Auttakaa minua suomen kielen kanssa

Nuo rakenteet ovat ns. idiomeja. Ne oppii jokainen varhaislapsuudessaan automaattisesti, jos ympäristössä on paljon suomen kieltä (eli käytännössä lukevat ja kommunikoivat vanhemmat).

Ja tästä voikin sitten jatkaa miettimään, millaiset kodit ovat olleet niillä, joilta eivät suju edes yhdyssanat.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten matkustetaan TurkuUN, TampereELLE, VantaaLLE, JoensuuHUN, MikkeliIN, EspooSEEN ?

Sanat ovat siis kaupunki + UN, ELLE, LLE, HUN, IN, SEEN + miljoona muuta vaihtoehtoa. Opeta tätä nyt sitten jollekin puolikieliselle...

Saatika sitten että samankaltaiset paikannimet taipuvat eri tavalla:

Kempele - Kempeleessä mutta Simpele - Simpeleellä

Tornio - Torniossa mutta Ylitornio - Ylitorniolla

Vierailija kirjoitti:

http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php

Aina ihmettelen, miksi tullaan kysymään vauva.fi:stä asiaa, jonka voisi ihan oikeasta ja luotettavastakin lähteestä selvittää. Eikö hakukoneen käyttö ole hallussa, vai aivoissako jumittaa?

Kotus, tunnettu tylsyydestään.

Täällä on ihan päteviä vastauksia, esim. tässä ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php

Aina ihmettelen, miksi tullaan kysymään vauva.fi:stä asiaa, jonka voisi ihan oikeasta ja luotettavastakin lähteestä selvittää. Eikö hakukoneen käyttö ole hallussa, vai aivoissako jumittaa?

Ymmärrän helpommin, kun selitetään ihminen ihmiselle :) Ja täällä voin kysyä tarkentavia kysymyksiä myös. Internetissä kun hakee, ongelma on usein se, että en tiedä mitä minun pitäisi hakea.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelu kanssa sellaisten joiden äidinkieli ei ole Suomi, on tylsää kun ei voi käyttää kielen koko kirjoa.

Käytän nyrkkejä ja potkuja ;-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten matkustetaan TurkuUN, TampereELLE, VantaaLLE, JoensuuHUN, MikkeliIN, EspooSEEN ?

Sanat ovat siis kaupunki + UN, ELLE, LLE, HUN, IN, SEEN + miljoona muuta vaihtoehtoa. Opeta tätä nyt sitten jollekin puolikieliselle...

Saatika sitten että samankaltaiset paikannimet taipuvat eri tavalla:

Kempele - Kempeleessä mutta Simpele - Simpeleellä

Tornio - Torniossa mutta Ylitornio - Ylitorniolla

Ja:rakkaus rakkauden mutta pakkaus pakkauksen.

Vierailija kirjoitti:

Nuo rakenteet ovat ns. idiomeja. Ne oppii jokainen varhaislapsuudessaan automaattisesti, jos ympäristössä on paljon suomen kieltä (eli käytännössä lukevat ja kommunikoivat vanhemmat).

Ja tästä voikin sitten jatkaa miettimään, millaiset kodit ovat olleet niillä, joilta eivät suju edes yhdyssanat.

Sellaisissa kodeissa eivät lapset ainakaan ole kirjoja lukeneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Astevaihtelu, esim. P:V on ikivanha suomen tyyppipiirre. Uudemmat sanat, esim. pupu ja auto, eivät ole liukuneet astevaihtelun lakeihin.

Asia opetetaan äikässä ysillä.

Ysillä siis yhdeksännellä luokalla? Kun suomalaiset lapset ovat 16? Asia on vaikea oppia, vaikka olen melkein 40-vuotias. Suomalaiset lapset ovat hyviä oppimaan :) Astevaihtelu. Minä luen siitä enemmän.

Haluaisin joskus osata kirjoittaa niin hyvin, ettei minusta huomaisi, että äidinkieleni ei ole suomi. Suomi on todella todella todella vaikea kieli, mutta niin kaunis. On mukavaa oppia.

Äidinkieliset taivuttavat luonnostaan oikein. Ilmiö, siis teoria, sisältyy 9. luokan äikkään.

Kyllä se oikea taivutusmuoto tulee ihan oppimisen kautta myös äidinkielenään kieltä oppivilla. Lapset taivuttavat sanoja välillä "hassusti" (eli samalla logiikalla kuin joku toinen sana, mutta väärin kyseisen sanan kohdalla) tai keksivät "omia sanoja".

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että kielen vanhat sanat taipuvat eri tavalla kuin uudemmat lainasanat tai keksityt sanat. Siksi kaikki samalta näyttävät sanat eivät taivu samalla tavalla.

