Lue keskustelun säännöt.
Aikaisin kellonaika jona olette joutuneet herättämään päiväkoti-ikäisen työnne takia?
Huolestunut
16.02.2019 |
Laskin, että ehtiäkseni aamuvuoroon, pitäisi minun herättää taapero klo 3:30 viimeistään.
Miten aikaisin olette joutuneet herättämään lapsenne jotta ehditte viedä hänet hoitoon ennen töitä?
Miten pieni lapsi on kestänyt aamuyön herätykset?
Kiinnostaa myös, miten vastaavasti lapsi on reagoinut siihen, että on joutunut olemaan yötä päiväkodissa/unirytmi muuttuu iltavuorojen ja aamuvuorojen vaihdellessa?
Kommentit (69)
Tämän ketjun aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajalla ei ole kaikkia samoja mahdollisuuksia kuin kahden vanhemman perheessä. Ei ole perustuslaissa turvattua hmisoikeutta vuorotyöhön. Jos se ei onnistu niin se ei onnistu. Kouluttaudu toiselle alalle.
No sitten on turha myöskään yhteiskunnan syyllistää jos joku on työtön. Ei ole muuta alaa jolle voin kouluttautua. Kaikilla ei ole sellaista lahjakkuutta mitä vaaditaan kouluttautumisessa. Ei ole kohtuullista, että ihminen jolla on vakituinen pitkäaikainen työpaikka, joutuu töistään pois koska saa lapsen.
Puhutaan että äitiyden takia naista ei saisi syrjiä työelämässä. Kotiin jääviä äitejä syyllistetään siitä, että jäävät kotiin. Mielestäni ei ole varaa patistaa alle 3-vuotiaiden äitejä takaisin töihin, jos paluu töihin ei edes onnistu muuten kuin irtisanoutumalla ja uudelleen kouluttautumalla.
Ei ole muuta alaa, jolle koulttautua? Ootko trolli vain aivan vajaa? Ja mitä sä vingut vain sinun oikeuksistasi? Siitäkö nyt on kysymys pienen lapsen yh-äitinä.
Itse jäin pois mahdottomasta työstä kun jäin yh:ksi, koska se oli lapsille parempi niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hommaat sen ajokortin ja teet sitä lyhennettyä työaikaa.
Todennäköisesti saat sitten asumistukea ja toimeentulotukea.
Lapsi kylässä kotona 2h päivässä ei ole mikään ratkaisu.
Klo 9, näin meillä. Nyt lapsi menee jo itse kouluun.
24 jatkaa: 3-vuotiaana lapsi meni päiväkotiin, se oli ja on hyvä ikä aloittaa. Olen pienituloinen. Pärjättiin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajalla ei ole kaikkia samoja mahdollisuuksia kuin kahden vanhemman perheessä. Ei ole perustuslaissa turvattua hmisoikeutta vuorotyöhön. Jos se ei onnistu niin se ei onnistu. Kouluttaudu toiselle alalle.
No sitten on turha myöskään yhteiskunnan syyllistää jos joku on työtön. Ei ole muuta alaa jolle voin kouluttautua. Kaikilla ei ole sellaista lahjakkuutta mitä vaaditaan kouluttautumisessa. Ei ole kohtuullista, että ihminen jolla on vakituinen pitkäaikainen työpaikka, joutuu töistään pois koska saa lapsen.
Puhutaan että äitiyden takia naista ei saisi syrjiä työelämässä. Kotiin jääviä äitejä syyllistetään siitä, että jäävät kotiin. Mielestäni ei ole varaa patistaa alle 3-vuotiaiden äitejä takaisin töihin, jos paluu töihin ei edes onnistu muuten kuin irtisanoutumalla ja uudelleen kouluttautumalla.
Ei ole muuta alaa, jolle koulttautua? Ootko trolli vain aivan vajaa? Ja mitä sä vingut vain sinun oikeuksistasi? Siitäkö nyt on kysymys pienen lapsen yh-äitinä.
Itse jäin pois mahdottomasta työstä kun jäin yh:ksi, koska se oli lapsille parempi niin.
