Kärsiikö lapset siitä että niille ostaa esim kaikki vaatteet käytettynä?

Minulla on kaksi siskoa ja koko lapsuuden ja nuoruuden kuljin niiden vanhoissa vaatteissa.

Ja kyllä kärsin. Ja häpesin.

Ei, paitsi jos vaatteet on tosi vanhoja, kulahtaneita, tahraisia ja reikäisiä. Eihän heidän tarvitse edes tietää, että vaatteet on ostettu käytettynä. Kirppareilta saa myös tosi hyväkuntoisia edullisesti.

Todennäköisesti. Ei siksi että niissä vaatteissa olisi mitään vikaa vaan siksi jos lapset tiedostavat oman erilaisen tilanteensa suhteessa muihin lapsiin. On kiva kun voi tehdä taloudellisiä tai ekologisia valintoja, mutta tuossa tilanteessa lapsella ei ole mahdollisuutta tehdä valintaa. Koskaan.

No jos nyt joskus edes jotain uutta saa ja toisaalta ne käytetyt on ihan ok kuntoisia niin ei kärsi. Teininä voi vähän mussuttaa, mutta se teinikin voi ihan itse mennä kirppiksille kiertämään.

Vierailija kirjoitti:

Ei, paitsi jos vaatteet on tosi vanhoja, kulahtaneita, tahraisia ja reikäisiä. Eihän heidän tarvitse edes tietää, että vaatteet on ostettu käytettynä. Kirppareilta saa myös tosi hyväkuntoisia edullisesti.

Kouluikäinen ei tunnistaisi käytettyä ja uutta vaatetta? Tai tajuaisi missään vaiheessa että vaatteet eivät tule kaupasta? Eikö kouluikäisen sietäisi jo jollain tavalla olla osallinen vaatehankintoihinsa, ehkä jopa sovittaa, vähintään kengät?

Myös oma suhtautumisesi vaikuttaa. Jos olet sitä mieltä, että kirpparivaatteet ovat huono juttu, niin tunteesi välittyy lapsille tiedostamatta.

Kyllä se vähitellen alkaa häiritä. Alle kouluikäisenä ja alaluokilla voi ollakin käytettyä mutta myöhemmin se alkaa haitata.

Ja sitä ennenkään ei saa olla paikattua, likaista, resuista, vääränkokoista jne.

Ei, jos sen opettaa, ettei kierrättämisessä ole mitään väärää. Sit voi samalla opettaa, et jos haluaa uutta, niin säästää viikkorahoja, et voi ostaa uutta. Jos koko ajan aikuinen puhuu, ettei ole varaa, niin tietenkin se luo häpeän leiman. Itse aion opettaa lapsen, että oppii isompana itsekkin etsimään kirppareilta vaatteita, saa yksilöllisempiä sieltä ja toivottavasti oppii sen innostumisen tunteen, että jes kun löyty kiva juttu eurolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, paitsi jos vaatteet on tosi vanhoja, kulahtaneita, tahraisia ja reikäisiä. Eihän heidän tarvitse edes tietää, että vaatteet on ostettu käytettynä. Kirppareilta saa myös tosi hyväkuntoisia edullisesti.

Kouluikäinen ei tunnistaisi käytettyä ja uutta vaatetta? Tai tajuaisi missään vaiheessa että vaatteet eivät tule kaupasta? Eikö kouluikäisen sietäisi jo jollain tavalla olla osallinen vaatehankintoihinsa, ehkä jopa sovittaa, vähintään kengät?

Tietysti kengät pitää sovittaa, eikä niitä ole pakko ostaa käytettynä. Ei monikaan alakoululainen poika ole kiinnostunut siitä, mistä vaatteet on ostettu. Eikä tietenkään tunnista, jos vaate on tosi hyväkuntoinen ja parin vuoden sisällä uutena ostettu.

On ihan kummallinen ajatus, että kaikki pitäisi ostaa uutena ja heittää käytön jälkeen pois, koska kukaan ei suostu pitämään käytettyä, hyväkuntoista vaatetta? Itse ostan paljon hyviä vaatteita käytettynä, vaikka rahaa uusiinkin olisi.

Tietysti jos vanhempi on sellainen, että jatkuvasti korostaa lapselleen ”Kun me ollaan niin köyhiä, ettei edes rahaa uusiin vaatteisiin ole, voivoi”, lasta takuulla ahdistaa. Kyse ei ole vaatteista vaan vanhemman asenteesta.

Ei tietenkään kärsi.

Olisi OIKEIN ostaa kaikki vaatteet ja tavara käytettynä.

Uskomatonta että joku nykypäivänä kysyy vielä tällaista, kun maailma hukkuu roskaan.

Meillä ei 2x 13v tytöt kärsi. He itse haluavat kirppareilta vaatetta.

14v poikaa ei kiinnosta vaatteet mitenkään erityisesti, kunhan on puhtaat ja ehjät verkkarit tai maastohousut.

Johtuu varmaan siitä että mä olen melkeinpä AINA ostanut vaatteet kierrätettyinä ja oma tyyli on enempi vintagea kuin pintamuotia.

Alusasut toki uutena.

Sitä paitsi kierrätys on muuten muotia ja erittäin suotavaa 😉

Ei kärsi mutta varmaan kyrsii.

