Lue keskustelun säännöt.
Ilmastouskontohuijaus: million se loppuu?
21.02.2019 |
En pysty uskomaan että ihminen voi säädellä planetaarista ilmastoa, rajoittamalla hyvinvointia. Päästöt ja ilmasto on eri asioita. Sairasta rahastusta, uskontoa ja massahysterian luomista. Suomi joutuu maksumieheksi ja USA, Kiina, sekä Intia vain pölläyttää ja röyhyttelee sikareita ympärillä kun Suomi puhaltaa tulitikusta pienen pienen savukiehkuran. Yököttävää.
Planeetalla on ollut ilmastonmuutoksia lukemattomia kertoja ennen ihmistä. Ja tulee olemaan myös sen jälkeen kun me kaikki olemme poissa (onneksi).
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tutkijaryhmät ovat niin selvillä ilmastosta ja sen noudattamasta kaavasta, niin miksi ei osata esim. sanoa minkälainen sää Helsingissä on ensimmäisenä päivänä kesäkuuta 2019?
Sä et oikeasti voi olla noin tyhmä, vai voitko?
Sama kuin sanoisit: "Jos fyysikot ovat niin selvillä Newtonin mekaniikasta ja kaavoista, niin miksi ei osata esim. sanoa mitkä lottonumerot koneesta putkahtaa ensi viikolla?"
Herää nyt pahvi.
Joo ehkä olen tyhmä kuin aasi ja saapas. Ja pahvi.
"Sää" ja "ilmasto" kuvaavat samaa asiaa, mutta eri perspektiivistä. Sää on hetkittäinen tila ja ilmasto on tilan odotusarvo.
Toteutunut sää määrittää ilmaston, sillä ilmasto on sään odotusarvo. Jos emme tiedä kuinka ja miksi sää käyttäytyy, niin emme myöskään voi tietää sitä kuinka ilmasto käyttäytyy.
Ahaa, eli jos sä et osaa sanoa, että sataako huomenna, niin kukaan ei voi sanoa myöskään minkäänlaisella varmuudella, että onko heinäkuussa pakkasta vaiko ei.
Miettisit nyt edes vähän, jookos.
En tiedä kuinka järjenjuoksusi toimii.
Mutta jos mennään oletetulle tasollesi, niin vastaan seuraavasti:
varmasti jossain päin maapalloa on heinäkuussa pakkasta. Vai väitätkö että näin ei ole? Ja se, että sataako huomenna tuskin vaikuttaa asiaan.
Toivottavasti ymmärrät sen, että "ilmastodata" on kerätty säätietojen perusteella eli sää määrittää ilmaston. Jos emme ymmärrä säätä niin kuinka voisimme väittää varmuudella ymmärtävämme ilmastoa.
Toki pieleen mennyt sääennuste on paljon konkreettisemmin havaittavissa kuin pieleen mennyt ilmastoennuste.
Kyllähän me ymmärrämme säätä. Meillä ei vain ole lähimainkaan riittävästi tietoa eikä tiedonkäsittelykapasiteettia ennustamaan säätä pitkälle tulevaisuuteen, ei välttämättä edes huomiselle. Tätä samaa tietoa ja tiedonkäsittelykapasiteettia EI kuitenkaan tarvita ilmaston mallintamiseen, koska ilmaston mallintaminen ei ole sään mallintamista.
Se, että sataako huomenna vai eikö sada, ei tosiaan vaikuta mitenkään siihen, onko heinäkuussa pakkasta. Eikä se vaikuta mitenkään siihenkään, estääkö hiilidioksidi lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen.
Ei sun tarvitse osata sanoa mikä on jokaisen yksittäisen vesimolekyylin nopeus kattilassa, että osaat sanoa, kiehuuko kattilassa oleva vesi vai eikö kiehu.
Ilmaston mallintaminen on hyvinkin samanlaista kuin sään mallintaminen.
Sataako ensi viikolla?
- No ei v*ttu aavistustakaan
Onko napajäät sulaneet 50 vuoden kuluttua?
