Kotiin linnoittautunut ja syrjäytynyt nuori aikuinen, mistä apua?
Kyse parikymppisestä lapsuudenkotiinsa ja lähinnä omaan huoneeseensa linnoittautuneesta nuoresta. Ei halua opiskella, tehdä töitä eikä lähteä ulos ihmisten ilmoille. Ei myöskään hae apua mistään, ei henkistä eikä myöskään mitään taloudellisia tukia. Ei halua kuulemma osallistua yhteiskuntaan. Vihaa ihmisiä. Miten neuvoisit tuollaisen nuoren vanhempaa?
Kommentit (51)
Tämä alkaa jo olemaan piilevä pommi. On myös korkekoulutettuja jotka haluavat nykyään syrjäytyä omasta tahdosta. Kuka hullu haluaa enää olla mukana tässä yhteiskunnassa jossa vain rahalla ja pinnallisuudella on väliä?
Olen itse 30v nainen ja irtisanoutunut kaikesta. Minua on kasvatettu niin että kun on ahkera ja hyvä pärjää, totuus on ollut katkera, olemme vain pieniä hamstereita tässä pyörässä jossa millään ei ole väliä, johtajiksi ja merkittäviin paikkoihin pääsevät kaikki ne osaamattomat ihmiset.
Ihminen on on pohjimmiltaan paha, maailma on niin täynnä välinpitämättömyyttä ja pahuutta, 10 000 vuoden aikana mikään ei muutu, muoto vain muuttuu. Ei vain kertakaikkiaan enää riitä ymmärrystä miksi edelleenkin vuonna 2019 tapahtuu niin paljon mätää.
Anteeksi nyt vain mutta ei kukaan nuori voi enää ottaa vakavasti yhtään mitään, kaikki on pelleilyä, raha edellä. Jos haluaa pelastautua pitää olla äärimmäisen ovela, skarppi ja älykäs. Herrat ovat päättäneet etät kansa ei ole minkään arvoinen, nyt saavat nauttia hedelmistä.
Syntyvyys romahtanut, kukaan ei enää välitä rahoista. Kaikki on kutistettu ja vaikeutettu. Tämän lisäksi meitä syytetään siitä että olemme kadotettu sukupolvi. Anteeksi etten 5 vuotiaana osannut mennä politiikkaan mukaan ratkaisemaan lamaa.
Mikä paikkakunta? Hki Vamos, Aseman lapset ainakin.
Ensiksi pitäisi istuttaa alas ja yrittää puhua rauhallisesti. Ei syyttelevästi, yrittää etsiä syy miksi kokee tilanteen olevan noin.
Sen jälkeen ehdottomasti viedä hoitoon. Jos asuu siis vanhempien luona eikä suostu hoitoon, niin silloin pitää laittaa selvät rajat ja että lapsen on muutettava omilleen, jos ei halua hoitoon mennä.
Jos maksatte hänen tietokoneen/kännykän menot, niin ne tulee katkaista.
Ensiksi pitää yrittää hoitaa ymmärtämällä ja puhumalla. Jos se ei kuitenkaan toimi, niin sitten kovemmat tavat.
PItäisi selvittää, mistä kiikastaa eikä puuttua vain seurauksiin.
Onko masennusta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa tms? ja etsiä niihin kiireesti apua.
Käytännössä vain kuunteleminen (ja ammattiapu) voi auttaa. Riippuu tietenkin, mitä ongelmia siellä taustalla on. Et sano onko kyseessä mies vai nainen, mutta monilla voi olla taustalla ahdistushäiriötä, masennusta, kehonkuvan ongelmia ja päihteidenkäyttöä. Noihin pitäisi pyrkiä puuttumaan ja ratkaisemaan ensin. Vasta sitten voi alkaa elämän uudelleenrakennus, työ- ja koulutuspaikan etsiminen yms.
Vierailija kirjoitti:
Tämä alkaa jo olemaan piilevä pommi. On myös korkekoulutettuja jotka haluavat nykyään syrjäytyä omasta tahdosta. Kuka hullu haluaa enää olla mukana tässä yhteiskunnassa jossa vain rahalla ja pinnallisuudella on väliä?