Millä alalla sitten olet töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seitsemältä herätys. Jos työmatka niin vien mummolle
Joo siis en polta enkä juo kuin juhlissa, jos niissäkään. Olen kotihoidontuella kunnes lapsi täyttää 3v. Meillä oli töissä vuodesta keppi ja kivi päiväryhmä, jossa mm. yksinhuoltajat ja lääkärin todistuksella vuorotyöhön sopimattomat, iltaopiskelijat ym. olivat. Mulle ei tullut pieneen mieleenkään, että tuo ryhmä lakkautetaan.
En halua kertoa mitä työtä teen, mutta sanotaanko näin, että ei kyllä tosiaankaan ole fiksu idea jättäytyä pois ja mennä kouluun. Tuollahan on työttömiä uudelleen kouluttautumassa ja mä teen suht vaativaa työtä joka ei sovi kaikille. Mulle sopii. Tämä tilanne on tullut monella tapaa puun takaa.
Olen aivan häkeltynyt, että tällaista tilannetta edes voi olla. Mulla on nyt se aika, että pikkuhiljaa pitäisi laittaa hoitopaikkahakemus vetämään ja työajat tiedossa. Neuvottelen työnantajan kanssa, jos voisin vaikka tehdä lyhyempää päivää ja yritän kartottaa vaihtoehtoja.
Työsuhde sitoo myös mua. Ei yhteiskunnassa noin vain irtisanouduta ja lähdetä opiskelemaan. Kouluihin yleensä haetaan ja sen jälkeen kun pääsee, voi hakea töistä opintovapaata. Uudelle alalle ei välttämättä työllisty. Tällä työllä mikä mulla on nyt, pystyn elättämään itseni ja lapseni ihan hyvin ja olisi vastuuton ja hullu teko irtisanoutua.
On myös totta, että tällöin työvoimatoimisto voisi tarjota mulle työtä jonka takia joutuisin samaan tilanteeseen huonommalla korvauksella.
Kyllä joskus voi myöntää, että yhteiskunnassakin on vikaa eikä aina syyllistää kansalaista. Mulla on ihan perusteltu syy uskoa, että kun mulla on vakituinen työ, voin saada lapsen ja elättää lapsen. Sehän on yhteiskunnan perusidea.
Onkohan sellaista vaihtoehtoa, että lapsi on ma-pe hoidossa, joskus la-aamuun ja joskus lähtis hoitoon jo su-iltana? Silloin hänenkin arkensa olisi tasapainoisempaa. Olisin ikään kuin viikonloppuäiti. Viikonloppuisähän on aivan normaalia, mutta yh-viikonloppuäiti varmaankin on noita joka tulee polttaa roviolla...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän ketjun aloittaja kirjoitti:
Joo siis en polta enkä juo kuin juhlissa, jos niissäkään. Olen kotihoidontuella kunnes lapsi täyttää 3v. Meillä oli töissä vuodesta keppi ja kivi päiväryhmä, jossa mm. yksinhuoltajat ja lääkärin todistuksella vuorotyöhön sopimattomat, iltaopiskelijat ym. olivat. Mulle ei tullut pieneen mieleenkään, että tuo ryhmä lakkautetaan.
En halua kertoa mitä työtä teen, mutta sanotaanko näin, että ei kyllä tosiaankaan ole fiksu idea jättäytyä pois ja mennä kouluun. Tuollahan on työttömiä uudelleen kouluttautumassa ja mä teen suht vaativaa työtä joka ei sovi kaikille. Mulle sopii. Tämä tilanne on tullut monella tapaa puun takaa.
Olen aivan häkeltynyt, että tällaista tilannetta edes voi olla. Mulla on nyt se aika, että pikkuhiljaa pitäisi laittaa hoitopaikkahakemus vetämään ja työajat tiedossa. Neuvottelen työnantajan kanssa, jos voisin vaikka tehdä lyhyempää päivää ja yritän kartottaa vaihtoehtoja.
