Oletko helposti manipuloitavissa

Olin nuorena painostettavissa vasemmistolaiseksi, kun kotoa, kavereilta ja mediasta tuli viestiä, että se on "hyvän ihmisen" valinta. Kun myöhemmin ymmärsin tulleeni huijatuksi, niin ei vaatinut muuta kuin "pahan ihmisen" maineen ottamisen, niin pääsin tuosta roskasta eroon.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on narsistinen kollega. Hän on jäämässä eläkkeelle vuoden päästä ja tulemme hyvin toimeen, kun muistan aina kehua ja vaatimattomana korostaa omaa taitamattomuuttani häneen verrattuna. Jos yritän himpunkin nostaa profiilia, lyttää mut välittömästi. Lisäksi on alkanut hyppyyttämään minua pikkupalveluksilla. No, ei se mua haittaa, passataan nyt. Hän on kuitenkin pätevä ja osaa neuvoa ongelmakohdissa, kun motivoituu neuvomaan eli minä pysyn tossun alla. En jaksa riidellä, näin menee hyvin. Ehkä hän ajattelee, että olen jotenkin alapuolella ålyllisesti tai jotain. Todellisuudessa näen tilanteen win-win. Hän saa tarvitsemaansa palvontaa ja minä saan tarvittaessa apua, koska olen häntä osaamattomampi ihan oikeastikin. Hän kai näkee vetelevänsä naruja, mutten näe sitä ihan niin. Ehkä se olen minä, joka vetelee naruja, koska pelaan omaa peliäni tässä rinnalla. Ehkä me kumpikin vedellään naruja?

No varmasti te kumpikin ns. vetelette naruja. Onneksi osaat käsitellä tuota ihmistä omaksi eduksesi.

Kuitenkin se että joudut tuohon ensialkuunkaan, johtuu hänestä. Hän on tavallaan "aloittanut" tuon tilanteen eli saanut vallan vaikuttaa toimintaasi. Normaalin ihmisen kanssa et joutuisi ehkä miettimään, että pitää vedellä jostain naruista, ainakaan samalla tavalla.

Mikä kaikki lasketaan tässä yhteydessä manipuloinniksi? Ensimmäisenä tulee mieleen se, kun joku yrittää "juonitella" toisen ajattelemaan tietyllä tavalla. Mutta ajatuksiin voi tulla vaikutteita muutenkin kuin jonkun tahallisen manipuloinnin seurauksena. Suurimpaan osaan ihmisistä tarttuu sosiaalisia normeja, uskomuksia ym., joita ei millään tavalla kyseenalaista. Kukaan ei sanoisi sitä manipuloinniksi. Mutta jos ihmiseen tarttuukin noita "sosiaalisia normeja" pienessä joukossa (esim. perhe, kaveripiiri, lahko, kylä...) ja sitten tulee osaksi isompaa joukkoa, jossa onkin erilaiset normit, niin enemmistö saattaakin olla sitä mieltä, että tuota ihmistä on manipuloitu, vaikkapa uskomaan tiettyjä asioita tai käyttäytymään tietyllä tavalla.

En siis ehdota, etteikö sosiaalisia normeja saisi tai pitäisi noudattaa, mutta itsekriittisyyden kannalta olisi hyvä tiedostaa, etteivät itsestäänselvyyksiltä tuntuvat ajatukset ole päässä mitenkään automaationa ("minä nyt vain satuin syntymään oikeanlaisella moraalilla varustettuna") vaan ympäristön vaikutuksesta. Toisena aikana tai toisessa paikassa eläneenä voisi pitää itsestäänselvyyksinä täysin eri asioita.