Lue keskustelun säännöt.
Johanna on liian pätevä töihin
11.02.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-10619126
Vai Liian vanha jo uudelle uralle? Miksi ei työllisty? Uudella uralla pitäisi aloittaa alusta
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Johanna teki kaksi isoa virhettä. Ei hankkinut verkostoa työssä ollessaan ja irtisanoi itsensä. Kolmantena toki voi pitää vielä tuota itsensä esittelemistä "tällaisena räväkkänä persoonana" julkisesti. Ei tule työllistymään, joten ainoa vaihtoehto on alkaa yrittäjäksi tai lähteä ulkomaille. Gradupaikan jos saa jostain, niin kannattaa tuo räväkkyys jättää heti työpaikan parkkipaikalle ja lähtä ihan nöyrin mielen kuulostelemaan uuteen firmaan, millaista henkilöä ja persoonaa sinne tarvittaisiin.
Tutkijan ura voisi olla yksi vaihtoehto, mutta riittääkö pitkäjänteisyys, jos jo nyt pitää itseään ylikoulutettuna.
Lisään vielä, että voi ihan huoletta lopettaa tuon työhakemusten tehtailun. Ne ei tule tuottamaan tulosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nelikymppisenä kilpailee samoista duuneista kuin 25-30 v. 40 v työmarkkinoilla on vanha.
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisenä kilpailee samoista duuneista kuin 25-30 v. 40 v työmarkkinoilla on vanha.
Varsikin 40 v opiskelijat.
40 vuotiaana pitäisi olla johtaja jo. No, poikkeuksiakin toki on, perusti Armi Ratia Marimekon 50 vuotiaana
Tuossa vieressä istuu kolmekymppinen yritysjohtamista opiskellut ekonomitar joka nöyrästi on osastomme assarina, vaikka ei ihan olekaan koulutuksensa mukaista hommaa. Toki hoitaa sivuhommana fincontrollerin hommia mutta päätehtävä on olla se wanhanajan osastosihteeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tässähän voi olla ”vialla” ties mitä. Henkilö voi olla esimerkiksi surkea kirjoittaja, hänellä voi olla epämääräisiä aukkoja opiskelu-/työputkessa, hän voi olla epämiellyttävä haastattelutilanteessa tai on kenties hakenut itselleen lähtökohtaisen epäsopivia paikkoja. Tai kenties haettuihin paikkoihin on jo alkujaan suunniteltu jotakuta muuta vaikka talon sisältä. Toki myös hakemusten määrä ja niihin paneutuminen vaikuttaa.
Nämä siis yleisesti
DI ja KTM yhistelmällä oon päässy jokaiseen paikkaan mihin oon hakenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulevana matikan opettajana hieman huolestuttaa tuo
Mikä huolestuttaa? Kolme opetettavaa ainetta on reaaliteetti. Töitä on, muttei ehkä opiskelupaikkakunnalla. Mihin kuvitelmiin opiskelijat siellä yliopistolla tuuditellaan, että voisi valita heti vakiviran sieltä, mistä haluaa?
Mikähän vimma nykyajan naisilla on korostaa omaa persoonaansa "räväkäksi" ja "räiskähteleväksi" niin työnhaku- kuin parinvalintatilanteissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näyttää siltä että insinöörinä asiat alkoi ihan hyvin. Olisi voinut täydentää DI:ksi.
Vähän ihmetyttää, miten tämä matematiikanopettaja voi olla yllättänyt siitä, että työpaikkailmoituksissa vaaditaan opettajalta kolmea opetettavaa ainetta? Eivätkö ihmiset ihan oikeasti tutustu oman alansa työpaikkailmoituksiin kuin vasta ihan opintojen loppuvaiheessa tai valmistumisen jälkeen? Kyllä kai niitä ilmoituksia pitäisi alkaa selailemaan jo kauan ennen valmistumista, jotta voisi hankkia itselleen ilmoituksissa vaadittavia taitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tuota hakemusten määrää! Jäi epäselväksi onko tuo 30 tehty noiden kahden vuoden aikana vai alkaen toukokuusta.. Mutta 30 hakemusta edes 8 kuukaudessa on ihan hiton vähän, ei lähelläkään "tosissaan paneutumista"! Sehän tekee keskimäärin alle yhden hakemuksen viikossa, ihan älyttömän vähän. Itse olen hakenut tosissaan töitä JOULUSTA saakka, ja hakemuksia suunnilleen saman verran, lisäksi kymmeniä yhteydenottoja LinkedInin kautta eri yritysten edustajille.