Työsuhde sitoo myös mua. Ei yhteiskunnassa noin vain irtisanouduta ja lähdetä opiskelemaan. Kouluihin yleensä haetaan ja sen jälkeen kun pääsee, voi hakea töistä opintovapaata. Uudelle alalle ei välttämättä työllisty. Tällä työllä mikä mulla on nyt, pystyn elättämään itseni ja lapseni ihan hyvin ja olisi vastuuton ja hullu teko irtisanoutua.
On myös totta, että tällöin työvoimatoimisto voisi tarjota mulle työtä jonka takia joutuisin samaan tilanteeseen huonommalla korvauksella.
Kyllä joskus voi myöntää, että yhteiskunnassakin on vikaa eikä aina syyllistää kansalaista. Mulla on ihan perusteltu syy uskoa, että kun mulla on vakituinen työ, voin saada lapsen ja elättää lapsen. Sehän on yhteiskunnan perusidea.
Onkohan sellaista vaihtoehtoa, että lapsi on ma-pe hoidossa, joskus la-aamuun ja joskus lähtis hoitoon jo su-iltana? Silloin hänenkin arkensa olisi tasapainoisempaa. Olisin ikään kuin viikonloppuäiti. Viikonloppuisähän on aivan normaalia, mutta yh-viikonloppuäiti varmaankin on noita joka tulee polttaa roviolla...?
Sinä sivuutat nyt sen kaikkein helpoimman vaihtoehdon ap.
Auto, ap, auto.
Hommaat ajokortin ja auton. Otat lainan, jotta saat sen. Mitään muuta sun ei tarvitse tehdä. Ei ottaa lopputiliä, ei kouluttautua uudestaan. Auto on halvin ja nopein vaihtoehto kokonaisuutta ajatellen.
Ei se ole mikään vaihtoehto, että päiväkoti kasvattaa lapsesi ja sinä tapaat viikonloppuisin häntä. Ei se niin mene. Tuohan on ihan päätön ajatus.
Ap, tässä sulle vaihtoehtoja, että lapsen elämä olisi helpompaa:
1. Hommat ajokortin ja auton.
2. Muutat lähemmäksi työpaikkaa.
3. Vaihdat alaa.
4. Teet lyhennettyä työaikaa.
Ja nyt ap, kerro miksi mikään ehdotetuista ei käy sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän ketjun aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin päiväkotiin voi viedä lapsen keskellä yötä? Vai onko sulla kahden tunnin matka kotoa pk:lle? Eikös nuo viedä vuoropäiväkotiin jo illalla, jos täytyy lähteä töihin ennen kuutta. Häiriintyy muiden lasten unet jos sinne aletaan aamuyöllä rampata.
Meiltä vuoropäiväkotiin on kohtuullisen lyhyt matka, mutta jos emme ehdi aamuyön bussiin, minä en ehdi aamuvuoroon koska matka päiväkodilta työpaikalle kestää myös. Aloitan työni kuuden maissa aamulla jonne kuljen julkisilla.
Jos veisin illalla, lapsi olisi joka päivä hoidossa 21 tuntia ja 2 tuntia kotona, jonka jälkeen lähtisin taas viemään lasta takaisin päiväkotiin.
Iltavuorossa taas joudun viemään lapsen lounasaikaan hoitoon, ja hakemaan aamulla noin klo 8, jolloin hän ehtii olla kotona niin ikään kaksi tuntia, ennen kuin lähdetään taas takaisin.
Yksinhuoltajana ilman ajokorttia tilanne on tämä. Jos aamuvuorossa veisin lapsen hoitoon aamuyöllä, hän ehtisi olla kotona n. 12h/vrk. Iltavuorossa olen käsittänyt, että lasta ei voi hakea yöllä kotiin, eli ehtii olla kotona sen 2h/vrk.
En voi vaihtaa työpaikkaa eikä mun alalla ole kuin vuorotyötä, joten nyt täytyy keksiä miten sumplin tämän. Siksi kyselen täällä. En tiennyt, ettei lasta voi viedä päiväkotiin aamuyöllä, joten viestisi selvensi asiaa.
Kaksi tuntia vuorokaudessa lapsen kanssa siis tulevaisuudessa. Ei voi mitään.
