Oletteko jättäneet jäähyväiskirjeen siltä varalta että teille käy Nykäset tai Lindholmit?

Olen keskustellut useasti läheisteni kanssa esim. siitä kuinka kukin haluaa itsensä haudattavan. Sähköpostini on täynnä verkkokauppojen tarjousviestejä, siellä ei ole mitään jälkipolville jätettävää.

Eiköhän testamentin teko olisi tärkeämpää, kuin jäähyväiskirje.

Puoliso tietää joitain asioita hautajaisten suhteen, jotka ovat itselleni tärkeitä. Lähinnä minulle on iso asia se, että en halua polttohautausta, ja olen aina pitänyt huolen, että lähiomaiseni tietävät sen. Muilta osin en ole äkkikuolemaan erityisesti varautunut.

Olen kirjoittanut kahdelle läheiselle ohjeet miten toimia jos äkillisesti kuolen. Tiedot mun pankkitileista, vakuutuksista ym. Toiveet miten haluan tulla haudatuksi ja mitä tehdä mun henkilökohtaisille tavaroille.

Joo. Siinä lukee: Pitäkää huolta, että saan valtiolliset hautajaiset.

En. Yritän elää niin, ettei tarvitse mitään selittelykirjeitä kirjoittaa.

Kirjahyllyssäni on mappi, jonka selässä  lukee: Kuolemani varalta. Siinä on hautaustahto sekä kopiot vakuutuskirjoista ja selvitys omaisuudestani ja pankkitileistäni.

Siis minkä varalta, kuoleman vai? Kyllä me kaikki kuollaan joten olen tehnyt testamentin ja sen liitteenä on ohje hautajaisjärjestelyihini sekä ohjeet kuka hoitaa perunkirjoitukseni (ei lähin omaiseni koska hän ei siihen pysty) Olen myös muutamalle ihmiselle kertonut mistä mapeista löytyy tietoni, tilini, kanta-asiakkuuteni jne joten osaavat ottaa yhteyttä niihin sitten.