Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten kauan teillä meni tutustumisesta, jos ystävyys muuttuikin parisuhteeksi pikku hiljaa?
07.02.2019 |
En oikein tiedä olenko joutunut kokonaan friendzonelle kun mies ei yritä mitenkään tehdä vaikutusta. On kyllä herrasmiesmäinen kun tavataan ja tuntuu että haluaisi jatkaa "treffejä" pidempään kuin minä. Laitoin treffit heittomerkeissä koska emme ole mitenkään romanttisissa tekemisissä olleet kuitenkaan.
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Muutama kuukausi.
Siis mulla. Olispa pysynyt pelkästään ystävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos hän onkin tuollainen silloinkin, kun haluaisi muuttaa ystävyyttänne parisuhteen suuntaan. Vai millaista käytöstä odotat?
15 minuuttia, mutta se olikin menoa ensisilmäyksellä
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos hän onkin tuollainen silloinkin, kun haluaisi muuttaa ystävyyttänne parisuhteen suuntaan. Vai millaista käytöstä odotat?
Olin kovasti ihastunut esim. viime syksynä ja odotukset tältä "suhteelta" olivat tosi korkealla, mutta koska mitään ei tapahtunut, ovat omat tunteet laantuneet. Minusta ollaan kuitenkin jotenkin enemmän kuin kavereita, esim. yhteyksissä ihan päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos hän onkin tuollainen silloinkin, kun haluaisi muuttaa ystävyyttänne parisuhteen suuntaan. Vai millaista käytöstä odotat?
Enkä oikein tiedä mitä odotan, ei mulla ole koskaan aikaisemmin ollut miespuolisia ystäviä (paitsi teininä, ja silloinkin myöhemmn selvisi pojan olleen ihastunut minuun) saati että olisin sellaisia aikuisiällä hankkinut. Suhde itsellä oli alun alkaen kiikarissa, kun itse tein aloitteen tutustumiseen.
Itse miehenä olen tutustunut naiseen,kaveri pohjalta... Kyllä haluaisin enemmän, hän on upea nainen. Pikkuhiljaa vai suoraanko pitäisi täräyttyy asia pöydälle. Kumpa te naiset tekisitte aloitteen, en haluaisi loukata jos hän pitkäkin minua vain kaverina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikein tiedä olenko joutunut kokonaan friendzonelle kun mies ei yritä mitenkään tehdä vaikutusta. On kyllä herrasmiesmäinen kun tavataan ja tuntuu että haluaisi jatkaa "treffejä" pidempään kuin minä. Laitoin treffit heittomerkeissä koska emme ole mitenkään romanttisissa tekemisissä olleet kuitenkaan.
Nyt ei kyllä ihan auennut, että miten te olette olleet tekemisissä. - Tai mitä odotat ja toivot tapahtuvaksi itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tiedä olenko joutunut kokonaan friendzonelle kun mies ei yritä mitenkään tehdä vaikutusta. On kyllä herrasmiesmäinen kun tavataan ja tuntuu että haluaisi jatkaa "treffejä" pidempään kuin minä. Laitoin treffit heittomerkeissä koska emme ole mitenkään romanttisissa tekemisissä olleet kuitenkaan.
Nyt ei kyllä ihan auennut, että miten te olette olleet tekemisissä. - Tai mitä odotat ja toivot tapahtuvaksi itse.
No onhan sitä kaikenlaista kaveripohjaista tekemistä, vaikka joku agility, konserteissa käyminen tai vastaava. Vaikea tuollaisesta on edetä läheisempään suhteeseen vaikka se toiveissa onkin. Siihen juuri keinoja tässä kysyn!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse miehenä olen tutustunut naiseen,kaveri pohjalta... Kyllä haluaisin enemmän, hän on upea nainen. Pikkuhiljaa vai suoraanko pitäisi täräyttyy asia pöydälle. Kumpa te naiset tekisitte aloitteen, en haluaisi loukata jos hän pitkäkin minua vain kaverina.
Moni nainen odottaa miehen olevan aloitteentekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tiedä olenko joutunut kokonaan friendzonelle kun mies ei yritä mitenkään tehdä vaikutusta. On kyllä herrasmiesmäinen kun tavataan ja tuntuu että haluaisi jatkaa "treffejä" pidempään kuin minä. Laitoin treffit heittomerkeissä koska emme ole mitenkään romanttisissa tekemisissä olleet kuitenkaan.
Nyt ei kyllä ihan auennut, että miten te olette olleet tekemisissä. - Tai mitä odotat ja toivot tapahtuvaksi itse.
No onhan sitä kaikenlaista kaveripohjaista tekemistä, vaikka joku agility, konserteissa käyminen tai vastaava. Vaikea tuollaisesta on edetä läheisempään suhteeseen vaikka se toiveissa onkin. Siihen juuri keinoja tässä kysyn!
No pyydä sitä miestä itse useammin ulos ja tee hänelle selväksi vaikka ihan sanomalla tai yllätä kirjeellä, jossa tunnustat tunteesi. - Vai onko se aina miehen tehtävä "se" ratkasieva-liike? Harvoille miheille "naisen iskeminen" puhumattkaan naisen saaminen kumppaniksi ei laisinkaan helppo juttu, vaikka muutoin tulisi nais(t)en kanssa juttuun ja olisi huomaavainen (jne).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse miehenä olen tutustunut naiseen,kaveri pohjalta... Kyllä haluaisin enemmän, hän on upea nainen. Pikkuhiljaa vai suoraanko pitäisi täräyttyy asia pöydälle. Kumpa te naiset tekisitte aloitteen, en haluaisi loukata jos hän pitkäkin minua vain kaverina.
Moni nainen odottaa miehen olevan aloitteentekijä.
