Lue keskustelun säännöt.
Onko aseksuaalisuus yleistynyt?
07.02.2019 |
Jotekin tuntuu että nykyään on paljon enemmän aseksuaaleja kuin ennen. Onko se yleistynyt?
Kommentit (62)
Pridessä ei huomioida mitenkään aseksualeeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhden oikeasti aidon aseksuaalin tunnen ja luulisin sen olevan vielä hyvin harvinaista. Aseksuaaliahan ei kiihota yhtään mikään, sukupuolielimien koskettelu tuntuu lähinnä ällöttävältä eikä muutenkaan ole mitään mielenkiintoa seksiin. Haluaa kyllä kumppanuutta, hellyyttä ja romantiikkaa.
Minusta aika surullinen kohtalo jota en toivo kenellekään.
En minä ainakaan halua minkäänlaista romantiikkaa tai hellyyttä. Inhoan kosketusta ja kaikenlaista läheisyyttä.
Enemmän säälittää seksuaalit. Aikaa menee eläimelliseen ja alkukantaiseen ulinaan ja jyystämiseen, vaikka ajan voisi käyttää tehokkaammin ja olla tuottavampi.
Mä ainakin yritän olla aseksuaali töissä ja panoseksuaali vapaalla!
Vierailija kirjoitti:
Pridessä ei huomioida mitenkään aseksualeeja.
Pride oikein tihkuu seksuaalisuutta. Minkälainen olisi aseksuaalimarssi? Säkit päässä ja seiniä pitkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enemmän säälittää seksuaalit. Aikaa menee eläimelliseen ja alkukantaiseen ulinaan ja jyystämiseen, vaikka ajan voisi käyttää tehokkaammin ja olla tuottavampi.
Ja sitten monien vuosien päästä kun makaat sängyllä vartin päässä kuolemasta, mietitkö miten ihanaa oli olla koko elämän ajan niin tehokas ja niin tuottava? Voi että kun voisi vielä tehdä lisää töitä vielä vähän tehokkaammin ja tuottaa vielä vähän enemmän!
Vierailija kirjoitti:
Enemmän säälittää seksuaalit. Aikaa menee eläimelliseen ja alkukantaiseen ulinaan ja jyystämiseen, vaikka ajan voisi käyttää tehokkaammin ja olla tuottavampi.
Onko aseksuaalit sitten jotain ajan hyötykäytön mestareita eivätkä kuluta aikaa mihinkään turhaan hömppään? Seksiin meneekin keskivertoihmiseltä vähintään kymmenen tuntia viikossa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä onko yleistynyt, mutta nykyään moni meistä kehtaamme julkisestikin tunnustaa että ollaan aseksuaaleja. Esim. 10 vuotta sitten minä en olisi koskaan sellaista missään tilanteessa sanonut, koska se olisi ollut ihmisten mielestä outoa epänormaaliutta. Annoin ihmisten ihan rauahassa olettaa että olen kuten muutkin, eli haluaisin miehen ja seksiä mutta kun en raukka ole löytänyt niin joudun olemaan yksin. Nykyään kun aseksuaalisuudesta puhutaan enemmän, voin ihan suoraan vastata, jos joku vaikka kysyy että miten nyt ihan yksin elän tai ihmetellä kun ei ole miestä ta lapsia, että olen aseksuaali ja aromantikko, joten ei ole mun juttuja.
Mä en kyllä edelleenkään pystyisi sanomaan tuota kenellekään. Valehtelen yleensä että olen parisuhteessa tai eronnut. Minusta aseksualisuuteen liittyy vahva stima, vaikka siitä ollaan ehkä tultu enemmän tietoisiksi.
En nyt tiedä stigmasta, mutta mikä jumalan velvollisuus kenelläkään noin ylipäätään olisi avautua _kenellekään_ intiimiasioistaan tai kiinnostuksen kohteistaan/niiden puutteista vuonna 2019?
Sinä varmaan et ymmärrä millaista on esim. olla töissä yhteisössä, joka ei koostu vain ääri-introverteistä, sulkeutuneista ja lähes puhumattomista itsenäistä työtä tekevistä asiantuntijoista.
No itse en ainakaan introverttinä lähde uteliaille ja puheliaammille työkavereille intiimiasioistani puhumaan, ihan sama vaikka kuinka kyselisivät. Tutuille voin kyllä kertoa.
Intiimiasia? Onko seurustelu, parisuhde tai perhetilanne sellainen? Mielestäni ei, ja ihan normaalia tuollaisesta on vapaan keskustelun lomassa mainita tai kysyä. Esim. poliitikot kertovat julkisuudessa olevansa naimisissa tai parisuhteessa - onko tämä muka "intiimiä"?
Intiimiä on seksikeskustelu tai kehon privaattiosien toiminta.