Olen itse 30v nainen ja irtisanoutunut kaikesta. Minua on kasvatettu niin että kun on ahkera ja hyvä pärjää, totuus on ollut katkera, olemme vain pieniä hamstereita tässä pyörässä jossa millään ei ole väliä, johtajiksi ja merkittäviin paikkoihin pääsevät kaikki ne osaamattomat ihmiset.
Ihminen on on pohjimmiltaan paha, maailma on niin täynnä välinpitämättömyyttä ja pahuutta, 10 000 vuoden aikana mikään ei muutu, muoto vain muuttuu. Ei vain kertakaikkiaan enää riitä ymmärrystä miksi edelleenkin vuonna 2019 tapahtuu niin paljon mätää.
Anteeksi nyt vain mutta ei kukaan nuori voi enää ottaa vakavasti yhtään mitään, kaikki on pelleilyä, raha edellä. Jos haluaa pelastautua pitää olla äärimmäisen ovela, skarppi ja älykäs. Herrat ovat päättäneet etät kansa ei ole minkään arvoinen, nyt saavat nauttia hedelmistä.
Syntyvyys romahtanut, kukaan ei enää välitä rahoista. Kaikki on kutistettu ja vaikeutettu. Tämän lisäksi meitä syytetään siitä että olemme kadotettu sukupolvi. Anteeksi etten 5 vuotiaana osannut mennä politiikkaan mukaan ratkaisemaan lamaa.
Siinäpä se tuli pähkinänkuoressa.
Ja jos koitat kasvattaa lapsiasi muuhun kuin mikä nykykulttuuri ja yhteiskunta on.. se on vaikeaa. Lapsi oppii sairaaseen systeemiin. Sitten aikuisena jossain vaiheessa havahtuu ja tajuaa, miten asiat on. Lapsille voi antaa vaikutteita mutta tämän sairaan järjestelmän vaikutuksia on mahdotonta torpata kokonaan. Pitää vain toivoa että lapsesta tulee niin fiksu, että herää sitten joskus itse. Ja että on niin fiksu että pärjää. Jos olisin rikas ottaisin lapset kotikouluun. Muuttaisin pois tästä oravanpyörästä.
Vierailija kirjoitti:
PItäisi selvittää, mistä kiikastaa eikä puuttua vain seurauksiin.
Onko masennusta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa tms? ja etsiä niihin kiireesti apua.
Jos syrjäytymisen syy on sairas nykymaailma ahneine ihmisineen, niin ymmärräthän, ettei mikään hoito poista ahdistavia tietoja enää ikinä pois muistista? Maailman pitäisi muuttua niin paljon, ettei se ole enää realismia, joten ajatteleva ihminen masentuu. Eläkööt ahneet ja tyhmät keskenään.
Itsekin olen lähellä "syrjäytymistä". En enää halua viettää aikaani, kuin ainoastaan harvojen ja valittujen seurassa. Onneksi lähipiirissäni on vielä kymmenkunta hyvää ihmistä, joten minulla on sentään sosiaalistakin elämää. Tuntemattomat ihmiset ahdistavat.
Tehdä rauhallisesti keskustellen selväksi, että vanhemmat eivät enää elätä nurkissaan ja että tilanteen on muututtava. Useimmilla paikkakunnilla on etsivä nuorisotyö, jos sieltä vaikka voisi kutsua ihmisen kotiin? Tai luvata lähteä seuraksi mielenterveystoimistoon tms hoitamaan asioita eteenpäin. Esittää joitain vaihtoehtoja, joista nuori saa valita ja lupaa olla tukena. On lempeän päättäväinen sen suhteen, että nyt on tosiaan jotain ruvettava tapahtumaan, homma ei voi enää jatkua entiseen tapaan.
Ihmiset uskokaa pois, tukea saa mielinmäärin, järjestöjä on satoja, Suomessa ei jää yksin mutta se ei auta. Itse olen käynyt vaikka mitä terapia, kursseja jne. Minussa ei kuulemma vika, olen vain ihminen joka ei halu olla mukana yhteiskunnassa koska mielestäni kaikki on väärin.
