Mies lähti omien lastensa kanssa laskettelemaan, mun lapsi jäi yksin kotiin. Mitä mieltä?

Miksi olet lyönyt hynttyyt yhteen tuollaisen moukan kanssa?

Entä ex-miehesi. Kaipa hän ottaisi miehen lapset matkaan, kun tekee tämän 11-vuotiaan kanssa jotain extraa

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, mutta vaikka olisi kuinka isän laatuaikaa omien kanssa ja blaablaa, ei ole reilua jättää yhtä yksin kotiin, jos tämä haluaisi mukaan. Se on kuitenkin 11v lapsi, jolle tulee kurja olo tästä.

Asia olisi pitänyt keskustella ja antaa mahdollisuus keksiä sitten tälle lapselle jotain muuta kivaa. Tai sitten siirtää isän ja lasten reissu johonkin, kun ap pystyy omansa kanssa olemaan. Tai juurikin tuo, että huonompi laskija mukaan ja opetukseen.

Teineistäkin olisi kiva, kun pitkään suunniteltu laskettelureissu muuttuisi toisenlaiseksi, kun joutuisivat paimentamaan isän uuden vaimon lasta reissussa. Olisi voinut koko laskettelureissu tyssätä siihen ja sitten kaikki olisivat olleet onnellisia ja sopu perheessä.

Onko nyt mamma noukkimassa rusinoita pullasta? Vietkö sinä miehen lapsia itsenäisesti esim laskettelemaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosimies kirjoitti:

Kaksi piipuinen homma. Mutta jos se sun lapsi on huonompi lasketteleen ja ei olis pysynyt muiden matkassa niin olisin miehenä tehnyt samoin. Mies haluaa viettää aikaa omien lasten kanssa ja sun lapsen paapominen olis leikannut sitä. Nää on näitä uusioperheiden juttuja ja kaikille se ei sovi. Parempi olis odottaa vaan että lapset aikuisia....

pöö kirjoitti:

Mä joudun nyt hiihtolomalla olemaan alkuviikon töissä. Mies suunnitteli laskettelureissun tälle päivälle. Otti mukaan omat lapsensa, ja mun 11-vuotias jäi kotiin. Syy tähän on se, että mun lapsi on lasketellut vain kerran, eli tarvitsee enemmän apua ja seuraa, eikä pysy muiden lasten mukana. Ymmärrän, että heilläkin saa olla kolmestaan yhteistä aikaa, mutta vituttaa että mun lapsen pitää tästä kärsiä ja tuntea olonsa kurjaksi kun on yksin siellä. Hän muutenkin on kärsinyt pitkään ulkopuolisuuden tunteesta suhteessa mieheen ja hänen lapsiinsa.

Näkökulmia asiaan? Yritin suhtautua tosi lungisti tähän, mutta kyllähän se vitutus eilen sit vähän purkautui... :/

lasketteluretken olisi voinut sopia loppuviikolle, kun ap ei ole töissä.

Törkeää pudottaa yksi lapsi pois ja jättää hiihtolomalla yksin kotii.

En kattelisi.

Tarina ei kerro onko miehellä loppuviikko vapaata ja ovatko lapset heillä/äidiltään jne.

Ja että ottaako ap aina miehen revohkan matkaan, kun lähtee omansa kanssa jonnekkin?

Nykypäivän itsekkyys loistaa niin nuorissa miehissä kuin palstalla. Fiksu mies olisi hoitanut asian toisin. Eikö löytynyt ketään toista miestä kukaan joka olisi ollut porukan mukana auttamassa. Minä, minä ja mieletön kylmyys vaan.

Vanhemmissa miehissä löytyy vielä herrasmismäisyyttä ja huomaavaisuutta useimmissa.

Ei uusperheäiti, mutta lasten äiti. Ymmärrän sinua. Syytäkin pahastua.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, mutta vaikka olisi kuinka isän laatuaikaa omien kanssa ja blaablaa, ei ole reilua jättää yhtä yksin kotiin, jos tämä haluaisi mukaan. Se on kuitenkin 11v lapsi, jolle tulee kurja olo tästä.

Asia olisi pitänyt keskustella ja antaa mahdollisuus keksiä sitten tälle lapselle jotain muuta kivaa. Tai sitten siirtää isän ja lasten reissu johonkin, kun ap pystyy omansa kanssa olemaan. Tai juurikin tuo, että huonompi laskija mukaan ja opetukseen.

Onko nyt naisen lapsien viihdyttäminen miehen vastuulla? Kuinka moni nainen vihaa miehensä lapsia, ja niistä huolehtiminen on nou nou? Täällä huudetaan kilpaa kuinka miehen tulee pitää huoli omista lapsistaan, ja nut kun apn mies tekee niin, tulee poru.