Mua alkaa nää aseksuaalijutut kiihottaa? En kuitenaan oo mikää nekrofiili vaikka aseksuaalien naisten keho kiinnostaakin. Saanhan olla sun ainoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä onko yleistynyt, mutta nykyään moni meistä kehtaamme julkisestikin tunnustaa että ollaan aseksuaaleja. Esim. 10 vuotta sitten minä en olisi koskaan sellaista missään tilanteessa sanonut, koska se olisi ollut ihmisten mielestä outoa epänormaaliutta. Annoin ihmisten ihan rauahassa olettaa että olen kuten muutkin, eli haluaisin miehen ja seksiä mutta kun en raukka ole löytänyt niin joudun olemaan yksin. Nykyään kun aseksuaalisuudesta puhutaan enemmän, voin ihan suoraan vastata, jos joku vaikka kysyy että miten nyt ihan yksin elän tai ihmetellä kun ei ole miestä ta lapsia, että olen aseksuaali ja aromantikko, joten ei ole mun juttuja.
Mä en kyllä edelleenkään pystyisi sanomaan tuota kenellekään. Valehtelen yleensä että olen parisuhteessa tai eronnut. Minusta aseksualisuuteen liittyy vahva stima, vaikka siitä ollaan ehkä tultu enemmän tietoisiksi.
En nyt tiedä stigmasta, mutta mikä jumalan velvollisuus kenelläkään noin ylipäätään olisi avautua _kenellekään_ intiimiasioistaan tai kiinnostuksen kohteistaan/niiden puutteista vuonna 2019?
Sinä varmaan et ymmärrä millaista on esim. olla töissä yhteisössä, joka ei koostu vain ääri-introverteistä, sulkeutuneista ja lähes puhumattomista itsenäistä työtä tekevistä asiantuntijoista.
No itse en ainakaan introverttinä lähde uteliaille ja puheliaammille työkavereille intiimiasioistani puhumaan, ihan sama vaikka kuinka kyselisivät. Tutuille voin kyllä kertoa.
Intiimiasia? Onko seurustelu, parisuhde tai perhetilanne sellainen? Mielestäni ei, ja ihan normaalia tuollaisesta on vapaan keskustelun lomassa mainita tai kysyä. Esim. poliitikot kertovat julkisuudessa olevansa naimisissa tai parisuhteessa - onko tämä muka "intiimiä"?
Intiimiä on seksikeskustelu tai kehon privaattiosien toiminta.
Vaikka perseen toiminta on ihan julkista!
Vierailija kirjoitti:
Enemmän säälittää seksuaalit. Aikaa menee eläimelliseen ja alkukantaiseen ulinaan ja jyystämiseen, vaikka ajan voisi käyttää tehokkaammin ja olla tuottavampi.
Niin mitäs tuotat sen ajan kun muut nauttivat siitä alkukantaisesta jyystämisestä? Jälkeläisiä et ainakaan tuota. Veikkaan että et tuota yhtään mitään muuta kuin lisää rasvakudosta.
Aseksuaalisuus on sitä luonnon valintaa: heikot luovuttavat ja kuihtuvat vapaaehtoisesti pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän säälittää seksuaalit. Aikaa menee eläimelliseen ja alkukantaiseen ulinaan ja jyystämiseen, vaikka ajan voisi käyttää tehokkaammin ja olla tuottavampi.
Onko aseksuaalit sitten jotain ajan hyötykäytön mestareita eivätkä kuluta aikaa mihinkään turhaan hömppään? Seksiin meneekin keskivertoihmiseltä vähintään kymmenen tuntia viikossa...
Kaikkine oheistoimineen seksuaalisuus ja seksi vie monelta 95% valveillaoloajasta ja 100% unista. Varsinainen minuuteissa mitattava panohetki on jäävuoren huippu tässä kaikessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän säälittää seksuaalit. Aikaa menee eläimelliseen ja alkukantaiseen ulinaan ja jyystämiseen, vaikka ajan voisi käyttää tehokkaammin ja olla tuottavampi.
Ja sitten monien vuosien päästä kun makaat sängyllä vartin päässä kuolemasta, mietitkö miten ihanaa oli olla koko elämän ajan niin tehokas ja niin tuottava? Voi että kun voisi vielä tehdä lisää töitä vielä vähän tehokkaammin ja tuottaa vielä vähän enemmän!
Niin ja sinulla vilistää seksikumppanien kuvat silmissä! Mitä jäi käteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän säälittää seksuaalit. Aikaa menee eläimelliseen ja alkukantaiseen ulinaan ja jyystämiseen, vaikka ajan voisi käyttää tehokkaammin ja olla tuottavampi.
Onko aseksuaalit sitten jotain ajan hyötykäytön mestareita eivätkä kuluta aikaa mihinkään turhaan hömppään? Seksiin meneekin keskivertoihmiseltä vähintään kymmenen tuntia viikossa...