Olen sama kuin 2 kirjoittaja. Nykyään vaaditaan niin paljon joka tuutissa, ei riitä kapasiteettia. Kaiken pitää kiirellä suorittaa, elämä menettää merkityksensä.
Uskokaa jo kun kerran sanon että tämä kova maailma saa ihmisiä oireilemaan!! Et voi parantua lopullisesti varsinkin kun ei ole vikaa missään.
Some on esimerkkiksi epäterve ja narsistinen paikka johon lähes pakotetaan mukaan.
Nykyajan arvot ovat täysin sairaita ja en halu noudattaa niitä. Miksi pitää olla yhteiskunnan jäsen kun tarkoitus on vain saada muutamia rikastua sillä kustannuksella että oma elämä kärsii?
Ap, masennusta ja yksinäisyyttä nuorellasi on ihan varmasti. Se kääntyy helposti nihilismiksi: mikään ei ole mitään ja pitäkää tunkkinne.
Kauheita nämä joidenkin kommentit (katkaiskaa puhelin ja netti, potkikaa ulos jne.), kun aikuinen lapsesi kaipaa hyväksyntää ja rakkautta. Ikävä kyllä, oman vanhemman taholta tarjottuina ne eivät vaikuta oikein mitenkään. Olen kokenut saman.
Olisiko mahdollista mennä kahdestaan/kolmestaan (mol vanhemmat mukaan)/nelistään (mahd kaveri mukaan) johonkin matkalle?
Tämmöinen irtiotto voisi laittaa jotain liikkeelle nuoren päässä, ja ehkä keskusteluyhteys avautuu?
Oma lapseni ilahtui ainakin päästessään treffaamaan kaveriaan ulkomaassa.
Ja tuli siis mielellään ulos huoneestaan ;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä alkaa jo olemaan piilevä pommi. On myös korkekoulutettuja jotka haluavat nykyään syrjäytyä omasta tahdosta. Kuka hullu haluaa enää olla mukana tässä yhteiskunnassa jossa vain rahalla ja pinnallisuudella on väliä?
Olen itse 30v nainen ja irtisanoutunut kaikesta. Minua on kasvatettu niin että kun on ahkera ja hyvä pärjää, totuus on ollut katkera, olemme vain pieniä hamstereita tässä pyörässä jossa millään ei ole väliä, johtajiksi ja merkittäviin paikkoihin pääsevät kaikki ne osaamattomat ihmiset.
Ihminen on on pohjimmiltaan paha, maailma on niin täynnä välinpitämättömyyttä ja pahuutta, 10 000 vuoden aikana mikään ei muutu, muoto vain muuttuu. Ei vain kertakaikkiaan enää riitä ymmärrystä miksi edelleenkin vuonna 2019 tapahtuu niin paljon mätää.
Anteeksi nyt vain mutta ei kukaan nuori voi enää ottaa vakavasti yhtään mitään, kaikki on pelleilyä, raha edellä. Jos haluaa pelastautua pitää olla äärimmäisen ovela, skarppi ja älykäs. Herrat ovat päättäneet etät kansa ei ole minkään arvoinen, nyt saavat nauttia hedelmistä.
Syntyvyys romahtanut, kukaan ei enää välitä rahoista. Kaikki on kutistettu ja vaikeutettu. Tämän lisäksi meitä syytetään siitä että olemme kadotettu sukupolvi. Anteeksi etten 5 vuotiaana osannut mennä politiikkaan mukaan ratkaisemaan lamaa.
Siinäpä se tuli pähkinänkuoressa.
Ja jos koitat kasvattaa lapsiasi muuhun kuin mikä nykykulttuuri ja yhteiskunta on.. se on vaikeaa. Lapsi oppii sairaaseen systeemiin. Sitten aikuisena jossain vaiheessa havahtuu ja tajuaa, miten asiat on. Lapsille voi antaa vaikutteita mutta tämän sairaan järjestelmän vaikutuksia on mahdotonta torpata kokonaan. Pitää vain toivoa että lapsesta tulee niin fiksu, että herää sitten joskus itse. Ja että on niin fiksu että pärjää. Jos olisin rikas ottaisin lapset kotikouluun. Muuttaisin pois tästä oravanpyörästä.