- No ei v*ttu aavistustakaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tutkijaryhmät ovat niin selvillä ilmastosta ja sen noudattamasta kaavasta, niin miksi ei osata esim. sanoa minkälainen sää Helsingissä on ensimmäisenä päivänä kesäkuuta 2019?
Sä et oikeasti voi olla noin tyhmä, vai voitko?
Sama kuin sanoisit: "Jos fyysikot ovat niin selvillä Newtonin mekaniikasta ja kaavoista, niin miksi ei osata esim. sanoa mitkä lottonumerot koneesta putkahtaa ensi viikolla?"
Herää nyt pahvi.
Joo ehkä olen tyhmä kuin aasi ja saapas. Ja pahvi.
"Sää" ja "ilmasto" kuvaavat samaa asiaa, mutta eri perspektiivistä. Sää on hetkittäinen tila ja ilmasto on tilan odotusarvo.
Toteutunut sää määrittää ilmaston, sillä ilmasto on sään odotusarvo. Jos emme tiedä kuinka ja miksi sää käyttäytyy, niin emme myöskään voi tietää sitä kuinka ilmasto käyttäytyy.
Ahaa, eli jos sä et osaa sanoa, että sataako huomenna, niin kukaan ei voi sanoa myöskään minkäänlaisella varmuudella, että onko heinäkuussa pakkasta vaiko ei.
Miettisit nyt edes vähän, jookos.
En tiedä kuinka järjenjuoksusi toimii.
Mutta jos mennään oletetulle tasollesi, niin vastaan seuraavasti:
varmasti jossain päin maapalloa on heinäkuussa pakkasta. Vai väitätkö että näin ei ole? Ja se, että sataako huomenna tuskin vaikuttaa asiaan.
Toivottavasti ymmärrät sen, että "ilmastodata" on kerätty säätietojen perusteella eli sää määrittää ilmaston. Jos emme ymmärrä säätä niin kuinka voisimme väittää varmuudella ymmärtävämme ilmastoa.
Toki pieleen mennyt sääennuste on paljon konkreettisemmin havaittavissa kuin pieleen mennyt ilmastoennuste.
Ei ole.
Minkä muun perusteella voidaan todeta esim. maapallon keskilämpötila ja sen muutos kuin mitattujen lämpötilojen (säätieto) perusteella?
Vierailija kirjoitti:
En pysty uskomaan että ihminen voi säädellä planetaarista ilmastoa, rajoittamalla hyvinvointia. Päästöt ja ilmasto on eri asioita. Sairasta rahastusta, uskontoa ja massahysterian luomista. Suomi joutuu maksumieheksi ja USA, Kiina, sekä Intia vain pölläyttää ja röyhyttelee sikareita ympärillä kun Suomi puhaltaa tulitikusta pienen pienen savukiehkuran. Yököttävää.
Planeetalla on ollut ilmastonmuutoksia lukemattomia kertoja ennen ihmistä. Ja tulee olemaan myös sen jälkeen kun me kaikki olemme poissa (onneksi).
Just noin se menee. Ärsyttää koko huijaus 😡
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta on se, että ilmastomallit ja niihin perustuvat ennusteet ovat paljon todennäköisemmin väärässä kuin oikeassa.
Vertaa vaikka taloustieteilijöihin, jotka jatkuvasti epäonnistuvat ennustamaan seuraavan vuoden taloutta.
Ilmastotiede on luonnontiedettä, taloustiede on yhteiskuntatiedettä. Aivan eri lähtökohdat, menetelmät ja päämäärät.
Minkä lisäksi klimatologia ja meteorologia ovat aivan eri tieteenaloja, toisin kuin täällä joku taas höyryää.
Sillä ei ole asian kannalta mitään merkitystä minkälaisia tieteenaloja on olemassa tai kuinka ne on nimetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta on se, että ilmastomallit ja niihin perustuvat ennusteet ovat paljon todennäköisemmin väärässä kuin oikeassa.
Vertaa vaikka taloustieteilijöihin, jotka jatkuvasti epäonnistuvat ennustamaan seuraavan vuoden taloutta.
