Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia raskaaksi tulosta ensi kerran 35-vuotiaana tai vanhempana?
13.02.2019 |
Meillä alkaa olla pakko ryhtyä toimeen, jos halutaan vielä saada lapsia. Olen siis 35 vuotta täyttävä nainen ja mieheni on viisi vuotta nuorempi.
Miten teillä on sujunut raskaaksi tulo tässä iässä? Tulitteko raskaaksi ilma hedelmöityshoitoja ja jos niin kuinka nopeasti tärppäsi?
Miten itse raskaus sujui? Entä synnytys ja koko hommasta toipuminen?
Olen kovin kiitollinen kaikista vastauksista, sillä asia mietityttää kovasti. Tiedän, että muiden kokemuksista ei voi päätellä paljoakaan siitä, miten omalla kohdalla sattuu asiat menemään, mutta silti olisi jotenkin helpottavaa, jos olisi edes joku mielikuva siitä, mitä kaikkea voi olla odotettavissa.
Kommentit (11)
Netistä löytyy ihan tilastotietoa aiheesta, mutta mulla meni näin:
1. raskaus 31-vuotiaana: tulin heti raskaaksi
2. raskauden yritys alkoi 36-vuotiaana, nyt olen 38 enkä vielä raskaana, hoidot alkaa ensi kuussa. Lääkärin mukaan mahdollisuudet hoidoillakaan ei ole hurjan hyvät, koska munasolujen määrä ja laatu ei enää ole priimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin raskaaksi 37 vuotiaana. Tärppäsi heti eka kierrosta. Pillereitä en ollut syönyt varmaan kuuteen vuoteen. 10 vuotta nuorempi siskoni yritti vuoden ajan. Tosin sinä aikana mies reissutöissä joten joka kierrolla eivät voineet edes yrittää.
Ihmeellisiä oletuksia... Oikeassa elämässä tosi moni tulee helposti raskaaksi tuossa iässä. Netissä on vaan paljon pelottelutarinoita ja pitäähän sitä saada väestö lisääntymään.
Rohkaisevia vastauksia, kiitos!
Omalta kannaltani positiivista on varmaankin terveelliset elämäntavat ja urheilullisuus, se, etten ole enää vuosiin käyttänyt hormonaalista ehkäisyä sekä geneettinen tausta, eli kaikki sukuni naiset ovat raskautuneet helposti ja synnytykset ovat sujuneet hyvin.
Ainoa raskaaksi tuloa vaikeuttava asia on ikäni lisäksi tulehduksellinen autoimmuunitautini, joka aktivoitumisvaiheessaan voi kokonaan estää raskaaksi tulon. Se on kuitenkin ollut hyvin kontrollissa jo vuosien ajan, joten toivoa varmaankin on. :)
Tulin raskaaksi 36-vuotiaana ihan luonnollisesti, raskaus sujui todella hyvin ja esikoinen syntyi kun olin täyttänyt 37. Tyttö on terve ja ihana.
Mielestäni "vanhempia" naisia pelotellaan ihan liikaa kaikilla riskeillä. Kaikilla kavereillani, jotka ovat hankkineet lapsia 35-45 vuotiaana on mennyt raskaus ja synnytys ilman ongelmia, ja lapsien kasvatukseenkin riittää enemmän järkeä, malttia ja huomiointia kuin parikymppisenä lapsia hankkineilla kavereilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 38 kun alettiin yrittämään lasta eli jätettiin ehkäisy pois. Tulin raskaaksi tokassa yrityskierrossa, lapsi täytti juuri vuoden ja ihan hyvin voin sekä itse että lapsi. Eli helposti tulin raskaaksi, en edes ollut mikään urheilullinen vaan työstressistä kärsivä hieman ylipainoinen nainen.
Olin 36 kun alettiin ex-miehen kanssa yrittää lasta. Muutama vuosi yritettiin ja saatiin aikaiseksi ainoastaan yksi alkanut raskaus, jossa todettiin kehityshäiriö ja se sitten keskeytettiin. Kävimme hedelmällisyystutkimuksissa, joissa miehen sperma todettiin aivan erinomaiseksi laadultaan, joten tulkitsin että minussa on jonkinlaista vikaa, vaikka mitään ei varsinaisesti löytynyt. Myöhemmin erosimme ja totesin olevani sittenkin vela (huomasin kokevani suurta helpotusta kun ex sai uuden naisensa kanssa lapsen - ajattelin että luojan kiitos minä en ole tuossa tilanteessa!).
Nyt olen 41 ja vahingossa raskaana uudelle miehelle. Kaikista ehkäisyistä ja varotoimista huolimatta. En olisi voinut kuvitellakaan näin käyvän, mutta tässä ollaan. Keskeytykseen olen menossa vielä tällä viikolla. Lääkäri sanoi, että voi riippua paljonkin miehestä, kuinka helposti raskaus alkaa. Tai oikeammin parin fysiologisesta yhteensopivuudesta. Siis vaikka kummassakaan ei olisi vikaa, raskaaksi tuleminen voi olla jonkun parin kanssa todella vaikeaa ja toisen kanssa taas tulee raskaaksi melkein pelkästä aivastuksesta.
Tsemppiä yritykseen, ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin 43-vuotiaana vahingossa raskaaksi yhdestä kerrasta. Sitä ennen ei ollut ollut 11 vuoteen seksiä. Lomamatkalla sitten kerta satunnaisen kumppanin kanssa, varmuusväline luiskahti paikoiltaan ja näin kävi. En hakenut jälkiehkäisyä koska ajattelin että on erittäin epätodennäköistä että raskaus nyt kerrasta alkaisi, kun mulla oli pari vuotta jo ollut esivaihdevuosioireitakin (lyhentynyt kk-kierto, kuumat aallot ennen menkkoja).
Mulle sitten syntyi puoliksi kreikkalainen poika "vanhoilla päivilläni", kun en raaskinut jo alkanutta elämää menemään heittää abortillakaan.
Puoltoista vuotta yritettiin luomuna, tuloksena yksi keskenmeno.
Sitten yksityisellä hoidossa reilu puolisen vuotta ja nyt meillä on yksivuotias lapsi.
Mies 36
Nainen 33
Ei aiempia lapsia kummallakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin raskaaksi "tulkoon jos on tullakseen"-menetelmällä 40-vuotiaana noin 10 kk sen jälkeen kun jätettiin ehkäisy pois, ei siis mitenkään kovaa yritystä oviksia seuraten.
Tokan kerran tulin raskaaksi esikoisen ollessa puolivuotias heti ekasta yrityksestä, olin 42.
Raskaudet sujui hyvin, tokassa sain radi-diagnoosin mutta sekin pysyi aisoissa ruokavaliolla. Synnytyksetkin menivät ongelmitta ja äitiys on ollut mahtavaa. Nyt lapset jo 9 ja 10.
Tulin raskaaksi n. puolen vuoden yrittämisen jälkeen eli n. 35,5-vuotiaana, ilman hoitoja. Synnytys meni siis sinne 36v puolelle. Kaikki meni ihan hyvin, en joutunut edes mihinkään seurantoihin. Verenpaine tosin rupesi nousemaan aika lailla viikkoa ennen synnytystä, sitä siis seurailtiin pari kertaa. Synnytys käynnistyi päivänä 40 +0 vesienmenolla, mutta 1,5 vuorokautta olin osastolla ennen kuin synnytys käynnistyi (spontaanisti). Imukuppia jouduttiin käyttämään kyllä. Toipuminen meni ihan hyvin ja vauvakin oli helppo.