Liian moni vanhempi menee tuolla ajatustyylillä. "Toivottavasti lapsi oppii itse, toivottavasti lapsi tekee". Vastuu vyörytetään lasten niskaan monella. Jos teineillä on ongelmia niin ajatellaan, että se on vaan jotain mistä he kyllä selviävät itsekseen ja kasvavat ylitse. Jos lapsella on koulussa vaikeaa, niin ajatellaan, että eiköhän se opi jossain vaiheessa. Toivotaan vaan, että lapsi kasvaa toivottavasti oikein, mutta ei tajuta, että vanhempana pitäisi olla lapsen jokaisessa vaiheessa tukena ja niin auttamassa kuin näyttämässä oikea tie aikuisuuteen ja itsensä kehittymiseen.
Maailma on aina ollut paha, on se ollut pahempi kuin mitä se on nyt.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset uskokaa pois, tukea saa mielinmäärin, järjestöjä on satoja, Suomessa ei jää yksin mutta se ei auta. Itse olen käynyt vaikka mitä terapia, kursseja jne. Minussa ei kuulemma vika, olen vain ihminen joka ei halu olla mukana yhteiskunnassa koska mielestäni kaikki on väärin.
Olen sama kuin 2 kirjoittaja. Nykyään vaaditaan niin paljon joka tuutissa, ei riitä kapasiteettia. Kaiken pitää kiirellä suorittaa, elämä menettää merkityksensä.
Uskokaa jo kun kerran sanon että tämä kova maailma saa ihmisiä oireilemaan!! Et voi parantua lopullisesti varsinkin kun ei ole vikaa missään.
Some on esimerkkiksi epäterve ja narsistinen paikka johon lähes pakotetaan mukaan.
Nykyajan arvot ovat täysin sairaita ja en halu noudattaa niitä. Miksi pitää olla yhteiskunnan jäsen kun tarkoitus on vain saada muutamia rikastua sillä kustannuksella että oma elämä kärsii?
Suosittelen kokonaan menemään pois netistä. Syy miksi yhteiskunta tuntuu menevän hirveää vauhtia johtuu siitä, että ihmiset on jatkuvasti netissä ja netti kuormittaa aivoja. Ole kuukausi ilman nettiä ja telkkaria ja huomaa, miten paljon aikaa yhtäkkiä kaikkeen on.
itseasiassa taidanpa tehdä mitä juuri itse ehdotan.
Tulis edes sota,sanoo mun kasivitonen mammani nykymenoa seuratessaan.
Tyhjää vinkumista,asiat liian hyvin
Vierailija kirjoitti:
Tulis edes sota,sanoo mun kasivitonen mammani nykymenoa seuratessaan.
Tyhjää vinkumista,asiat liian hyvin
Asiat näyttää hyviltä mutta se on vain pintaa, kun kurkistaa pinnan alle niin maailma on sairas.
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi pitäisi istuttaa alas ja yrittää puhua rauhallisesti. Ei syyttelevästi, yrittää etsiä syy miksi kokee tilanteen olevan noin.
Sen jälkeen ehdottomasti viedä hoitoon. Jos asuu siis vanhempien luona eikä suostu hoitoon, niin silloin pitää laittaa selvät rajat ja että lapsen on muutettava omilleen, jos ei halua hoitoon mennä.
Jos maksatte hänen tietokoneen/kännykän menot, niin ne tulee katkaista.
Ensiksi pitää yrittää hoitaa ymmärtämällä ja puhumalla. Jos se ei kuitenkaan toimi, niin sitten kovemmat tavat.
Muutettava omilleen jos ei halua hoitoon? sivusta seurannut tapausta eikä ollut/ole kaunista katsottavaa.
Saahan sitä syrjäytyä ja linnottautua. Kieltäytyä osallistumasta yhteiskuntaan jne. Mutta ei sitten pidä myöskään vaatia yhteiskunnalta mitään, ei niitä tukiakaan!