Miksi sinun pitäisi iltavuorossa viedä lapsi jo lounasaikaan päiväkotiin, jos työvuoro alkaa vasta iltapäivällä? En myöskään ihan ymmärrä, miten aamuvuoronkin jälkeen lapsi ehtisi olla vain 2h vuorokaudessa kotona? Jos aamuvuoro alkaa kuudelta, pääset kahden aikaan kotiin. Vaikka veisit lapsen jo yöksi päiväkotiin esim. klo 21, ehtisitte olla ainakin 6h kotona. Jos sinulla taas menee työmatkoihin julkisilla tunti tai yli, miettisin ehdottomasti muuttoa työpaikan lähelle.
Tämän ketjun aloittaja kirjoitti:
Joo siis en polta enkä juo kuin juhlissa, jos niissäkään. Olen kotihoidontuella kunnes lapsi täyttää 3v. Meillä oli töissä vuodesta keppi ja kivi päiväryhmä, jossa mm. yksinhuoltajat ja lääkärin todistuksella vuorotyöhön sopimattomat, iltaopiskelijat ym. olivat. Mulle ei tullut pieneen mieleenkään, että tuo ryhmä lakkautetaan.
En halua kertoa mitä työtä teen, mutta sanotaanko näin, että ei kyllä tosiaankaan ole fiksu idea jättäytyä pois ja mennä kouluun. Tuollahan on työttömiä uudelleen kouluttautumassa ja mä teen suht vaativaa työtä joka ei sovi kaikille. Mulle sopii. Tämä tilanne on tullut monella tapaa puun takaa.
Olen aivan häkeltynyt, että tällaista tilannetta edes voi olla. Mulla on nyt se aika, että pikkuhiljaa pitäisi laittaa hoitopaikkahakemus vetämään ja työajat tiedossa. Neuvottelen työnantajan kanssa, jos voisin vaikka tehdä lyhyempää päivää ja yritän kartottaa vaihtoehtoja.
Työsuhde sitoo myös mua. Ei yhteiskunnassa noin vain irtisanouduta ja lähdetä opiskelemaan. Kouluihin yleensä haetaan ja sen jälkeen kun pääsee, voi hakea töistä opintovapaata. Uudelle alalle ei välttämättä työllisty. Tällä työllä mikä mulla on nyt, pystyn elättämään itseni ja lapseni ihan hyvin ja olisi vastuuton ja hullu teko irtisanoutua.
On myös totta, että tällöin työvoimatoimisto voisi tarjota mulle työtä jonka takia joutuisin samaan tilanteeseen huonommalla korvauksella.
Kyllä joskus voi myöntää, että yhteiskunnassakin on vikaa eikä aina syyllistää kansalaista. Mulla on ihan perusteltu syy uskoa, että kun mulla on vakituinen työ, voin saada lapsen ja elättää lapsen. Sehän on yhteiskunnan perusidea.
Onkohan sellaista vaihtoehtoa, että lapsi on ma-pe hoidossa, joskus la-aamuun ja joskus lähtis hoitoon jo su-iltana? Silloin hänenkin arkensa olisi tasapainoisempaa. Olisin ikään kuin viikonloppuäiti. Viikonloppuisähän on aivan normaalia, mutta yh-viikonloppuäiti varmaankin on noita joka tulee polttaa roviolla...?
Kerro nyt mikä ala?
Laivahenkilökunta (ainakin ruotsin lautoilla) jotka ovat viikko-viikko järjestelmällä tekevät juuri noin, että lapset viikon hoidossa ja sitten viikon kotona. Tuossa sinun tilanteessa jos mietit että ryhdyt viikonloppuäidiksi lienee paikallaan tutkia mahdollisuutta antaa lapsi adoptioon tai sijoittaa lastenkotiin.
Toivottavasti et ole hankkinut häntä tarkoituksella jonkun satunnaisen panon kanssa vain saadaksesi lapsen. Kannattaisi vähän miettiä pidemmälle jos tuollaiset työajat tarjoava työpaikka on ainut mahdollisuus.
