Listataan vaivaannuttavia tilanteita

Jos läheinen ihminen on nätisti sanonutta hölmö ja yksinkertainen ja olet julkisesti hänen kanssaan liikkeellä.

Pieru kun on saarnastuolissa pitämässä saarnaa.

Ostaa ruokaa kortilla eikä tilillä olekaan rahaa, muistanut päivän väärin. (tilipäivä)

Olet uuden ihastuksen seurassa. Kaivat isoa laukkuasi ja kuin valtavan pompun voimasta stringit lentävät laukusta maahan.

Mennä katsomaan asuntoa, jossa asukas on kotona. Tämä on minusta jostain syystä vielä vaivaannuttavampaa kuin aloittajan mainitsema tilanne toisinpäin. Ei toisen kotona kehtaa kovin tarkkaan paikkoja tutkia sen asukkaan katsellessa.

Pissa tirskahtaa suhisemalla pimpistä kun on gynellä tutkimuksissa.

Kun jollakin valuu kiireessä riisutut ja lahkeeseen unohtuneet eilisen päivän sukkahousut/pikkuhousut housujen lahkeesta ja mietit että sanoisinko hänelle ja miten sanoisin.

Mitä tyylikkäämpi henkilö on yleisilmeeltään, sitä vaivaannuttavampi tilanne.

Vaikka puhun hyvin englantia, niin silti on noloa puhua seurassa, jossa myös muita suomenkielisiä. Täysin englanninkielisessä seurassa ei nolota vaikka puhuisin joskus jotain väärinkin. En tiedä mistä johtuu.

Satut hissiin naapurin kanssa samaan aikaan. Ja juttelette vaivaannuttavasti säästä.

Kun sanot esimerkiksi töissä työkaverillesi heipat mutta lähdettekin kulkemaan samaan suuntaan

Vierailija kirjoitti:

Pieru kun on saarnastuolissa pitämässä saarnaa.

Tai ehkä se oli vaan pyhä henki.

Kun näen jonkun tutun / puolitutun vieraassa ympäristössä. Ikinä ei tiedä pitäisikö jäädä juttelemaan vai pelkästään moikata. Tai sitten moikkaat ja toinen ei edes huomaa. Tai moikkaat ja vaihdat pari yhden tekevää sanaa ihmisen kanssa - ja jostain ihmeen syystä törmäät samaan ihmiseen vielä 8 kertaa viiden minuutin välein. Samalla käyttävällä, samassa yleisövessassa, samalla parkkipaikalla, samassa kahviossa.... Ja sitten ne tilanteet, kun et muista nimeä tai et osaa yhdistää oikeaan kontekstiin ihmistä. On se vaan niin vaikeeta.

Kun joku ihminen esittelee ylpeänä, innoissaan ja haltioituneena jotain uutta tekelettään, kykyä, taitoa, keksintöä... Ja oikeasti se on ihan sysipaska. Yritä siinä sitten kohteliaasti hymistellä tekohymyä, että tosi kiva kun *esimerkki* ihan itse korjasit aidan ja teit kiveyksen, kun puolet aidasta repsottaa länkällään vinossa ja kiveyksessä ei pohjatöistä tietoakaan.

Vierailija kirjoitti:

Kun huomattavan ylipainpainoinen ihminen änkeää bussissa viereesi. Istut lytistyneenä ikkunaa vasten ja et pysty edes asentoa vaihtamaan, vaikka olet huonossa asennossa. Toivot koko ajan, että voi kun vierustoveri jäisi pois.

Mulle kävi näin ja jouduin vielä 2 tuntia istumaan niin että se vierustoveri oli vallannut puolet minunkin penkistä, oli aika ahdistava matka.

Ylpeä mamma tulee esittelemään vauvaansa sinulle, etkä keksi kertakaikkiaan mitään sanottavaa. Jos porukassa on muitakin, voit jättää lepertelyn muille, mutta yksin pitäisi väkisin esittää ihastunutta koko sen esittelyn ajan.

Töissä kahvitauolla kukaan ei keksi mitään sanottavaa. Neljä ihmistä istuu tuppisuuna ja lopulta kaikki alkaa selaamaan kännyköitä...

Se kun yritän olla hauska ja vääntää jotain vitsiä.

Olet suuressa kokouksessa, josta joudut poistumaan kesken kaiken - väärästä ovesta. Niin että joudut palaamaan takaisin kokoukseen ja etsimään oikean oven.

Siis eihän se minulle tapahtunut...

Jos jossain hiljaisessa paikassa esim kirjastossa vauva tai lapsi alkaa itkemään hysteerisenä..ja kaikki tietysti katselee sinua tuomivalla katseella etkös saa hiljaiseksi lastasi

Se kun suureen ääneen mielipiteitä esittelee faktoina ihminen, jolla ei ole todellisuudessa aiheesta mitään käryä eikä edes peruskäsitteet hallussa. Paikalla jos vielä sattuu olemaan yksi tai useampi ihminen, joka tietää asiasta todella todella paljon.