Eiköhän sitä pian ole toinen ääni kellossa kun maha alkaa tyhjyyttään kumista! Aika harva vapaaehtoisesti nälkään kuolee. Sellaiset syrjäytymiset ovat pelkkää vetelyyttä ja laiskuutta, lapsellista oikkuilua. Elämä ei ole rakkautta ja romantiikkaa, se on raaka peli! Niska-perse otteella tuollaisia ja kunnon ravistelu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä alkaa jo olemaan piilevä pommi. On myös korkekoulutettuja jotka haluavat nykyään syrjäytyä omasta tahdosta. Kuka hullu haluaa enää olla mukana tässä yhteiskunnassa jossa vain rahalla ja pinnallisuudella on väliä?
Olen itse 30v nainen ja irtisanoutunut kaikesta. Minua on kasvatettu niin että kun on ahkera ja hyvä pärjää, totuus on ollut katkera, olemme vain pieniä hamstereita tässä pyörässä jossa millään ei ole väliä, johtajiksi ja merkittäviin paikkoihin pääsevät kaikki ne osaamattomat ihmiset.
Ihminen on on pohjimmiltaan paha, maailma on niin täynnä välinpitämättömyyttä ja pahuutta, 10 000 vuoden aikana mikään ei muutu, muoto vain muuttuu. Ei vain kertakaikkiaan enää riitä ymmärrystä miksi edelleenkin vuonna 2019 tapahtuu niin paljon mätää.
Anteeksi nyt vain mutta ei kukaan nuori voi enää ottaa vakavasti yhtään mitään, kaikki on pelleilyä, raha edellä. Jos haluaa pelastautua pitää olla äärimmäisen ovela, skarppi ja älykäs. Herrat ovat päättäneet etät kansa ei ole minkään arvoinen, nyt saavat nauttia hedelmistä.
Syntyvyys romahtanut, kukaan ei enää välitä rahoista. Kaikki on kutistettu ja vaikeutettu. Tämän lisäksi meitä syytetään siitä että olemme kadotettu sukupolvi. Anteeksi etten 5 vuotiaana osannut mennä politiikkaan mukaan ratkaisemaan lamaa.
Siinäpä se tuli pähkinänkuoressa.
Ja jos koitat kasvattaa lapsiasi muuhun kuin mikä nykykulttuuri ja yhteiskunta on.. se on vaikeaa. Lapsi oppii sairaaseen systeemiin. Sitten aikuisena jossain vaiheessa havahtuu ja tajuaa, miten asiat on. Lapsille voi antaa vaikutteita mutta tämän sairaan järjestelmän vaikutuksia on mahdotonta torpata kokonaan. Pitää vain toivoa että lapsesta tulee niin fiksu, että herää sitten joskus itse. Ja että on niin fiksu että pärjää. Jos olisin rikas ottaisin lapset kotikouluun. Muuttaisin pois tästä oravanpyörästä.
Liian moni vanhempi menee tuolla ajatustyylillä. "Toivottavasti lapsi oppii itse, toivottavasti lapsi tekee". Vastuu vyörytetään lasten niskaan monella. Jos teineillä on ongelmia niin ajatellaan, että se on vaan jotain mistä he kyllä selviävät itsekseen ja kasvavat ylitse. Jos lapsella on koulussa vaikeaa, niin ajatellaan, että eiköhän se opi jossain vaiheessa. Toivotaan vaan, että lapsi kasvaa toivottavasti oikein, mutta ei tajuta, että vanhempana pitäisi olla lapsen jokaisessa vaiheessa tukena ja niin auttamassa kuin näyttämässä oikea tie aikuisuuteen ja itsensä kehittymiseen.
Maailma on aina ollut paha, on se ollut pahempi kuin mitä se on nyt.
Nimenomaan. Vanhemmat ulkoistavat liikaa vastuuta lapselle ja ovat ikäänkuin lastensa kavereita. Muistakaa vanhemmat että olette vanhempia loppuelämänne lapsia hankittuanne
Lopettaa hänen elättämisensä niin on pakko alkaa tehdä jotain.