Hassu kysymys, ei tietenkään kärsi kunhan asenne on perheellä sellainen, että kierrätys on hyvä juttu ja toisaalta kaikki on kuitenkin hyväkuntoista. Alusvaatteet ostaisin uutena ja ehkä kengät, mutta muuten kaikkea saa kyllä nykyään tosi hyvin käytettynä. Toivoisin, että tämä olisi tulevaisuutta useammissakin perheissä. Itsekin hankin lähes kaiken kirppiksiltä ja facen kierrätysryhmistä. Ja omat teinit ovat todella tiedostavia eivätkä edes halua uutena hankkia vaatteita.

Minä käytin serkkujeni ja pikkuserkkujeni vanhoja vaatteita peruskoulussa ja se oli ehkä vähiten traumatisoiva asia lapsuudessani. Toisaalta silloin muutkin käyttivät paljon sukulaistensa ja sisarustensa vanhoja vaatteita.

Eivät kärsi, kun ne kasvattaa pienestä pitäen siihen, että kestävyys on arvovalinta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään kärsi.

Olisi OIKEIN ostaa kaikki vaatteet ja tavara käytettynä.

Uskomatonta että joku nykypäivänä kysyy vielä tällaista, kun maailma hukkuu roskaan.

Kyllä ”köyhiä” kiinnostaa. Suomen ”köyhät” eivät suostu toisten käyttämiä pitämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, paitsi jos vaatteet on tosi vanhoja, kulahtaneita, tahraisia ja reikäisiä. Eihän heidän tarvitse edes tietää, että vaatteet on ostettu käytettynä. Kirppareilta saa myös tosi hyväkuntoisia edullisesti.

Kouluikäinen ei tunnistaisi käytettyä ja uutta vaatetta? Tai tajuaisi missään vaiheessa että vaatteet eivät tule kaupasta? Eikö kouluikäisen sietäisi jo jollain tavalla olla osallinen vaatehankintoihinsa, ehkä jopa sovittaa, vähintään kengät?

Tietysti kengät pitää sovittaa, eikä niitä ole pakko ostaa käytettynä. Ei monikaan alakoululainen poika ole kiinnostunut siitä, mistä vaatteet on ostettu. Eikä tietenkään tunnista, jos vaate on tosi hyväkuntoinen ja parin vuoden sisällä uutena ostettu.

On ihan kummallinen ajatus, että kaikki pitäisi ostaa uutena ja heittää käytön jälkeen pois, koska kukaan ei suostu pitämään käytettyä, hyväkuntoista vaatetta? Itse ostan paljon hyviä vaatteita käytettynä, vaikka rahaa uusiinkin olisi.

Tietysti jos vanhempi on sellainen, että jatkuvasti korostaa lapselleen ”Kun me ollaan niin köyhiä, ettei edes rahaa uusiin vaatteisiin ole, voivoi”, lasta takuulla ahdistaa. Kyse ei ole vaatteista vaan vanhemman asenteesta.

On kyllä tosi kummallinen ajatus että kaikki pitäisi ostaa uutena. Mutta kenellä nyt sellainen ajatus oli? Meillä varmaan valtaosa vaatteista on käytettyjä (serkuilta, kirpparilta) ja usein se X-serkulta peritty vaate tai hyvä kirppislöytö on hienompi juttu kuin kaupasta ostettu, mutta tottakai 7-vuotias erottaa uuden ja käytetyn, ei se tyhmä ole. Sen tuntee kankaasta, näkee pesulapuista.

Se on totta että osa alakoululaisista viis veisaa siitä mistä vaatteet ilmaantuu. Mutta silloin on (alakoulun loppupuolella viimeistään) vanhemman velvollisuus laittaa vähän miettimään asiaa. Opettaa hinnan, laadun, käytettävyyden, ekologisuuden ja muiden ominaisuuksien vertailua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään kärsi.

Olisi OIKEIN ostaa kaikki vaatteet ja tavara käytettynä.

Uskomatonta että joku nykypäivänä kysyy vielä tällaista, kun maailma hukkuu roskaan.

Kyllä ”köyhiä” kiinnostaa. Suomen ”köyhät” eivät suostu toisten käyttämiä pitämään.

Mikä on "köyhä"? Onko se jotenkin eriaasia kuin oikeasti köyhä?

Ja jos sun tuttavapiirisä on "köyhiä" ja se on jotenkin paheksuttavaa, niin kannattaisiko vaihtaa piiriä?

Jos vanhemnat halveksuu vaatteiden kierrättämistä niin mtähän muita "arvoja" he mahtaa lapsilleen opettaa?

Eipä tarvitse miettiä, että miksi koulu yms kiusaamista on niin paljon kun vanhempien suhtautuminen on mitä on...

Tänään juuri Hesarissa oli pitkä artikkeli siitä, kuinka tekstiiliteollisuus tuottaa enemmän co2 päästöjä kuin lentoliikenne ja laivaliikenne yhteensä. Puhumattakaan jäteongelmista, myrskyistä jne. Ja syyllisiä ovat pääsääntöisesti rikkaiden maiden naiset.

Joten kyllä, voihan se olla kurjaa, että kulutusta joutuu miettimään kestävämmin, mutta siihen kuitenkin omat lapset kannattaa kasvattaa.

Tiedättekö te mitä tarkoittaa 'kaikki'? Se on kaikki. Ei "muut paitsi" alusvaatteet, kengät, synttärilahjaksi ostetut, ja sit se yks mihin se Prismassa ihastui, ja ulkohousut kun kirpparilta ei löytynyt vedenpitäviä siihen hätään kun tarvittiin.

Kaikki on kaikki.