Vesi (- veden) on vanha sana (kuten myös susi ja käsi) mutta lasi taas on aika uusi asia, joten koko sana on tullut kieleen paljon noita muita myöhemmin ja taipuu siksi eri tavalla. Äänteenmuutos, joka muutti vanhoja sanoja (käte - käti - käsi), oli jo loppunut kauan ennen kuin Suomessa tutustuttiin sellaiseen asiaan kuin lasi.

Juuri näin. Historia selittää paljolti nykyiset kielen epäloogisilta näyttävät piirteet. Kysymyshän on siitä, että kieltä ei ole yhdellä istumalla laadittu sääntöineen, vaan se on kehittynyt vähitellen kymmenien tuhansien vuosien aikana. Ja kehitys jatkuu koko ajan. Kielessä on paljon päällekkäisiä kerroksia ja eri aikakausien sanoja, jotka ovat kehittyneet ja muuntuneet eri tahdissa ja eri tavoin. Luonnolliset kielet ovat siksi epäsäännöllisyyksiä ja poikkeamia täynnä.

Eri asia on sitten tekokielet (esperanto), jotka on laadittu säännönmukaisiksi ja sanastokin kerralla luotu.

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku selkeästi selittää, miksi nämä sanat taipuvat näin:

apu - avun

kipu - kivun

rapu - ravun,

mutta

pupu - pupun (myös puppu - pupun) eikä pupu - puvun (mutta kuitenkin puku - puvun)

Kiitos

Normaalisti on p/v-vaihtelu. Mm. nämä sanat ovat poikkeuksia:

pupu (pupun), tipu (tipun), söpö (söpön), mopo (mopon)

uku/yky-sanat ovat selviä tapauksia:

luku - luvun

puku - puvun

suku - suvun

kyky - kyvyn

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Astevaihtelu, esim. P:V on ikivanha suomen tyyppipiirre. Uudemmat sanat, esim. pupu ja auto, eivät ole liukuneet astevaihtelun lakeihin.

Asia opetetaan äikässä ysillä.

Ysillä siis yhdeksännellä luokalla? Kun suomalaiset lapset ovat 16? Asia on vaikea oppia, vaikka olen melkein 40-vuotias. Suomalaiset lapset ovat hyviä oppimaan :) Astevaihtelu. Minä luen siitä enemmän.

Haluaisin joskus osata kirjoittaa niin hyvin, ettei minusta huomaisi, että äidinkieleni ei ole suomi. Suomi on todella todella todella vaikea kieli, mutta niin kaunis. On mukavaa oppia.

Tuosta sinun kirjoituksestasi päätellen osaat jo hyvin suomea. En olisi huomannut, ettet ole äidinkieleltäsi suomalainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten matkustetaan TurkuUN, TampereELLE, VantaaLLE, JoensuuHUN, MikkeliIN, EspooSEEN ?

Sanat ovat siis kaupunki + UN, ELLE, LLE, HUN, IN, SEEN + miljoona muuta vaihtoehtoa. Opeta tätä nyt sitten jollekin puolikieliselle...

Saatika sitten että samankaltaiset paikannimet taipuvat eri tavalla:

Kempele - Kempeleessä mutta Simpele - Simpeleellä

Tornio - Torniossa mutta Ylitornio - Ylitorniolla

Voi sanoa myös Simpeleessä, mutta se tarkoittaa Simpelejärvessä. 

Mikä äidinkielesi on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten matkustetaan TurkuUN, TampereELLE, VantaaLLE, JoensuuHUN, MikkeliIN, EspooSEEN ?

Sanat ovat siis kaupunki + UN, ELLE, LLE, HUN, IN, SEEN + miljoona muuta vaihtoehtoa. Opeta tätä nyt sitten jollekin puolikieliselle...

Saatika sitten että samankaltaiset paikannimet taipuvat eri tavalla:

Kempele - Kempeleessä mutta Simpele - Simpeleellä

Tornio - Torniossa mutta Ylitornio - Ylitorniolla

Ja:rakkaus rakkauden mutta pakkaus pakkauksen.

rakkaus - rakkauden on suht helppo selittää. Rakkaus on ominaisuus (rakas + -uus), siksi se saa -den-loppuisen genetiivin, pakkaus taas on pakata-verbin tekoa tarkoittava johdos, jolloin se saa -ksen-loppuisen genetiivin.

Vertaa esim:

karvas (adj.) -> karvaus : karvauden

karvata (jääkiekko tms. urheiluverbi, taiv. "karvaan") -> karvaus : karvauksen

Ja jotta pistetään päätä sekaisin, niin onhn meillä vielä saman korjoitsasuiset sanat, jotka tarkoittavat eri asiaa ja taipuvat eri tavoin.

Kuusi (numero 6) - kuuden, kuudelta

Kuusi (puu) - kuusen, kuuselta

Viini (juoma) - viiniä

Viini (nuolikotelo) - viintä

Vuori (korkea mäki) - vuoren, vuorta

Vuori (esim takin sisäkangas) - vuorin, vuoria

Näissäkin tapauksissa vaikuttaa tosiaan se, miten vanha sana on kyseisessä merkityksessään, eli se, miten kieli on kehittynyt ajan myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten matkustetaan TurkuUN, TampereELLE, VantaaLLE, JoensuuHUN, MikkeliIN, EspooSEEN ?