Ilmastotiede on luonnontiedettä, taloustiede on yhteiskuntatiedettä. Aivan eri lähtökohdat, menetelmät ja päämäärät.
Ei "ilmastotieteellä" ja taloustieteellä kovin suuria eroja ole. Toinen yrittää ymmärtää ilmastoa ja toinen taloutta. Molemmissa mallit ovat hyvin epäluotettavia. Menetelmät eivät pohjimmiltaan juuri eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta on se, että ilmastomallit ja niihin perustuvat ennusteet ovat paljon todennäköisemmin väärässä kuin oikeassa.
Vertaa vaikka taloustieteilijöihin, jotka jatkuvasti epäonnistuvat ennustamaan seuraavan vuoden taloutta.
Ilmastotiede on luonnontiedettä, taloustiede on yhteiskuntatiedettä. Aivan eri lähtökohdat, menetelmät ja päämäärät.
Ei "ilmastotieteellä" ja taloustieteellä kovin suuria eroja ole. Toinen yrittää ymmärtää ilmastoa ja toinen taloutta. Molemmissa mallit ovat hyvin epäluotettavia. Menetelmät eivät pohjimmiltaan juuri eroa.
Kerro ihmeessä lisää siitä, mitä nämä menetelmät sitten ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tutkijaryhmät ovat niin selvillä ilmastosta ja sen noudattamasta kaavasta, niin miksi ei osata esim. sanoa minkälainen sää Helsingissä on ensimmäisenä päivänä kesäkuuta 2019?
Sä et oikeasti voi olla noin tyhmä, vai voitko?
Sama kuin sanoisit: "Jos fyysikot ovat niin selvillä Newtonin mekaniikasta ja kaavoista, niin miksi ei osata esim. sanoa mitkä lottonumerot koneesta putkahtaa ensi viikolla?"
Herää nyt pahvi.
Joo ehkä olen tyhmä kuin aasi ja saapas. Ja pahvi.
"Sää" ja "ilmasto" kuvaavat samaa asiaa, mutta eri perspektiivistä. Sää on hetkittäinen tila ja ilmasto on tilan odotusarvo.
Toteutunut sää määrittää ilmaston, sillä ilmasto on sään odotusarvo. Jos emme tiedä kuinka ja miksi sää käyttäytyy, niin emme myöskään voi tietää sitä kuinka ilmasto käyttäytyy.
Ahaa, eli jos sä et osaa sanoa, että sataako huomenna, niin kukaan ei voi sanoa myöskään minkäänlaisella varmuudella, että onko heinäkuussa pakkasta vaiko ei.
Miettisit nyt edes vähän, jookos.
En tiedä kuinka järjenjuoksusi toimii.
Mutta jos mennään oletetulle tasollesi, niin vastaan seuraavasti:
varmasti jossain päin maapalloa on heinäkuussa pakkasta. Vai väitätkö että näin ei ole? Ja se, että sataako huomenna tuskin vaikuttaa asiaan.
Toivottavasti ymmärrät sen, että "ilmastodata" on kerätty säätietojen perusteella eli sää määrittää ilmaston. Jos emme ymmärrä säätä niin kuinka voisimme väittää varmuudella ymmärtävämme ilmastoa.
Toki pieleen mennyt sääennuste on paljon konkreettisemmin havaittavissa kuin pieleen mennyt ilmastoennuste.
Ei ole.
Minkä muun perusteella voidaan todeta esim. maapallon keskilämpötila ja sen muutos kuin mitattujen lämpötilojen (säätieto) perusteella?
Toki esimerkiksi säätiladataa voidaan käyttää ilmastotutkimuksessa, mutta kyllä "ilmastodata" sisältää paljon muutakin kuin säätiedotustasolla mitattuja lämpötiloja. Esim. ilmakehän kaasukoostumuksesta tai saapuvasta ja poistuvasta elektromagneettisesta säteilystä kertova data.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta on se, että ilmastomallit ja niihin perustuvat ennusteet ovat paljon todennäköisemmin väärässä kuin oikeassa.