Niin. olisihan se toki kivaa, että toinen tekisi sen kenties haastavimman siirron, koska aloitteentekijä joutuu aina ottamaan enemmän ja vähemmän ison riskin siitä, että saa rukkaset. Itse olen varmasti tämän vuoksi tullut jopa hieman araksi, vaikka en kovin montaa kertaa ole tehnyt selväksi,että haluaisin toisen kanssa olla muutakin kuin "vain" ystävänä.
On jotenkin vain ni-in kuluttavaa ja turhauttavaa kuulla toisen kieltäytyminen. En tiedä kumpi on ikävämpää kuulla siirappisia ja kauniita sanoja itsestä, joka kuitenkin päätetään pyyntöön vai korulauseenako sitä pitäisi oletusarvoisesti pitää, kun 2. päättä sanomalla, että kaikesta huolimatta voitasiinko jatkaa ystävinä, tai edes hyvinä kavereina. Vai sitten vai, voi kuule ei mua kiinnosta olla sun kumppani.
Onneksi osa heistä, joiden kanssa tapailu ja treffailu ei ole johtanut mihinkään "intiimimpään" ja erityisen läheiseen, kuten jaettuun parisuhteeseen on jatkunut jaettuna kaveruutena ja jopa joidenkin kohdalla ystävyytenä.
Siltai aina tosinaan olisi toivonut jotain enemmän. - Tai toisella tavalla enemmän. - Argh, miten tuon saniosi ettei kuullostaisi vain omassa itsesäälissä rypevältä reppanalta.
Mitä vihjeitä ja merkkejä pitäisi yrittää bongata, että voisi päätellä onko kaveri nainen kiinnostunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäköhän meillä meni, ehkä vuorokausi? Emmekä edes jutelleet alammeko olemaan parisuhteessa vai ei, vaan vain jatkoimme parina. Yli 20 vuotta olemme yhdessä olleet.
4 vuotta. Tapasimme siiis työkavereina, eikä kummallakaan varmasti alkuun ollut mitään ajatusta että meistä ikinä tulisikaan mitään muuta kuin työkaverit. Mutta niin se siinä sitten syveni kun huomattiin olevamme aika samanluonteisia ihmisiä. Vähitellen päädyttiin kaljoille, ihan vaan työasioista ja yleisistä jutuista puhumaan, tai elokuviin. Pitkään ihan pelkästään platoninen suhde oli. Lopulta sitten alkoholin avittamana päädyttiin petiinkin ja varsinainen parisuhde alkoi.
Hassua kyllä, sitten kun päädyttiin sänkyyn, molemmilla oli ensin paniikki, että apua, olen pilannut nyt tän jutun, että tuo toinen ei varmasti halunnut tätä. Mutta kävi ilmi että molemmat oli jo pari vuotta ajatlelut, että tuossa olisi mainio puoliso, mutta ei viitsi kaveruutta pilata yrittämällä mitään seksuaalisluontoista.
Puolitoista kuukautta tunnettiin toisemme opiskelutovereina ja hengattiin samassa kaveripiirissä. En tiennyt miehen tuntemuksista mitään ennenkuin hän eräässä tilanteessa suuteli l. Nykyajan mittapuulla meni kyllä suoraan asiaan.
No me ehdittiin olla kavereita about vuoden ennen seurustelua. Meidän kaverit päätyivät yhteen ja alettiin hengata porukalla. Ei nyt ihan hirveesti juteltu kaksistaan, kunnes sitten yksissä illanistujaisissa päädyttiin juttelemaan keskenämme koko yö. Huomattiin olevamme todella samanlaisia (mikä iski molempiin todella kovaa, kumpikin sanoi ettei koskaan ole tavannut näin samankaltaista ihmistä, ns. "lajitoveria") ja siitä siirryttiin viettämään enemmän aikaa kaksistaan eli tapailtiin. Lopulta sovittiin seurustelevamme.
7v. myöhemmin tässä ollaan edelleen, ja niin on itse asiassa se pariskunta joiden kautta tutustuttiinkin. Välillä se on niinkin pienestä kiinni, että keitä omat kaverit tapailee!
Tasan vuosi. Olin parisuhteessa kun tutustuimme. Olimme kavereita ja kun erosin, emme nähneet moneen kuukauteen muuton vuoksi. Emme edes pitäneet yhteyttä. Sitten tauon jälkeen kun taas aloimme pitää yhteyttä niin aika nopeasti huomasimme että tunteita on kummallakin ollut jo pitkään...
Vierailija kirjoitti:
4 vuotta. Tapasimme siiis työkavereina, eikä kummallakaan varmasti alkuun ollut mitään ajatusta että meistä ikinä tulisikaan mitään muuta kuin työkaverit. Mutta niin se siinä sitten syveni kun huomattiin olevamme aika samanluonteisia ihmisiä. Vähitellen päädyttiin kaljoille, ihan vaan työasioista ja yleisistä jutuista puhumaan, tai elokuviin. Pitkään ihan pelkästään platoninen suhde oli. Lopulta sitten alkoholin avittamana päädyttiin petiinkin ja varsinainen parisuhde alkoi.
Hassua kyllä, sitten kun päädyttiin sänkyyn, molemmilla oli ensin paniikki, että apua, olen pilannut nyt tän jutun, että tuo toinen ei varmasti halunnut tätä. Mutta kävi ilmi että molemmat oli jo pari vuotta ajatlelut, että tuossa olisi mainio puoliso, mutta ei viitsi kaveruutta pilata yrittämällä mitään seksuaalisluontoista.
Apua, tämä on ihan samanlainen kuin oma tarinani!
Meillä meni myös 4v. ja ihan samoin askelkuvioin. Fiiliksetkin ihan samat. Oletkohan mun mies :D
Alue: Aihe vapaa
Muutama kuukausi.