Lue keskustelun säännöt.
Psyk. sh kirjasi kantaan kaiken yksityiskohtaisesti?!
22.02.2019 |
Olen käynyt kahdesti nyt kunnan psyk.sh:lla. Ensimmäisen kerran jälkeen totesi lakonisesti naurahtaen ettei tiedä, miten voisi minua auttaa.
Toisella kerralla olinkin valmistautunut: kuvasin jäsennellen ja yksityiskohtaisia esimerkkejä antaen, hyvin raadollisesti ja kärjistäenkin mieleni maisemaa, jotta hän ymmärtäisi ajattelutapani logiikkaa ja sen ongelmallisuutta.
Yllätys oli melkoinen, kun nämä kaikki yksityiskohtaiset asiat (esim. mistä syytän itseäni, missä koen olevani huono äiti jne) on konkreettisin yksityiskohtaisin esimerkein kirjattu kantaan!
Tietysti ymmärrän, että kirjataan jotain. Vaikka oireita nimetään, kuvataan adjektiivein luonnetta tai tapaamista tai mitä vaan.
Ja ymmärrän senkin, että psyk sh kirjoittaa oman muistinsa tueksi yksityiskohtia, mutta eikai niitä nyt tarvi kantaan laittaan muiden luettavaksi?!
Sote-mammat: Kuka näitä nyt sieltä lukee? Ketkä kaikki pääsevät näihin käsiksi? Tiedän kyllä että lukuoikeuksia voi rajata, mutta en mä olis halunnut sitä tehdä. Koska tykkään että asiat sujuu jouhevasti. Mutta tää on kirjannut häiritsevän yksityiskohtaisella tasolla kaiken, eikä niillä yksityiskohdilla ollut mitään muuta tarkoitusta, kuin olla hänelle tiedoksi, jotta voi auttaa minua parhaalla tavalla.
Eihän nyt sellainen hoitosuhde ole millään tavalla hedelmällinen, jossa potilas joutuu miettimään ja puhuu tietäen että kaikki kirjataan ylös ilman edes tietoa, kuka niitä lukee ja missä yhteyksissä?!
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ymmärrän harmistuksesi, mutta psyk sh on toiminut ohjeiden mukaisesti. Varsinkin ensimmäisillä kerroilla kirjataan tarkemmin kun kartoitetaan tilannetta. Usein kirjataan juurikin potilaan kertomilla sanoilla, koska ne kuvaavat tilannetta parhaiten.
Kysyit, miksi hän ei esimerkiksi adjektiivein kuvaa luonnetta tai tapaamista, niin se olisi epäammatillista. Sairaanhoitaja ei voi kirjata omia vaikutelmiaan eikä hän varsinkaan ensimmäisillä kerroilla tee päätelmiä. Myöskin jos hän kirjaisi oireita vain ylätasolla (esim. ahdistunut) ei se tieto olisi riittävä.
Se miksi lääkäri ei ole kirjannut, on se, että hoitaja on paneutunut tilanteeseesi paremmin ja lääkärikin tukeutuu hoitajan kirjauksiin tehdessään myöhemmin epikriisin, lausuntoja yms. Myös sen vuoksi tarvitaan tarkkoja kuvauksia siitä, mitä on puhuttu.
Lain mukaan ei ole sallittua tehdä kirjauksia muualle kuin virallisiin potilastietojärjestelmiin. Siksi hoitaja ei tee muistiinpanoja.
Siitä voit kuitenkin olla huoletta, että ei niitä lue muut kuin sinua hoitavat henkilöt. Potilastietojärjestelmän katsomisesta jää aina jälki, eikä kukaan ammattihenkilö ota riskiä katsomalla muiden tietoja.
T. psyk sh
Eikös monissa tilanteissa juurikin diagnoosit ja olettamat ovat vain henkilöstön omia tulkintoja sairauksista, syistä ja seurauksista? Varsinkin, kun ei kunnolla edes tutkita syitä johonkin sairauteen tai oireeseen/oireisiin?
