Laitettiinko sinulle lapsena rajoja?
Kommentit (26)
Kyllä asetettiin, ainoat rajat oli että kylässä isänvanhempien luona, piti olla hiljaa. Suuta ei saanut aukaista kun kysyttäessä ja vastauksen piti olla sellainen, ettei vanhempien tarvinnu hävetä. Ihme touhua. Ja toinen raja oli, että vanhempien alkoholinkäytöstä ei saanut puhua. Arvatkaa miten terve ihminen minusta kasvoi. Rakkaudesta ei ollut puhettakaan, en oo ikinä ees istuu isäni sylissä. Käytän masennuslääkkeitä. Ja välillä ihan vihaan vanhempiani.
Laitettiin.
Miten hiukset sai laittaa, millaiset vaatteet, ja myöhemmin meikit.
Kotiintuloajat, ja minne sai mennä.
Mitä sai katsoa telkkarista.
Joitain turvallisuusjuttuja luonnossa ollessa mitkä oli ihan hyvä.
Minkälaista kieltä sai käyttää.
Mitä sai piirtää tai leikkiä.
Ei ollut uskonnollisia syitä, muuten vain tiukka ja autoritaarinen kasvatus :P
Olen miettinyt asiaa, ja mielestäni ei. Meille opetettiin kauniit käytöstavat, tehtiin monia asioita, käytiin teatterissa yms, jotta myös oppisimme miten ihmisten parissa käyttäydytään. en kapinoinut teininä, opiskin ahkerasi koulussa yms.
Ehkä niitä rajoja olisi asetettu, jos niitä olisi tarvittu.
Ei ollut rajoja mutta jatkuva tyytymättömyys, äkäily ja mulkoilu vanhempien taholta. He ei tienneet mitä pitää opettaa ja miten. Me tytöt oltiin äidille kotiapulaisia ja pojilla ei ollut velvoitteita. Meitä lapsia ei ajateltu. Kun muutin kotoa pois en osannut muuta kuin siivota ja keittää perunoita, ihmissuhdetaitojakaan ei paljon ollut. Olisikin ollut selkeät rajat, rakkautta ja keskusteluja kaikesta, kuten enemmistöllä suomalaisista.
Kurko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos niin millaisia?
Eipä juuri, silti olen tiukkapipo, en mm. siedä myöhästymisiä.
Tiukat rajat ovat lähinnä haitallisia.
Jep. Oikeasti hyödyllisempää olisi saada se lapsi tekemään ”oikein” omasta tahdostaan. Toki ihan pieni lapsi nyt ei osaa ajatella esim seurauksia ja rajat on oltava tiukemmat ettei satuta itseään mutta koululaisella voi jo opettaa että teoilla on seuraukset.. periaatteessa mitä vaan voi tehdä mutta sitten muu elämä määräytyy sen mukaan.
Kyllä asetettiin, ainoat rajat oli että kylässä isänvanhempien luona, piti olla hiljaa. Suuta ei saanut aukaista kun kysyttäessä ja vastauksen piti olla sellainen, ettei vanhempien tarvinnu hävetä. Ihme touhua. Ja toinen raja oli, että vanhempien alkoholinkäytöstä ei saanut puhua. Arvatkaa miten terve ihminen minusta kasvoi. Rakkaudesta ei ollut puhettakaan, en oo ikinä ees istuu isäni sylissä. Käytän masennuslääkkeitä. Ja välillä ihan vihaan vanhempiani.