Sormusten maksaminen

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ulkomaalainen mies ja oman kotimaansa tavan mukaan mies maksoi mun sormuksen eikä itse käyttänyt kihlasormusta. Vihkisormukset maksoimme toisillemme. 

”Kotimaansa tapa olla käyttämättä..”

LOL!

Mies maksoi molempien. Minun sormus 1200e Ja hänen jotain 300e. Ehdotin että maksetaan toistemme niinkuin ”kuuluu” mutta mies sanoi kassalla että menee jo samasta 🤷🏼‍♀️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksettiin kumpikin omamme, molemmat tienataan nettona n 2800 kuussa. Yhteisiä rahoja meillä ei ole ikinä ollut eikä tule, maksetaan vain puoliksi yhteiset menot ja omat hankinnat ja harrastukset sitten itse. Kihlasormuksen koimme omaksi hankinnaksi, kumpikin valitsi omansa ja päätti budjettinsa.

Mä olen minimalisti enkä halunnut mitään timantteja tai koristeita enkä leveää sormusta, joten maksoi noin kuusikymppiä. Olen myös kova hukkaamaan sormuksia enkä viitsi ikinä riisua niitä, joten en halunnut kallista (alun perin katto oli 50e). Kerran menin saunasta vilvoittelemaan 8. kerroksen parvekkeelle, ja koska parvekkeelta näkyy vain metsään, avasin parvekelasit ja heiluttelin käsiä vilvoitellakseni. Luokkasormus lensi sinne alas pöpelikköön. :D

Pidän kyllä äärimmäisen erikoisena, että kumpikin maksaa omansa. Sen vielä ymmärtäisin, että kumpikin maksaa toiselle, mutta tuota en. Ei siinä mitään, ex-mieheni halusi, että opettelemme häävalssin kumpikin omalla tahollamme, koska yhdessä ei kuulemma kannata harjoitella, ennenkuin itse osaa yksin. Lopulta aika ei enää riittänytkään yhteisen tanssin opeteleen, joka sitten häissä myös näkyi. Tämä oli vaan yksi miehen omituisuuksista, jotka sitten kaikkinensa johtivat myös eroon. Itse halusin lähinnä tavallista elämää, miehelle kaiken piti olla mahdollisimman erikoista.

Myönnän, että olemme molemmat tyyppejä, joille avio tarjoaa enemmänkin juridisia hyötyjä kuin tunnepuolen asioita. En osaa ajatella tuota kantiltasi enkä koe, että joku voisi rakastaa yhtään enempää tai vähempää sen tiedon valossa, onko sormuksia vai ei ja kuka ne maksaa. Meille kihlasormukset eivät ole pyhää, itse pidin ennen kihloja vasemmassa nimettömässä 5 vuotta hopeasormusta muuten vain, vaikka seurustelimme ja asuimme yhdessä. Olisihan se tuhoon tuomittua, jos vain toinen haluaa toimia "normaalilla" tai "erikoisella" tavalla, mutta tietääkseni meistä kumpikaan ei tahdo. Myös kun ei ole tai tule lapsia, asioita on helpompi ajatella muutoinkin kuin ankeana "yksikkönä".

Häävalssi opeteltiin ja musiikki sävellettiin yhdessä pianolla (tai osasimme valssata jo seurusteluaikana, kun välillä tanssittiin yhdessä, ja myös työhön kuului illallisjuhlissa edustaminen pari kertaa), ja mies kavereineen nauhoitti oman version valssista, mutta julkisesti sitä ei tanssittu, koska emme halunneet hääkestejä. Molemmat saadaan jo edustustöissä katsella tarpeeksi pönötystä ja viettää prinsessa/prinssipäiviä eiklä keksitty kohtalaisen korrektia yhtälöä, johon kuuluisi rentous ja vieraiden kestitys. Veimme todistajina olleet kaverit maistraatista syömään ja lähdimme kotiin valssaamaan ja pakkaamaan häämatka-roadtrippiä varten. :)