En ymmärrä miksi naiset ottaa minkään muun kuin rikkaan tai edes vakaasti toimeentulevan miehen

Nainen tienaa itse oman toimeentulonsa, ei tarvitse eikä halua siivestää toista. Luo itse oman taloudellisen turvansa, on miehen kanssa koska pitää tästä ja viihtyy tämän kanssa - ei siksi, että menettäisi elättäjän.

Kaipa näitä hoivaajiakin on, itse en ole sellainen.

Olisipa söpöliini jota saisin elättää ja vähän alistaa :3

En halua rikkaampaa, koska en kestä olla heikompi, vanhemmat alistivat muun muassa taloudellisesti jo ihan tarpeeksi (esim. äiti uhkasi teininä poistaa viikkorahan puoleksi vuodeksi, jos en mene pyytämään anteeksi minua hakanneelta isältä, että se "rauhoittuisi")

N25

En ymmärrä minäkään.

Mä oon perijätär, niin rahat tulevat suvusta. Eivät mieheltä tai ei edes itse tartte tahkota.

Vierailija kirjoitti:

Onko joku hoivausvietti, vai mikä siinä takana?

Kela saa aikaan ihmeellisiä asioita.

Kato kun asioita ei välttämättä voi aina ennustaa. Esim. minä aloin seurustella mieheni kanssa kun hän oli 19 v ja armeijaan menossa lukion ja opiskelujen jälkeen.

Mutta onneksi (AV-palstan mielipiteitä mukaillen) hänestä tuli sitten vuosien myötä hyvätuloinen ja menestyvä.

Vierailija kirjoitti:

Kato kun asioita ei välttämättä voi aina ennustaa. Esim. minä aloin seurustella mieheni kanssa kun hän oli 19 v ja armeijaan menossa lukion ja opiskelujen välissä.

Mutta onneksi (AV-palstan mielipiteitä mukaillen) hänestä tuli sitten vuosien myötä hyvätuloinen ja menestyvä.

korjaus

Mä otin 19-vuotiaan köyhän opiskelijan 25 vuotta sitten, josta myöhemmin tuli vakavarainen puoliso.

Jos mies tulee omillaan toimeen, eikä ole mun lompakollani niin muuten ei juuri tulotasolla ole merkitystä. Ansaitsen itse omat rahani, ja ne riittävät hyvin. Toki esim matkustamiseen, lomailuun ja asumistasoon on merkitystä sillä onko puolisoiden tulotaso riittävän samanlainen. En ole menossa naimisiin, ja vietän aikaa kumppanin kanssa siksi että se on molemmista mukavaa. Tähän ei tarvita taloudellisia sitoumuksia. Nyt on hyvä.

Mutta ymmärrän jos olisi halu mennä naimisiin ja ostaa yhteinen asunto, että siinä tilanteessa puolisoiden tosi iso tuloero voi vaikuttaa asioita hankaloittavasti.

Vierailija kirjoitti:

Onko joku hoivausvietti, vai mikä siinä takana?

Onko sinusta kyse hoivausvietistä, kun mies ottaa ei-rikkaan naisen?

Ihan samalla logiikalla kumpikin sukupuoli toimii. Normaalin tunne-elämän omaavat ihmiset eivät pohdi hyötynäkökulmia ihmissuhteita rakentaessaan.

Jos aloittaa suhteen lukiossa, ei voi tietää, että mitkä pojan tulot tulee olemaan. Ja sitten voi opiskelupaikassa myöhemmin tulla vastaan mies, johon tykästyy. (Ja näin on luultavasti samaa luokkaa oleva palkka suunnilleen)

En ymmärrä miksi KUKAAN ottaa minkään muun kuin rikkaan tai edes vakaasti toimeentulevan kumppanin.