Lapsiparka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole trolli, vaan hieman vajaa. Oletteko ajatelleet, että ihmisillä tosiaan on syinä uudelleenkouluttautumiseen yleensä joku vamma joka voi johtua vaikkapa työtapaturmasta tai olla synnynnäinen? Lapsi ei ole vamma jonka takia irtisanoudutaan. Jollakin voi olla tilanne, että on jo uudelleenkouluttautunut ja saanut vakituisen työn. En ole äiti nuorimmasta päästä ja en näe realistisena että aina kun työaika ei sovi, uudelleenkouluttaudun ja saan uuden työn. Tämä työ oli se mun onnenpotku, jota ajattelin että voin tehdä eläkeikään asti ja olla vähiten taakka yhteiskunnalle. En ole ihan supervammainen, ja tässä työssä voin suoriutua lääkityksen avulla niin kuin muutkin.
Lisäksi, kuten kirjoitin, iso joukko työttömiä yrittää uudelleenkouluttautua joten olisi multa vastuuton teko liittyä joukon jatkoksi, varsinkin, kun tosiaan tarvitsen lääkitystä.
Ja ei, ei ole kyse vain minun oikeuksistani. Itse olen sitä mieltä, ettei alle 3v kuulu päiväkotiin ja 3-14-vuotiaan täytyy olla päivät hoidossa ja illat sekä yöt vanhemman kanssa.
Mutta jos en saa työaikoja järjestettyä niin tilanne on se, että lapsi on 2h päivässä kotona, sitä tässä olen järkyttyneenä laskenut!
Sehän se mun ongelma on, jota aikuisena pidän Minun ongelmanani. Se, että lapsi kärsii vuorotyöstä kun äiti on yh, on aivan itsestäänselvästi hirveä asia. Siksi täällä kyselenkin, miten teidän lapset ovat reagoineet kun tuntuu, että se on ihan normaali asia yhteiskunnassa että näin on?
Olen kotihoidontuella kotona, joten en saa lainaa enkä pysty maksamaan ajokorttia enkä autoa. Ja jos mulla olisi auto, joutuisin silti lähtemään kotoa viimeistään 5:30, että ehtisin viedä lapsen hoitoon ja siitä töihin. Opin tästä ketjusta, että lasta ei voi hakea yöllä kotiin, joten iltavuorossa vaikka olisi auto, joutuisin viemään lapsen lounasaikaan hoitoon ja hakemaan aamulla, ja viemään taas lounasaikaan hoitoon.
Mä en ole syyllinen tähän järjestelmään.
Lisää ideoita otetaan vastaan. Yks vois olla, että uudelleenkouluttaudun aivokirurgiksi ja palkkaan lastenhoitajan jolle ostan Lamborghinin jolla hän vie lapsen eskariin sitten kun se on ajankohtaista.
Toinen lapsen isoäideistä on kaukana ja toinen on itse vielä työelämässä eikä asu ihan vieressä hänkään. Isoisät sama homma.
Täytyy varmaan hankkia aviomies joka adoptoi mun lapseni, koska nainen on näköjään edelleen riippuvainen miehestä.
En voi kertoa mun alaa koska mut voi tunnistaa siitä enkä voi julkisesti puhua työnantajasta. Eikä sillä pitäisi olla väliä koska aina toitotetaan, ettei raskaus ole sairaus ja että lapsi hoitoon, töihin siitä, ja lapsihan menee siinä sivussa.
Eikös se olekaan niin?
Mitä sanoo palstan feministit tästä?
No, jos se "päiväryhmä" on joskus ollut olemassa, niin sitten se voidaan järjestää uudelleenkin.
Meilläkin on vuorotyössä erikoistyöaikoja tarvitseville erilaisia järjestelyjä, mutta ei niitä pidetä yllä jos ei ole tarvitsijoita.
Työnantajaan siis yhteyttä hyvissä ajoin ennen kuin palaat töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos olis lapsi, niin ennen viittä olis herätys kuten itselläkin, ja joskus puoli 6 hoitoon, työni alkaa 6.
Tämän ketjun aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin päiväkotiin voi viedä lapsen keskellä yötä? Vai onko sulla kahden tunnin matka kotoa pk:lle? Eikös nuo viedä vuoropäiväkotiin jo illalla, jos täytyy lähteä töihin ennen kuutta. Häiriintyy muiden lasten unet jos sinne aletaan aamuyöllä rampata.