Vertaa vaikka taloustieteilijöihin, jotka jatkuvasti epäonnistuvat ennustamaan seuraavan vuoden taloutta.
Ilmastotiede on luonnontiedettä, taloustiede on yhteiskuntatiedettä. Aivan eri lähtökohdat, menetelmät ja päämäärät.
Ei "ilmastotieteellä" ja taloustieteellä kovin suuria eroja ole. Toinen yrittää ymmärtää ilmastoa ja toinen taloutta. Molemmissa mallit ovat hyvin epäluotettavia. Menetelmät eivät pohjimmiltaan juuri eroa.
Kerro ihmeessä lisää siitä, mitä nämä menetelmät sitten ovat.
Mallinnus, joka lähtee tietyistä aksioomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tutkijaryhmät ovat niin selvillä ilmastosta ja sen noudattamasta kaavasta, niin miksi ei osata esim. sanoa minkälainen sää Helsingissä on ensimmäisenä päivänä kesäkuuta 2019?
Sä et oikeasti voi olla noin tyhmä, vai voitko?
Sama kuin sanoisit: "Jos fyysikot ovat niin selvillä Newtonin mekaniikasta ja kaavoista, niin miksi ei osata esim. sanoa mitkä lottonumerot koneesta putkahtaa ensi viikolla?"
Herää nyt pahvi.
Joo ehkä olen tyhmä kuin aasi ja saapas. Ja pahvi.
"Sää" ja "ilmasto" kuvaavat samaa asiaa, mutta eri perspektiivistä. Sää on hetkittäinen tila ja ilmasto on tilan odotusarvo.
Toteutunut sää määrittää ilmaston, sillä ilmasto on sään odotusarvo. Jos emme tiedä kuinka ja miksi sää käyttäytyy, niin emme myöskään voi tietää sitä kuinka ilmasto käyttäytyy.
Ahaa, eli jos sä et osaa sanoa, että sataako huomenna, niin kukaan ei voi sanoa myöskään minkäänlaisella varmuudella, että onko heinäkuussa pakkasta vaiko ei.
Miettisit nyt edes vähän, jookos.
En tiedä kuinka järjenjuoksusi toimii.
Mutta jos mennään oletetulle tasollesi, niin vastaan seuraavasti:
varmasti jossain päin maapalloa on heinäkuussa pakkasta. Vai väitätkö että näin ei ole? Ja se, että sataako huomenna tuskin vaikuttaa asiaan.
Toivottavasti ymmärrät sen, että "ilmastodata" on kerätty säätietojen perusteella eli sää määrittää ilmaston. Jos emme ymmärrä säätä niin kuinka voisimme väittää varmuudella ymmärtävämme ilmastoa.
Toki pieleen mennyt sääennuste on paljon konkreettisemmin havaittavissa kuin pieleen mennyt ilmastoennuste.
Ei ole.
Minkä muun perusteella voidaan todeta esim. maapallon keskilämpötila ja sen muutos kuin mitattujen lämpötilojen (säätieto) perusteella?
Toki esimerkiksi säätiladataa voidaan käyttää ilmastotutkimuksessa, mutta kyllä "ilmastodata" sisältää paljon muutakin kuin säätiedotustasolla mitattuja lämpötiloja. Esim. ilmakehän kaasukoostumuksesta tai saapuvasta ja poistuvasta elektromagneettisesta säteilystä kertova data.
Noi kaikki ovat säätietoja.
Ilmakehän kaasukoostumus paikassa x hetkellä y = säätieto.
Samoin hetkellä y ja kohdasta z poistuva ja saapuva säteily on säätieto.
Sitten ottamalla näistä keskiarvoja jne. saadaan säätiedoista ns. "ilmastotietoja".
Mikä vika eineksissä? Luulisi, että keskitetty ruoanlaitto vähentää päästöjä siihen nähden, että kaikki tekevät ruokansa alusta asti itse.
Pitäisikö siis yksityinen ruoanlaitto kotona kieltää ilmastonmuutoksen nimissä?