Löytyykös tällaisia naisia?
Elikkäs vanhoja sieluja.
Sellaisia askeettisuudesta pitäviä.
Tykkäisin saada seuraa mökille ja teltta- ja veneretkille. Ovat kovin askeettisia reissuja.
Pannukahvia jne. Tykkään myös kotona sellaisesta minimaalisuudesta. Kirjoja ja tuttujen tekemiä tauluja. Vähän elektroniikkaa.
Olen kaksi kertaa seurustellut, mutta se teknologian määrä ja vaatteiden ym paljous ahdistaa ja täyttää kodin. Toki on sitten muitakin juttuja tullut vastaan.
Pääsääntöisesti naiset haluavat sitä tavallista arkea ja olen huomannut ettei sellainen ole minua varten.
Kommentit (16)
Voi seurustella ja asua omissa kodeissaan, niin saa pitää tilansa. Lähipiirissäni on paljon luonnossa viihtyviä, minimalistisuudesta pitäviä naisia, ei pitäisi olla ongelma. Ehkä etsit vääristä paikoista?
En kyllä tunne ketään tuon tapaista naista. Esim. vaikka laukkuleenalle varmasti kelpaa pannukahvit ja hän nukkuu talvisinkin ulkona, niin hän kuitenkin omistaa kymmeniä laukkuja vaatteita ja tavaroita ja raahaa niitä mukanaan.
Kuvailusi osuu aika hyvin yksiin naisystäväni kanssa. Hän viettää vapaa-aikainsa mökkeillen tai muuten eräillen. Mökillään ei ole mitään mukavuuksia. Asunto on niukasti kalustettu, kirjoja on paljon, seinillä hänen itsensä tekemiä tauluja. Hän inhoaa vaateostoksia, eikä shoppaile muutenkaan. Teknologiaa hyödyntää kyllä töissään, mutta ei juuri vapaa-ajalla. Hän osti elämänsä ensimmäisen älypuhelimen vuosi sitten.
Naisystäväni oli tavatessamme 27-vuotias ja meininki oli tuolloin miltei vielä askeettisempi. Nyt, viiden vuoden seurustelun jälkeen on alkanut sen verran myötämieliseksi, että saatamme joskus katsoa Netflixistä elokuvan, eikä vain kuunnella radiota :D
Ainut on, että kuljen mieluummin soutu- tai purjeveneellä, enkä ainakaan isolla moottoroidulla. En pidä liiallisten hevosvoimien aiheuttamasta melusta ja saasteista.
Kotona olen minimalisti, omistan vain kaunista, kestävää, käteen hyvän tuntuista ja nenään hyvän tuoksuista ja tietenkin käytännöllistä. Kotinikin on elämistä varten, eikä elämä aina matkoilla oloa. Toki matkailen myös. Tykkään, että vaatteet ja varusteet on hyvin huollettu ja ruoka itse tehtyä, mutta en tahdo olla yksin se henkilö, joka pitää huolta, että arki on tasoistani.
Täältä löytyy, ap. Vahinko vain että en asu Suomessa ja toisekseen en halua parisuhdetta. Ystävyys kyllä kelpaisi!
Olen henkeen ja vereen luontoihminen ja viihdyn metsissä ja meren rannalla. Uusia vaatteita en ole ostanut reiluun vuoteen, yhden villapaidan sain lahjaksi. Minulla on pieni mutta toimiva vaatevarasto. En shoppaile roskaa vaan ostan vain tarpeeseen ja aina laatua.
Minulla on kännykkä, televisio ja pc. Televisio on päiviä kiinni, en jaksa tuijottaa tyhjänpäiväisyyksiä. Kirjat ovat aarteeni ja niitä ei koskaan ole liikaa! Ystäväpiirikin on pieni mutta sitä läheisempi. Jaamme samat arvot ja kiinnostuksen kohteet. Viihdyn hyvin myös yksin ja yksin asunkin kissani kanssa. Usein lainaan ystävän koiraa ja teemme pitkiä ihania rauhallisia vaelluksia sinne mihin nenä näyttää, pois ihmisten ilmoilta.
En ole kaunis enkä rikas. En meikkaa enkä ole kiinnostunut ulkoisista seikoista. Pidän itseni siistinä ja puhtaana, vaatteita ja kroppaa myöten. Kotini on pieni mutta juuri sopiva minulle ja kissalle. Voin sanoa että olen hyvinkin onnellinen ihminen! Totta kai vastoinkäymisiä ja harmeja on, mutta katson aina valoisampaan suuntaan. Sillä tavoin jaksaa paremmin ja elämä on paljon kevyempää.
Tavaraa ne kirjatkin on. Miksi ihmiset glorifioi joitain esineitä ja toiset on hyihyi? Keräily on keräilyä.
Jotain kompromisseja parisuhteessa yleensä joutuu tekemään. Kukaan ei ole täydellinen.
Tuntemani luontoihmiset on kyllä muuten melkein pahinta laatua materialisteja. Luonnossa viihtyminen on aina hyvä syy hankkia uusi Norronan takki ja silkkialuspuku ja vähän kevyempi teltta ja rinkka joka kestää ydinsodan, maastopyörä ja läskipyörä ja lumikengät ja astiasto joka sopii nuotiolle jne. jne.