Taitaa tämä hakija olla ihan pihalla realiteeteista, jos kuvittelee tuon olevan se tahti jolla töitä saa...
Niin no, hakemusten määrään vaikuttaa sekin että kuinka paljon niitä sopivia paikkoja on auki. Turha se on markkinointipuoleta hakea sähköinsinöörin hommia :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tuota hakemusten määrää! Jäi epäselväksi onko tuo 30 tehty noiden kahden vuoden aikana vai alkaen toukokuusta.. Mutta 30 hakemusta edes 8 kuukaudessa on ihan hiton vähän, ei lähelläkään "tosissaan paneutumista"! Sehän tekee keskimäärin alle yhden hakemuksen viikossa, ihan älyttömän vähän. Itse olen hakenut tosissaan töitä JOULUSTA saakka, ja hakemuksia suunnilleen saman verran, lisäksi kymmeniä yhteydenottoja LinkedInin kautta eri yritysten edustajille.
Taitaa tämä hakija olla ihan pihalla realiteeteista, jos kuvittelee tuon olevan se tahti jolla töitä saa...
10 hakemusta viikossa pitäisi olla minimi. Muuten ei kannata paljoa inistä, että ei saa paikkaa tai pääse haastatteluun.
Kunnollisen huolisen hakemuksen tekeminen taustatöineen plus cv:n viilaaminen juuri ko. paikkaan sopivaksi koulutetulla henkilöllä vie vähintään puoli päivää jopa enemmänkin. Mielummin lähettää laatua kuin massaa. Viimeksi työttömänä ollessani hain kahta työpaikkaa ja sain molemmat paikat. Työttömyyteni kesti alle kuukauden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikähän vimma nykyajan naisilla on korostaa omaa persoonaansa "räväkäksi" ja "räiskähteleväksi" niin työnhaku- kuin parinvalintatilanteissa...
Niinpä. Tulee mieleen sellainen hankala kilahtelija, jolle ei uskalla sanoa edes päivää kun senkin voi tehdä väärin.
Itsekin olen hieman värikäs persoona, mutta työhaastatteluissa olen aina onnistunut esittämään normaalia :D
Juuri kun tuo markkinointi meni pieleen. Värikäs ja räiskähtelevä - hankala luonne joka ei sopeudu tiimityöhön.
Voin sieluni silmin nähdä tämän räiskähtelyn eli muiden ylikävelyä ja päsmäröintiä.
Toivoisin työnantajilta avarampaa katsantokantaa siihen, että opiskeluistaan valmistunut palkattaisiin myös hommiin jotka eivät koulutusta vastaakaan jos työntekijä paikkaa hakee. Se, että otsaan lyödään leima ”ylikoulutettu” on ikävää ja mielestäni yleistä.
Onk tää sama kuin se että jotkut naiset ovat liian kauniita saadakseen miehen?
Vierailija kirjoitti:
Mikähän vimma nykyajan naisilla on korostaa omaa persoonaansa "räväkäksi" ja "räiskähteleväksi" niin työnhaku- kuin parinvalintatilanteissa...
Mä en kyllä tunne tällaisia ensimmäistäkään. Enemmän on meemi koko räväkkyys poislukien muutamat, jotka tuota oikeasti käyttävät itsestään.
Johanna teki kaksi isoa virhettä. Ei hankkinut verkostoa työssä ollessaan ja irtisanoi itsensä. Kolmantena toki voi pitää vielä tuota itsensä esittelemistä "tällaisena räväkkänä persoonana" julkisesti. Ei tule työllistymään, joten ainoa vaihtoehto on alkaa yrittäjäksi tai lähteä ulkomaille. Gradupaikan jos saa jostain, niin kannattaa tuo räväkkyys jättää heti työpaikan parkkipaikalle ja lähtä ihan nöyrin mielen kuulostelemaan uuteen firmaan, millaista henkilöä ja persoonaa sinne tarvittaisiin.
Tutkijan ura voisi olla yksi vaihtoehto, mutta riittääkö pitkäjänteisyys, jos jo nyt pitää itseään ylikoulutettuna.