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivän itsekkyys loistaa niin nuorissa miehissä kuin palstalla. Fiksu mies olisi hoitanut asian toisin. Eikö löytynyt ketään toista miestä kukaan joka olisi ollut porukan mukana auttamassa. Minä, minä ja mieletön kylmyys vaan.

Vanhemmissa miehissä löytyy vielä herrasmismäisyyttä ja huomaavaisuutta useimmissa.

Ei uusperheäiti, mutta lasten äiti. Ymmärrän sinua. Syytäkin pahastua.

Kahksilla rattailla ajelet sinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Miksei voinut sopia reissua silloin, kun sinäkin olet vapaalla? Toisaalta ymmärrän, että ei ole kovin nautinnollista laskettelua, jos yksi vaatii opetusta ja jatkuvaa valvontaa, koska ei osaa ja siinä voi sattua vaikka mitä. Toisaalta taas miehesi käytös oli hyvin kylmää, kun pystyi vaan jättämään yhden kotiin yhtään välittämättä, miltä tästä mahtaa tuntua.

Ehkä oli ainoa mahdollisuus, kun lapset on loppuviikon äidillään.

Olisiko kaikkien pitänyt jäädä kykkimään kotiin siksi, ettei ap.n kullannupulla tule paha mieli. Voin kuvitella, millaisen metakan ap nostaa, kun mies joskus kuolee. Hänen kullannuppunsa ei perinyt miestä, vaan miehen omat lapset.

Tosimies kirjoitti:

Kaksi piipuinen homma. Mutta jos se sun lapsi on huonompi lasketteleen ja ei olis pysynyt muiden matkassa niin olisin miehenä tehnyt samoin. Mies haluaa viettää aikaa omien lasten kanssa ja sun lapsen paapominen olis leikannut sitä. Nää on näitä uusioperheiden juttuja ja kaikille se ei sovi. Parempi olis odottaa vaan että lapset aikuisia....

Jos yksi miehen omista lapsista olisi lasketellut vain kerran, olisiko hänet jätetty kotiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, mutta vaikka olisi kuinka isän laatuaikaa omien kanssa ja blaablaa, ei ole reilua jättää yhtä yksin kotiin, jos tämä haluaisi mukaan. Se on kuitenkin 11v lapsi, jolle tulee kurja olo tästä.

Asia olisi pitänyt keskustella ja antaa mahdollisuus keksiä sitten tälle lapselle jotain muuta kivaa. Tai sitten siirtää isän ja lasten reissu johonkin, kun ap pystyy omansa kanssa olemaan. Tai juurikin tuo, että huonompi laskija mukaan ja opetukseen.

Teineistäkin olisi kiva, kun pitkään suunniteltu laskettelureissu muuttuisi toisenlaiseksi, kun joutuisivat paimentamaan isän uuden vaimon lasta reissussa. Olisi voinut koko laskettelureissu tyssätä siihen ja sitten kaikki olisivat olleet onnellisia ja sopu perheessä.

Miksi leimaat apn lapsen jotenkin paimennettavaksi? Hänelle olisi voinut hankkia hiihdonopettajan, esimerkiksi, vai onko sekin liian vaikeaa? Tai sitten sopia jonkun muun kuvion yhdessä niin, että isä pääsee lapsineen laskemaan, mutta tämä yksi ei jää yksin kotiin murehtimaan. Jotenkin tuntuu siltä, että asiasta ei ole juuri vaivauduttu keskustelemaan, eihän muuten kukaan normaali ihminen jätä yhtä yksin kotiin, ellei tämä halua niin.

Vihaan tällaisia hienostippa olet elämäsi hoitanut, olisit ajatellut...kommenntteja- siis minkälaiset omahyväiset kurppanokat tuollaista latelee?!

Onko varmaa, että tämä 11v olisi edes halunnut lähteä? Olisi joutunut kuitenkin olemaan mäessä yksin lasketteluopettajan opettamana ja yksin laskemaan sitten helppoja mäkiä ja nähnyt teinejä ja ap.n miestä vain kahvitreffeillä.

En usko, että 11v olisi intopinkeänä edes halunnut matkaan. Todennäköisesti nauttii, kun saa päivän olla yksin kotona pelaamassa tai olla ikäistensä kavereiden kanssa.

On nää lapselliset uusiot kivoja!!! No jokainen tyylillän!!

Täysin ymmärrettävä ja järkevä syy. Vastaavan välttämiseksi ap:n kannattaisi nyt käydä itse harjoittelemassa laskemista muksunsa kanssa sen verran, että tämän voisi taitojensa puolesta tulevaisuudessa ottaa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Sitä mieltä, että uusperhekuviot ovat h*lvetistä.