Meiltä vuoropäiväkotiin on kohtuullisen lyhyt matka, mutta jos emme ehdi aamuyön bussiin, minä en ehdi aamuvuoroon koska matka päiväkodilta työpaikalle kestää myös. Aloitan työni kuuden maissa aamulla jonne kuljen julkisilla.
Jos veisin illalla, lapsi olisi joka päivä hoidossa 21 tuntia ja 2 tuntia kotona, jonka jälkeen lähtisin taas viemään lasta takaisin päiväkotiin.
Iltavuorossa taas joudun viemään lapsen lounasaikaan hoitoon, ja hakemaan aamulla noin klo 8, jolloin hän ehtii olla kotona niin ikään kaksi tuntia, ennen kuin lähdetään taas takaisin.
Yksinhuoltajana ilman ajokorttia tilanne on tämä. Jos aamuvuorossa veisin lapsen hoitoon aamuyöllä, hän ehtisi olla kotona n. 12h/vrk. Iltavuorossa olen käsittänyt, että lasta ei voi hakea yöllä kotiin, eli ehtii olla kotona sen 2h/vrk.
En voi vaihtaa työpaikkaa eikä mun alalla ole kuin vuorotyötä, joten nyt täytyy keksiä miten sumplin tämän. Siksi kyselen täällä. En tiennyt, ettei lasta voi viedä päiväkotiin aamuyöllä, joten viestisi selvensi asiaa.
Kaksi tuntia vuorokaudessa lapsen kanssa siis tulevaisuudessa. Ei voi mitään.
Tuossa ei ole mitään järkeä. Hanki edes ajokortti, yritä neuvotella työnantajan kanssa järkevimmistä työajoista tai jos ei muu auta niin vaihda alaa.
Tuo on ihan kamalaa lapselle ja uuvutat itsesi ihan loppuun. Vuorotyö pitäisi kieltää lailla pienten lasten vanhemmilta.
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun aloittaja kirjoitti:
Joo siis en polta enkä juo kuin juhlissa, jos niissäkään. Olen kotihoidontuella kunnes lapsi täyttää 3v. Meillä oli töissä vuodesta keppi ja kivi päiväryhmä, jossa mm. yksinhuoltajat ja lääkärin todistuksella vuorotyöhön sopimattomat, iltaopiskelijat ym. olivat. Mulle ei tullut pieneen mieleenkään, että tuo ryhmä lakkautetaan.
En halua kertoa mitä työtä teen, mutta sanotaanko näin, että ei kyllä tosiaankaan ole fiksu idea jättäytyä pois ja mennä kouluun. Tuollahan on työttömiä uudelleen kouluttautumassa ja mä teen suht vaativaa työtä joka ei sovi kaikille. Mulle sopii. Tämä tilanne on tullut monella tapaa puun takaa.
Olen aivan häkeltynyt, että tällaista tilannetta edes voi olla. Mulla on nyt se aika, että pikkuhiljaa pitäisi laittaa hoitopaikkahakemus vetämään ja työajat tiedossa. Neuvottelen työnantajan kanssa, jos voisin vaikka tehdä lyhyempää päivää ja yritän kartottaa vaihtoehtoja.
Työsuhde sitoo myös mua. Ei yhteiskunnassa noin vain irtisanouduta ja lähdetä opiskelemaan. Kouluihin yleensä haetaan ja sen jälkeen kun pääsee, voi hakea töistä opintovapaata. Uudelle alalle ei välttämättä työllisty. Tällä työllä mikä mulla on nyt, pystyn elättämään itseni ja lapseni ihan hyvin ja olisi vastuuton ja hullu teko irtisanoutua.
On myös totta, että tällöin työvoimatoimisto voisi tarjota mulle työtä jonka takia joutuisin samaan tilanteeseen huonommalla korvauksella.
Kyllä joskus voi
Kerro nyt mikä ala?