Kiva kuulla että teitä on.
Minäkin käytän teknologiaa töissä, omistan myös tabletin ja työläppäriä käytän välillä jos vapaa-ajalla tarvitsee.
En hifistele urheiluvälineillä, aika ränsistyneillä kuljen ja pari telttaa on tullut tutuilta. Käytetty loppuun asti.
Ehkä ihastun itselleni vääränlaisiin. Tykkään iloisuudesta ja sosiaalisesti taitavista naisista. Luulen että heidän kulutustottumukset ovat ihan keskiarvoiset tai jopa alemmat. Mutta silti toiveena tuntuu olevan se perusarki.
Pitäisi tutustua toisenlaisiin, mutta oma taitavuus loppuu hiljaisimpien kohdalla. Monesti luen varmaan ihmistä väärin, kun koen rauhallisuuden ja hiljaisuuden torjuvana. En ole kovin taitava tulkitsemaan ihmisiä. Muutenkin aloite on pääosin tullut naisilta.
Ulkonäkö ei ole sillä tavalla tärkeä. En ole nähnyt rumia naisia ikinä. Hiuksiin ja tuoksuun tulee tosin vahingossakin kiinnitettyä huomiota. Tykkään myös hymystä ja naisten ulkonäöstä aamuisin. Juuri ne itseään epäviehättäväksi luulevat ovat kyllä kauniita touhutessaan.
Ap
Mökkiretket käy, mutta teltassa en enää suostu nukkumaan. Olen tehnyt sitä nuorempana ihan tarpeeksi.
Tunnen useammankin tuolaisen naisen, johtuen kaveripiireistä ja kiinnostuksen kohteista.
Ikävä kyllä yhteistä heille on etteivät juuri seurustele.
Parisuhteisiin liittyy karu totuus, nimittäin se että 90% naisten motivaatiosta pariutua liittyy yhteisen elämän rakentamiseen. Siihen mitä voidaan hankkia ja saada. Lapset, asunto, matkat, muu omaisuus. Kun nainen ei tarvitse miestä, pelkkä halu ei ole riittävän voimakas, ellei mies sitten ole todella spesiaali.
Eli noita naisia on, mutta ovat vaikeammin löydettävissä ja hankalammin saatavissa.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen useammankin tuolaisen naisen, johtuen kaveripiireistä ja kiinnostuksen kohteista.
Ikävä kyllä yhteistä heille on etteivät juuri seurustele.
Parisuhteisiin liittyy karu totuus, nimittäin se että 90% naisten motivaatiosta pariutua liittyy yhteisen elämän rakentamiseen. Siihen mitä voidaan hankkia ja saada. Lapset, asunto, matkat, muu omaisuus. Kun nainen ei tarvitse miestä, pelkkä halu ei ole riittävän voimakas, ellei mies sitten ole todella spesiaali.
Eli noita naisia on, mutta ovat vaikeammin löydettävissä ja hankalammin saatavissa.
Tämä on muuten totta.
En ole tähän ikään mennessä tavannut luontoa rakastavaa minimalistinaista joka haluaisi pariutua. Luontoa rakastavia minimalistinaisia tunnen kyllä useitakin, ja olenpa muutamaa heistä yrittänyt piirittääkin.
Elämänrakentajia olisi kyllä saatavilla. Tälläkin hetkellä on kaksi selvästi alle 30v naista jotka haluaisivat perinteistä suhdetta jossa pääpaino on asioiden hankkimisella. Vaikka olen itse 40+ ja vela.
Vaelluksilla on muuten paljon naisia joissa yhdistyy molemmat. He tykkäävät luonnosta, mutta kamat ovat kalliit ja sen lisäksi halutaan näyttävä asunto ja 5 tähden ulkomaan matkat. Minimalisteja he eivät ole.
Kyllä se miehen arvo naiselle taitaa pitkälti olla se mitä mies hankkii ja saavuttaa. Kun nainen ei tarvitse materiaa, ei kiinnosta miehetkään.
No kyllä mun mielestä kodin on oltava kodikas ja mukava, kaunis. Siellä kuitenkin vietetään paljon aikaa.
Eräjormailun jälkeen kuuma suihku, hyvää helppoa ruokaa ja pehmeiden peittojen väliin elokuvien maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä mun mielestä kodin on oltava kodikas ja mukava, kaunis. Siellä kuitenkin vietetään paljon aikaa.
Eräjormailun jälkeen kuuma suihku, hyvää helppoa ruokaa ja pehmeiden peittojen väliin elokuvien maailmaan.
Samaa mieltä. Oonkin löytänyt elämääni sopivan jormiksen. Ollaan mukavuudenhaluisia, jopa laiskoja. Mutta luonnossa halutaan tehdä kaikki vaikeimman kautta. Ei ikinä vaelluksilla riidellä, kotona kyllä, liikaakin 😬
Vähissä lienevät.
Joitain tuon tyylisiä naisia kyllä tunnetaan, mutta he lienevät enimmäkseen erakoita.