Näkemyskysymys. Minä koen uusperheen toimivana juuri siksi, että kaikki on (meillä) niin selkeää. Molemmilla on yksi, suunnilleen samanikäinen lapsi. Vastuu jakautuu tasan kun kumpikin hoitaa omansa. Parisuhde taas on vain meitä varten; emme näe toisiamme äitinä ja isänä.

Minusta tuo ap:n tapaus on mennyt juuri oikein. Mies ja lapset saavat viettää aikaa keskenään. Ehkä sinun lapsesi olisi päässyt mukaan, jos olisi yhtä taitava.? Meillä kumpikin tekee lapsensa kanssa niitä omia juttuja. Heillä on aivan eri intressit, vaikka muuten tulevat hyvin toimeen.

Kun uusperheeseen lähtee, pitäisi sisäistää se toimintamalli että kyseessä on todella uusi perhe ja perheessä pitää toimia niin että kaikilla sen jäsenillä on hyvä olla. Yhden lapsen jättäminen yksin kotiin päiväksi on törkeätä. Veikkaanpa että tässäkin perheessä nainen puhaltaa yhteen hiileen ja on tasa-arvoinen, ehkä jopa liiaksikin oman lapsen kustannuksella mutta mies ajattelee ja toimii "minä ja minun lapset ensin" periaatteella.

Vierailija kirjoitti:

Isäpuolelle näyttää löytyvän täältä ymmärrystä enemmän kuin kotiin jätetylle 11-v tuhkimolle. Olisi mielenkiintoista tietää ap:n perheestä enemmän. Esim. miten ap äitipuolena huomioi miehen lapset, ottaako järjestämiinsä aktiviteetteihin mukaan, huomioiko laittamalla lempiruokia ym ym? Veikkaanpa että kyllä. Siihen peilaten mies toimi töykeästi. Lasta kohtaan.

Onko sinun vertauksessasi mitään järkeä, kun vielä luulet asioita. Se että tekee jonkun lempiruokaa, ei kerro sitä että isä ei tekisi lempiruokaa, tai korjaisi tytön polkupyörää. Nyt asiat perspektiiviin! Ensinnäkin tahtoisin nähdä kun sinä menet laskettelurinteessä kolmen lapsen kanssa.

Tässä nyt tarvittaisiin tosiaan vähän enemmän taustatietoa. Ovatko miehen lapset miehellä ja ap:llä koko loman vai ovatko kenties loppuviikosta esim. äidillään tai äitinsä kanssa reissussa? Ehkä tämä alkuviikko oli ainoa mahdollisuus isälle ja lapsille nauttia hiihtolomasta yhdessä. Minkä ikäisiä miehen lapset ovat? Ja paljonko aikaa heillä on mahdollista yleensä viettää ihan vain isänsä kanssa? Paljonko perheessä yleensä tehdään asioita kaikki yhdessä ja ottaako ap esim. miehen lapset mukaansa vaikkapa shoppailemaan, leffaan tai kylpylään, jos mies ei ole vaikkapa työesteen takia mukana.

Tuon aloituksen perusteella omat sympatiani ovat isän ja hänen lastensa puolella, sillä tuollaisessa uusperhetilanteessa lapselle on oikeasti todella tärkeää saada viettää sitä omaa aikaa sen oman vanhemman kanssa ilman tunnetta siitä, että joku toinen taas "varastaa" osan huomiosta. Etenkin, kun tässä tapauksessa ap:n lapsen olemattoman laskutaidon takia se "ylimääråäinen" lapsi olisi varastanut valtaosan huomiosta. Kyllä siinä olisivat miehen lapset oikeasti varmasti tunteneet itsensä todella toisen luokan kansalaisiksi, kun sen sijaan, että pääsisivät nauttimaan laskettelusta yhdessä isänsä kanssa ja samalaa juttelemaan niitä omia juttujaan, isän aika olisikin mennyt valtaosin äitipuolen lapsesta huolehtimiseen.

Kaikkien lasteni perheissä on bonulapsi, täytyy sanoa, kun tätä palstaa luen, olen yhä enemmän ylpeä lapsistani. Meillä bonuslapset ovat samassa asemassa kuin biologisetkin. Lomilla ovat mukana, harrastukset maksetaan, omat huoneet on kaikilla ja omat tavarat. Me isovanhemmat pidämme lomilla mukana aina kaikki, ja maksamme kustannukset tasapuolisesti. Ei tulisi mieleenikään laittaa lasta epätasa-arvoiseen asemaan.