Laivahenkilökunta (ainakin ruotsin lautoilla) jotka ovat viikko-viikko järjestelmällä tekevät juuri noin, että lapset viikon hoidossa ja sitten viikon kotona. Tuossa sinun tilanteessa jos mietit että ryhdyt viikonloppuäidiksi lienee paikallaan tutkia mahdollisuutta antaa lapsi adoptioon tai sijoittaa lastenkotiin.
Toivottavasti et ole hankkinut häntä tarkoituksella jonkun satunnaisen panon kanssa vain saadaksesi lapsen. Kannattaisi vähän miettiä pidemmälle jos tuollaiset työajat tarjoava työpaikka on ainut mahdollisuus.
Lapsiparka.
Tällä logiikalla laivahenkilökuntaan kuuluvien täytyy harkita myös lapsen antamista pois. Hyvä jos tuollainen mahdollisuus on. Täytyy tutkia asiaa. Ei se ole kiva, mutta en keksi muutakaan. Mikä muu se on kuin viikonloppuäiti, jos lapsi on vain viikonloput kotona? Minkä sille voin?
Jotkut " hankkii lapsen " itsellisinä naisina lahjasiittiöillä. Heillekin vähän mietittävää tässä ketjussa. Joiden lasten isät vannovat olevansa naimisissa äidin kanssa ja haluavansa lapsen, mutta lähtevätkin sitten kun vauvavuosi olikin liikaa. Joidenkin lasten isät kuolevat. Mutta sun mielestä yh-äiti on aina vastuussa tilanteestaan 100%?
Lapsi on " lapsiparka " jos äiti yrittää ansaita elannon ja keksiä työasiaan ratkaisua? Kun joku on viikonloppuisä, onko silloinkin lapsi parka? Mun oma isä oli työmatkoilla lähes koko ajan ja äiti oli päivätöissä. Jos äiti olisi kuollut ja isä olisi joutunut olemaan töissä silti, olisiko vastaanotto huonoksi isäksi haukkuminen? Tunnen yhden yh-isän, joka on kaikkien mielestä suuri sankari. Itse olen pelkkä roska.
Joskus voi näköjään joutua tähänkin tilanteeseen!
Nyt vain ratkaisuja keksimään, ei sitä lapsiparkaa auta yhtään että äitiä haukutaan. Ei ole tod. yhden illan hoito lapsen isä. Tunsin hänet vuosikausia.
Mun mielestä tämä ei ole mikään tasa-arvokysymys tai etteikö yh pärjäisi yksinään. Ihan varmasti pärjää.
Nyt on kyse pienen lapsen lapsuudesta ja siitä ettei kannata ottaa liian isoa palaa kakkua siksi että voi näyttää muille miten pärjää yh:na pienen lapsen kanssa vuorotyössä ilman autoa.
Se päiväkotikaruselli on oikeasti uuvuttavaa jo päivätöissä käyvälle yh:llekin. Sulla on myöhemmin loppuelämä aikaa tehdä vuorotyötä mutta pienen lapsen yh:na ei ihan oikeasti kannata alkaa polttamaan kynttilää molemmista päistä. Tulet huomaamaan sen sitten kun menet töihin.
Ei se vuoropäivähoito muuten välttämättä ole kamalaa lapselle.
Ainut ongelma siinä on että ne päiväkodin ihmissuhteet eivät ole pysyviä. Ne eivät osta kattiloita ekaan uuteen kotiin jne.
Vierailija kirjoitti:
Pari kertaa klo 6:30 jouduttu herättämään, toki välillä itse herännyt aikaisemmin. Normaalisti herätetään klo 7 aikoihin.
Ap, sulla on muutama vaihtoehto. Hankit auton, jolla pystyt kulkemaan järkevästi töihin. Vaihdat työpaikkaa. Jäät työttömäksi. Lapsen pitäminen kotona 2h/vrk tai yöllä hoitoon vieminen eivät ole vaihtoehtoja.
Sama tuli mielee. Oma auto. Minkään junien kanssa en jaksaisi sumplia.
Muuta lähemmäs työpaikkaa jos se työ on niin tärkeä ettet siitä voi luopua tai alaa vaihtaa?