapsen olon kotoisaksi. En säästä yhteenkuuluvuuden kustannuksella.

2) Sekä etälapsi että 13v syövät kuin hevoset. Päivässä katoaa helposti leipäpaketti, jos kaapissa ei ole mitään helppoa syötävää. Siksi meillä kuluu esim. puurohiutaleita jopa kaksi pakettia viikossa, mikä on toki aivan mieletön määrä ja nuudeleita on aina kaapissa valmiina.

3) En pidä ruoanlaitosta. On päiviä jolloin töiden jälkeen en vain jaksa laittaa ruokaa, ihan sama, vaikka kyse olisi salaatin pesemisestä ja vihannesten pilkkomisesta. En vain jaksa.. Silloin käyn ostamassa valmista, usein läheisestä leipomosta täytettyjä patonkeja tms. Tiedän, että maksan yhdestä ateriasta tuolloin 50 euroa, ja se harmittaa jälkikäteen, mutta se väsymys töiden jälkeen on jotain kammottavaa. Ymmärrän siis, jos tuhlaa rahaa turhaan oman jaksamattomuuden takia. Työelämä vie kaiken energian ja olen kotona usein niin väsynyt, että käytännössä torkun koko illan. Rahalla saan helpotusta - vaikkakin vain hetken.

4) Syömme joskus ulkona. Ei usein, mutta kerran kuussa ainakin. Tuolloin ruokaan ja juomaan menee kerralla 80-150 euroa.

Mun mielestä on tosi hyvä että hankkii oikeaa ruokaa vaikka sitten ruokakassin muodossa mihin on kaikki mietitty valmiiksi kun on lapsi vielä kotona. Vaikka sitten oma energia ei riittäiskään enempää ruuan miettimiseen ja laittamiseen.

960euroa,kivasti joo pyöristi

Sama. Meillä 2+5 ja ruokaan tuo viikossa.

Meillä ei kyllä syödä ikinä mitään valmiita.

Oli karmeaa luettavaa ostoslista, pelkkää sokerimössöä.

Toi ruokakassin tilaaminen ei ole kuulkaa mitenkään pöljää. Olen pahoinpidelty vanhus ja minulla ei ole autoa. Bussipysäkille on viisi kilometriä. Ja kuinka vähän saan mummokärryllä roudattua tavaroita, kun painavat kissanhiekat ja mineraalivedet.

Eli näin talvisin, kun kukaan ei edes kunnolla hiekoita jalkakäytåviä ja on tappokelit, niin tilaan kotiin.

Hinta on ihan sama, kuin edestakainen bussilippu. Keräilyn vaiva, kauniisti pakattu, ja keittiöön kantavat. On ollut todella suuri apu.

Kilohintavertailu onnistuu helposti omassa rauhassa ja siinä tekee yllättäviä havaintoja.

Suosittelen etenkin lapsiperheille. Ei tarvitse raahata väsyneitä pikkuisia markettiin.

Sekin aika säästyy paljon kivempaan.

Masentava nainen. Limbossa. Ei jaksa selvästi huolehtia itsestään, eli syö kaikkea pas*aa ja on vaan poikki töiden takia. 95% varmuudella ylipainoinen. Salille meno ja liikuntakin on hänelle selvä ”pitäis mutta en saa kuitenkaan aikaiseksi” -asia, kun salille meno ei huvittanutkaan. Sen sijaan kaupasta kaikkea nopeaa sontaa koriin ja sohvalle, ja töissä pitää käydä aina vaan ja enemmän kun rahaa ei säästy tuolla menolla ollenkaan. Uuden työviikon voikin sitten alottaa jo valmiiksi väsähtäneenä. Huh mitä elämää -_-

Meillä menee ruokaan 150 euroa viikossa. Perheessä kolme aikuista, yksi teinipoika ja kaksi koululaista. Ihan hyvin ja riittävästi syödään tällä budjetilla, mutta tarkkana pitää olla.

Vierailija kirjoitti:

Mua pisti silmään tuo lohipasta (eines) 6,50. Mä en kyllä koskaan ostaisi noin kallista einesruokaa. Ja raparperijugurttikin oli aika kallista. 

Sama, ja kun sen tietää että tuokin oli varmaan joku säälittävän kokoinen simpukkamakaronimössö ällöttävällä säilykepurkkilohella. Ei millään tavoin hintansa arvoinen. Siis tuolla summalla olisi tehnyt kotona pariksi-kolmeksi päiväksi riittävän vaikka kuinka hyvän pastan tai pastavuoan.

Vierailija kirjoitti:

Ruokamenonsa voi pienellä tarkkaivaisuudella valita.

Laadusta tinkimättä voi syödä 5 eur/vrk/ruho.

Helposti lipsahtaa 20 eur/vrk/ruho jos ei seuraa.

Fakiiri pääsee alle tuon 5 ja öykkäri ylittää helposti tuon 20.

Mitä välii jos on varaa, mutta minusta pienituloinen saa suorastaan paremman elämän kun ei hukkaa rahojaan kalliiseen ruokaan.

Köh, tuota, ruhohan tarkoittaa kuolleen eläimen ruumista, yleensä syötäväksi teurastetun eläimen ruumista.