Sanat ovat siis kaupunki + UN, ELLE, LLE, HUN, IN, SEEN + miljoona muuta vaihtoehtoa. Opeta tätä nyt sitten jollekin puolikieliselle...

Saatika sitten että samankaltaiset paikannimet taipuvat eri tavalla:

Kempele - Kempeleessä mutta Simpele - Simpeleellä

Tornio - Torniossa mutta Ylitornio - Ylitorniolla

Ja:rakkaus rakkauden mutta pakkaus pakkauksen.

kuusi (puu): kuusen, mutta kuusi (luku): kuuden

vuori (vaatteessa): vuorin, mutta vuori (maastossa): vuoren. Tosin monet taivuttavat nykyään vuorinkin vuoreksi.

viini (juoma): viinin, mutta viini (nuolikotelo): viinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Astevaihtelu, esim. P:V on ikivanha suomen tyyppipiirre. Uudemmat sanat, esim. pupu ja auto, eivät ole liukuneet astevaihtelun lakeihin.

Asia opetetaan äikässä ysillä.

Ysillä siis yhdeksännellä luokalla? Kun suomalaiset lapset ovat 16? Asia on vaikea oppia, vaikka olen melkein 40-vuotias. Suomalaiset lapset ovat hyviä oppimaan :) Astevaihtelu. Minä luen siitä enemmän.

Haluaisin joskus osata kirjoittaa niin hyvin, ettei minusta huomaisi, että äidinkieleni ei ole suomi. Suomi on todella todella todella vaikea kieli, mutta niin kaunis. On mukavaa oppia.

Osaat jo. Todella moni ihan äidinkieleltään suomalainen kirjoittaa paljon huonompaa tekstiä, jopa jotkut korkeasti koulutetut / korkeakoulujen opiskelijat saa aikaiseksi sellaista sontaa ettei välillä voi uskoakaan että miten on edes peruskoulusta selvitty.

Jos olisin ulkomaalainen, en koskaan oppisi suomea. Ymmärrän, että suomi on äärettömän vaikea kieli taivutusten kanssa. Vaatii todella paljon, että oppii suomea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Astevaihtelu, esim. P:V on ikivanha suomen tyyppipiirre. Uudemmat sanat, esim. pupu ja auto, eivät ole liukuneet astevaihtelun lakeihin.

Asia opetetaan äikässä ysillä.

Ysillä siis yhdeksännellä luokalla? Kun suomalaiset lapset ovat 16? Asia on vaikea oppia, vaikka olen melkein 40-vuotias. Suomalaiset lapset ovat hyviä oppimaan :) Astevaihtelu. Minä luen siitä enemmän.

Haluaisin joskus osata kirjoittaa niin hyvin, ettei minusta huomaisi, että äidinkieleni ei ole suomi. Suomi on todella todella todella vaikea kieli, mutta niin kaunis. On mukavaa oppia.

Tuosta sinun kirjoituksestasi päätellen osaat jo hyvin suomea. En olisi huomannut, ettet ole äidinkieleltäsi suomalainen.

Tätä meinasin juuri kirjoittaa, sillä moni suomenkielinen kirjoittaa paljon huonommin.

Lisäisin vielä, että tuo Akujen lukeminen on hyvä juttu. Minin poikani oli surkea kielissä ja äidinkielen varmaan oppi kirjoittamaan Akuja lukemalla ja englannin tietokonepeleistä ja elokuvista.

Erisnimien taivutus onkin vaikeaa, sillä paikannimillä on usein historiallisest joku taivutustapa ja ihmisten nimillä ko. nimen haltijan oma mielipide oikeasta tavasta.

Vierailija kirjoitti:

Ja jotta pistetään päätä sekaisin, niin onhn meillä vielä saman korjoitsasuiset sanat, jotka tarkoittavat eri asiaa ja taipuvat eri tavoin.

Kuusi (numero 6) - kuuden, kuudelta

Kuusi (puu) - kuusen, kuuselta

Viini (juoma) - viiniä

Viini (nuolikotelo) - viintä

Vuori (korkea mäki) - vuoren, vuorta

Vuori (esim takin sisäkangas) - vuorin, vuoria

Näissäkin tapauksissa vaikuttaa tosiaan se, miten vanha sana on kyseisessä merkityksessään, eli se, miten kieli on kehittynyt ajan myötä.

Saksankielessä on paljon samaa tarkoittavia samoja sanoja vain artikkeli muuttuu.

Esim. Die Leiter = tikapuut

Der Leiter = johtaja

Die Strauss = kukkakimppu

Der Strauss = kamelikurki(mikä sitten lieneekin) ja paljon muita.