Sopivasti myös vääristellään asiakkaan sanoja, millä halutaan vain vahvistaa niitä omia olettamuksia ja tulkintoja asiakkaasta, vaikka oltaisiin myös väärässä joissain asioissa. Mutta väärässä olemistahan ja virheitähän ei mielellään myönnetä. Harmi sinänsä, kun virheistä rangaistaan niin ankarasti. Parempi tapa olisi hyväksyä, että myös terveydenhuollossa tehdään virheitä (ja osallistutaan kyykytykseen ja epäasialliseenkin käytökseen ja toimintaan), ja silloin kun niitä tehdään, niin ne olisi hyvä myöntää ja tunnistaa ja sen jälkeen olisi hyvä pyrkiä korjaamaan ne virheet ilman tekosyitä ja selittelyjä.
Onko myös niin, että esim. kollegoiden kanssa sosialisoidessa esim. taukotiloissa tai muualla, mitään ei jaeta kenenkään kanssa edes suusanallisesti potilaista? Edes hoitokodeissa tms.? Tod.näk. taas sanotaan, että täytyyhän esim. vanhuksista ym. jakaa tietoja ym. Onhan näinkin. Mutta on eri asia, puhuuko asiakkaistaan positiiviseen vai negatiiviseen sävyyn ja jakaako oleellisia asioita vai myös yksityisyydensuojaan kuuluvia asioita ja onko ne asiat tosia vai ei tai onko ne asiat vain omia tulkintoja ja asenteellisuuksia.
Onneksi kaikkia ei tietenkään kohdella huonosti tai epäasiallisesti tms. Mutta paha niille, jotka siihen kierteeseen joutuu. Sitä nimittäin ei saa helpolla korjattua, jos koskaan.
Harvemmin myöskään henkilöstö tuo omaa osuuttaan esille vastaanottotilanteissa, mikä vaikuttaa vastaanoton sujumiseen ja asiakkaan käytökseen (ja siihen, mitä sitten kirjataan tietoihin. Yleensä harvemmin tuodaan myöskään niitä syitä esille, miksi joku asia on mennyt tietyllä tavalla ja mistä todellisuudessa mikäkin käytös on johtunut.) Mutta yksipuolinen syyttäminen ja mustamaalaus on varmaan sitä kunniakasta toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok. Mulle Nämä asiat ei ole tuttuja. Hyvä tietää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä yksityiselle psykoterapeutille. Nuo kirjaukset ovat siellä maailman tappiin ja hölmösti ja kömpelösti kirjatut asiat voivat aiheuttaa sekaannuksia ja vääriä diagnooseja myöhemmin. Mitään järkeä ei ole kirjata sinne yksityiskohtaisesti potilaan kertomusta, mutta koska sairaanhoitaja ei ole mikään psykoterapeutti, hän tekee tuollaista.
Ainoa hyvä puoli asiassa on se, että pystyt itse näkemään mitä on kirjoitettu. Siitä voit päätellä mikä tulee olemaan sen avun taso, jota tulet saamaan. On aivan turha puolustella asiaa sillä, että näin on ohjeistettu, kyllähän ne sinne kirjatut asiat ohjaavat kaikkia, joka potilaan jatkossa tapaa. Jos sinne on kirjoitettu, että on huolissaan alkoholinkäytöstä, tulee seuraava hoitoporras kiinnittämään asiaan huomiota, vaikka tieto antaa täysin väärän kuvan tilanteesta. Ainakin tuo kannattaa pyytää poistamaan.
Koko systeemi, että täytyy tavata sairaanhoitajaa ennen terapiaa on ihan perceestä, koska sairaanhoitajalla ei ole koulutusta psykoterapian antamiseen. Alkuvaihe olisi hyvin tärkeä potilaalle, että jaksaa luottaa siihen, että tulee saamaan apua.
Yksityinen psykoterapia maksaa noin 150 euroa kerta ellei ole Kelakorvattavuutta.
Kunnallisen psyk.sairaanhoitajan tapaamisessa ei ole tavoitteena psykoterapia vaan ainakin ensimmäisillä kerroilla tilanteen arvioiminen, jotta tiedetään, mitä jatkossa. Toki jatkohoito voi olla keskustelukäynnit saman hoitajan kanssa, mutta sekin on täysin eri asia kuin psykoterapia.
Psykoterapiassa ja tilanteen arvioimisessa on myös kirjaamiselle eri tavoitteet.