Vierailija kirjoitti:

Vilkasin juttua töissä ja se ihmetytti, että

1) kotiin tulee joku kauppakassipalvelu

2) sitä ennen kuitenkin työ- ja koulupäivän päälle piti syödä pinaattilettuja ja perunasalaattia kun ei jaksanut odottaa kauppakassia

3) silti seuraavana päivänä piti töihin mennessä ostaa eväät kaupasta = valmisruokaa

Mitä tuolle kauppakassille tapahtui?

Tuli fiilis, että tuo kassipalvelu on hänelle jonkinlainen ideaali ruokaostoksista, mutta todellisuudessa hänen tekee työpäivän jälkeisessä väsymyksessään mieli muuta kuin mitä kassissa toimitetaan, ja siksi siihen päälle tulee nuo päivittäiset kauppareissut. Ehkä kassin sisältö on myös raaka-aineita, joista on tarkoitus valmistaa itse ruokaa, mutta jutun perusteella ajattelen ettei hän sittenkään jaksa/ehdi valmistaa ruokaa niin paljon kun haluaisi, joten veikkaan että kassin sisällöstä puolet päätyy roskiin ja evääksi ostetaan eineksiä.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen elää varojensa mukaan, ei se kenestäkään hullua tee. Mulla ja mun miehellä on rahaa, ei lapsia, ei velkoja ja me hassataan ruokaan n. 700-800e/kk. Tykätään kokata gurmeeta, syödä ulkona, eikä katsoa mikä nyt on halvin vaan otetaan se mistä tykätään eniten. Jos se mut hulluksi jonkun mielestä tekee että käytän rahani mistä saan nautintoa niin selvä.

Tämä. Olen hyvätuloinen vela ja asun yksin. Ruokaan menee n. 400-500e/kk. Ostan ihan mitä sattuu mieli tekemään, syön hyvin monipuolisesti. Rakastan kalliita juustoja ja lihoja. Tietysti ostan myös tarjouksesta jos jotain haluamaani saa halvemmalla.

Kukin varojensa ja prioriteettiensa mukaan. Suomessa ei tunnu koskaan menevän muodista nuukuudella leijuminen. Meilläpä syödään satasella kuukaudessa, no meilläpä menee vain viisikymppiä. Säästeliäisyys ja viitseliäisyys ovat sinällään hyviä ominaisuuksia, mutta jos jollain on rahaa on ja haluaa käyttää sitä ruokaan, ei se ole minulta pois (tietty kansanterveydellisesti olisi toivottavaa että ihmiset söisivät jokseenkin terveellisesti, mutta se on toinen keskustelu). Toki siinä tapauksessa jos valitetaan että rahat eivät riitä elämiseen ja ruokalasku on kovin korkea, tulee maalaisjärjellä helposti ajatelleeksi että kenties siitä voisi karsia. 

mula menee 10 e kuussa ruokaa, siis maitoon lähinnä , muten ruoat tulee ruoak avusta

Kaupassa käynti on monelle ihan vaan ”paha tapa” töistä tai koulusta tullessa - jotenkin ei vaan osata olla käymättä kaupassa kun sen ohi kuljetaan, ja sitten aina ostetaan tavan takia jotain pientä (koska usein sillä hetkellä on nälkä ja mieliteot huipussaan). Tuosta muodostuu iso lasku kuussa kun sen tekee joka päivä. Itse pääsin tuosta eroon kun aloin käydä listan kanssa kunnon ostoksilla kerran viikossa ja järkeistin töissä syömistä niin ettei kotiin lähtiessä ole kiljuva nälkä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla menee yhden lapsen kansssa kuukaudessa ruokaan ja kotitaloustarvikkeisiin 500e. Eli 100e/viikko. Käymme tuohon rahaan myös paljon ulkona syömässä ja herkuttelemme, josta voisimme kyllä säästää, mutta en näe siihen tarvetta. Mutta jos oikein tiukka paikka tulisi, niin äkkiä saisin satasen kuluista pois jättämällä ulkonasyömiset ja herkut kokonaan pois.

Eli suomeksi sanottuna käytte hampurilaisella ja lisäksi ostat muuta moskaa eli opetat lapselle huonoja tapoja.

Tyypillinen tavis ja mättääjä.

Ei kertakaikkiaan mitään suunnitelmallisuutta tällä tyypillä. Raha ei hänen käsissään pysy. Mikään isompi palkka maailmassa ei auttaisi hänen rahapulaansa siitä yksinkertaisesta syystä että hän tuhlaa liikaa.

Liidi ja Pörrisma varmaan onkin halpoja, kun niitä ei ole olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

Liidi ja Pörrisma varmaan onkin halpoja, kun niitä ei ole olemassakaan.

Tuli taas todettua miksi Prisman rainbow on marginaalisesti halvempi kuin Pirkka. Samalla pellillä paistoimme kuorettomia lohkoperunoita molemmilta. Keskon perunat olivat pieniä, virheettömiä ja kullanruskeita. Sateenkaarilaiset isoja, kuorijämiä siellä täällä, värittömiä ja mullan makuisia.