En ymmärrä miksi KUKAAN ottaa minkään muun kuin rikkaan tai edes vakaasti toimeentulevan kumppanin. Rahaahan tässä kuitenkin ollaan tekemässä tai saamassa tässä elämässä. Kaikki muu on unelmahöttöä.

AP on katkera nillittäjä, eikä saa rahallakaan naista? Ikävän luonteensa takia?

Vierailija kirjoitti:

Jos mies tulee omillaan toimeen, eikä ole mun lompakollani niin muuten ei juuri tulotasolla ole merkitystä. Ansaitsen itse omat rahani, ja ne riittävät hyvin. Toki esim matkustamiseen, lomailuun ja asumistasoon on merkitystä sillä onko puolisoiden tulotaso riittävän samanlainen. En ole menossa naimisiin, ja vietän aikaa kumppanin kanssa siksi että se on molemmista mukavaa. Tähän ei tarvita taloudellisia sitoumuksia. Nyt on hyvä.

Mutta ymmärrän jos olisi halu mennä naimisiin ja ostaa yhteinen asunto, että siinä tilanteessa puolisoiden tosi iso tuloero voi vaikuttaa asioita hankaloittavasti.

Viisas toimii niin, että jos on unelmia ja jokin päämäärä mennä eteenpäin tiettyyn pisteeseen asti, niin tuloilla on merkitystä kun valitsee kumppania. Jos unelmana on oma talo, niin siihen on turha muuttaa sellaisen kanssa jolla ei ole varaa maksaa edes sähkölaskua ja itse joutuisi maksamaan 90% kuluista. Se ei ole mitään unelman toteuttamista vaan toisen raahaamista perässä ja ynnäilemässä kolikoita. Raha-asiat on vaan sellainen juttu suhteessa mikä luo sitä riitaa ja painetta.

KolaLumi kirjoitti:

Jos aloittaa suhteen lukiossa, ei voi tietää, että mitkä pojan tulot tulee olemaan. Ja sitten voi opiskelupaikassa myöhemmin tulla vastaan mies, johon tykästyy. (Ja näin on luultavasti samaa luokkaa oleva palkka suunnilleen)

Yllättävän hyvin jo lukiossa voi sanoa kuka minnekin lähtee opiskelemaan ja mille palkkatasolle asettuu lopulta. Ei ihminen niin paljoa muutu. Ahkera ja hyvä lukiossa on lähes aina merkki, että sen jälkeen siirtyy yliopistoon, josta valmistuu, koska on ahkera ja sitten saa työpaikan, koska on saanut hyvät paperit. Riippuen kiinnostuksista voi jo lähes lukion ekalla sanoa minne alalle toinen suuntautuu.

En edes harkitse liian rikasta naista. Sellaiset ovat menneet pilalle, vaativat etuoikeuksia ja eroriski on suuri. Vanhemmat todennäköisesti samanlaisia rahakeskeisiä psykoja

Ottaa se päähän elättääkin toista. Sellainen 50-100 k kokonaisvarallisuus on ok, pienempi tai suurempi on miinusta.

Mielummin sänkyhommissa 10+, paikat ja libido kunnossa ja köyhä, kuin rikas ja kaikki edellä mainitut jutut sakkaa.

Kaikkein säälittävintä rikkaissa naisissa on se että he kuvittelevat että kaikki kuolaavat heidän perintönä perään vaikka ketään muuta se ei kiinnosta kuin narkkareita ja puomeja. Exäkin lähti kun varallisuus varmistui, olen siitä iloinen. Nyt mulla on normaali ja tasapainoinen nainen eikä va_jakki 300 k pankkitilillään.

Tulipa tuhlattua maa elämää aikamoisen tapaukseen. Mutta toivottavasti tästä lähtee elämä ylöspäin 🙂

Nyt kun alan tulla vanhaksi, etsin vakaata toimeentulevaa miestä. En enää kauan jaksa hankkia toimeentuloani ja eläke on varmasti pieni, ja miten vanhana sen sitten vasta saa.