Tiedän oikein hyvin tuon systeemin, sitä juuri kritisoin. Ei ole mitään järkeä käyttää resursseja tällaiseen, siihen ei tarvita sairaanhoitajan arviota tarvitseeko potilas psykoterapiaa, vaan potilaan oma arvio riittää.
Kyllä psykoterapiaan voi mennä kuka tahansa oman arvionsa mukaan, jos maksaa sen itse. Kun yksityinen psykoterapia maksaa (terapeutin hinnastosta riippuen) 150 euroa kerta, niin jos haluaa, että valtio/veronmaksajat kustantaa sen, on ihan järkevää, että joku arvioi, onko tilanne sellainen, että valtion varoista kannattaa kustantaa.
Niinpä, kyse on vain siitä, että psykoterapiaan ei päätyisi niin moni. Sairaanhoitajalla ei ole koulutusta arvioida potilaan psyykkista rakennetta ja riskejä, tuo systeemi on rakennettu vain säästämistä varten niin kuin mainitsit.
Pitäisitkö itse järkevänä sitä että kenellä tahansa olisi oikeus mennä mihin tahansa terapiaan veronmaksajien kustantamana?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä kieltämättä aika hankalaa. Potilaan sanomisia ei saa kirjauksiin kovin rohkeasti oikoa, tulkita tai tarkoitushakuisesti poimia, ja joskus joutuu kirjaamaan jopa suorin lainauksin jotta on vääristymätön tieto myöhemmin käytettävissä. Ja mitään kovin ihmeellisiä varjotiedostoja ei lain mukaan saisi käyttää tai ainakin niiden muotoilua ja säilytystä koskee aika tiukka lainsäädäntö, minkä vuoksi kirjaukset on siellä virallisessa potilastietokannassa eikä ruutuvihkossa repun pohjalla.
Täytyy sanoa, että omalla kohdalla ikävä kyllä näin on käynyt, että sanomisia on oiottu, tulkittu ja tarkoitushakuisesti poimittu. Nämä "suorat lainauksetkin" ovat olleet myös virheellisiä. Osa teksteistä on kuitenkin ollut oikein. Ne virheelliset tekstit ja virheet tosin ikävä kyllä johdattavat sen verran totuudesta harhaan, että lopputulos ei ole hyvä. Mutta onneksi kaikille ei käy yhtä huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis kun juttu on (ihan psykiatrin mielestä joka tietenkään ei ole kirjoittanut kantaan mitään) just siinä, että olen liian vaativa, jyrkkä ja empatiakyvytön ITSEÄNI kohtaan. Ja juuri tätä vaativuutta toin sanallisesti esiin. Niin hän on sitten kirjoittanut sinne kantaan ne kaikki mun itsesyytökset!
Eli esim. soimaan itseäni alkoholinkäytöstä (mutta ois voinut mainita että käytän alkoholia 2-4 annosta viikossa!!! Se ois ollut se totuus!)
Mitä järkeä noita on käydä lukemassa.
Ja hoitaja ei voi tietää, mikä on totuus alkoholinköytöstäsi. Luuletko, ettei oikea alkoholisti voisi valehdella määristä? Nyt hän vain kirjoitti sen, minkä tietää, eli että soimaat itseäsi siitä.
Vaikka hoitaja ei voikaan tietää juuri hänen alkoholinkäytöstään tarkemmin (tai mistä voit olla niin varma, kertoiko aloittaja asiasta tarkemmin vastaanotolla vai ei?), niin virhetulkintojen ehkäisemiseksi jatkossa hän olisi voinut muotoilla asioita hieman toisin.
Jos jotkut valehtelevat alkoholinkäytöstään, niin on mielestäni väärin, että siitä rangaistaan automaattisesti kaikkia epäilemällä, että kaikki toimisivat samalla tavalla. Epäillä pitää vasta, kun siihen tulee todellista aihetta, ei siis automaattisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä päivystyksessä näkyvät myös mielenterveyspuolen diagnoosit. Voivat haitata hoitoa.
Niinpä, kyse on vain siitä, että psykoterapiaan ei päätyisi niin moni. Sairaanhoitajalla ei ole koulutusta arvioida potilaan psyykkista rakennetta ja riskejä, tuo systeemi on rakennettu vain säästämistä varten niin kuin mainitsit.