Kaikkine oheistoimineen seksuaalisuus ja seksi vie monelta 95% valveillaoloajasta ja 100% unista. Varsinainen minuuteissa mitattava panohetki on jäävuoren huippu tässä kaikessa
Kaikki mainonta perustuu seksuaalisuudelle, suurin osa ihmisistä pukeutuu, toimii ja jopa käyttäytyy ”seksuaalisesti” - aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä onko yleistynyt, mutta nykyään moni meistä kehtaamme julkisestikin tunnustaa että ollaan aseksuaaleja. Esim. 10 vuotta sitten minä en olisi koskaan sellaista missään tilanteessa sanonut, koska se olisi ollut ihmisten mielestä outoa epänormaaliutta. Annoin ihmisten ihan rauahassa olettaa että olen kuten muutkin, eli haluaisin miehen ja seksiä mutta kun en raukka ole löytänyt niin joudun olemaan yksin. Nykyään kun aseksuaalisuudesta puhutaan enemmän, voin ihan suoraan vastata, jos joku vaikka kysyy että miten nyt ihan yksin elän tai ihmetellä kun ei ole miestä ta lapsia, että olen aseksuaali ja aromantikko, joten ei ole mun juttuja.
Mä en kyllä edelleenkään pystyisi sanomaan tuota kenellekään. Valehtelen yleensä että olen parisuhteessa tai eronnut. Minusta aseksualisuuteen liittyy vahva stima, vaikka siitä ollaan ehkä tultu enemmän tietoisiksi.
En nyt tiedä stigmasta, mutta mikä jumalan velvollisuus kenelläkään noin ylipäätään olisi avautua _kenellekään_ intiimiasioistaan tai kiinnostuksen kohteistaan/niiden puutteista vuonna 2019?
Sinä varmaan et ymmärrä millaista on esim. olla töissä yhteisössä, joka ei koostu vain ääri-introverteistä, sulkeutuneista ja lähes puhumattomista itsenäistä työtä tekevistä asiantuntijoista.
No itse en ainakaan introverttinä lähde uteliaille ja puheliaammille työkavereille intiimiasioistani puhumaan, ihan sama vaikka kuinka kyselisivät. Tutuille voin kyllä kertoa.
Intiimiasia? Onko seurustelu, parisuhde tai perhetilanne sellainen? Mielestäni ei, ja ihan normaalia tuollaisesta on vapaan keskustelun lomassa mainita tai kysyä. Esim. poliitikot kertovat julkisuudessa olevansa naimisissa tai parisuhteessa - onko tämä muka "intiimiä"?
Intiimiä on seksikeskustelu tai kehon privaattiosien toiminta.
Yksityisasia ainakin on. Nuo on sellaisia, jotka tulevat kyllä esille, jos on tullakseen ja joku erikseen haluaa mainita. Ei kaikkia kiinnosta puhua perheestään, parisuhteestaan, lapsistaan tai lasten puutteestaan tms. esimerkiksi työpaikalla. Kertokoon joku, jos haluaa, mutta niistä ei tarvitse kysyä. Small talkkia voi kyllä keksiä muustakin kuin ihmisten yksityiselämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden oikeasti aidon aseksuaalin tunnen ja luulisin sen olevan vielä hyvin harvinaista. Aseksuaaliahan ei kiihota yhtään mikään, sukupuolielimien koskettelu tuntuu lähinnä ällöttävältä eikä muutenkaan ole mitään mielenkiintoa seksiin. Haluaa kyllä kumppanuutta, hellyyttä ja romantiikkaa.
Minusta aika surullinen kohtalo jota en toivo kenellekään.
En minä ainakaan halua minkäänlaista romantiikkaa tai hellyyttä. Inhoan kosketusta ja kaikenlaista läheisyyttä.
Niin no tuo edellinen ei tajua, että on olemassa aromanttisia ja romanttisia aseksuaaleja. Änkee kaikki samaan lokerikkoon näemmä. Romanttisen aseksuaalinkin on parempi olla yksin kuin suhteessa, jossa painostetaan seksiin. Mitään tarvetta säälittelyyn ei ole.
Siis sapioseksuaali kiihottuu älystä ja syvällisyydestä.
Demiseksuaali luottamuksesta ja vahvasta tunnesiteestä.
Ja aseksuaali ei oikeastaan mistään tai vain hyvin minimaalisesti ja ohimenevästi?
"Normaalit" seksuaalit kiihottuvat litinästälätinälotinasta ja hikisestä jyystämisestä, ja kokevat vaikeuksia hillitä itseään. Sitten itkevät palstalla kun tekee mieli pettää tai kumppani on pettänyt ja pelottaa, että petetään... Voi raasuja.
Vierailija kirjoitti:
No ei ihmekään, sillä onko mitään inhottavampaa kuin kaks hikistä ihmistä piehtaroimassa toistensa eritteissä, hikisinä ja haisevina. Niinpä, ei taida olla.
Suihkuun ennen ja jälkeen seksin. Hiota ei tartte esim.kylkiasennos. Seksi on ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä v:tun aseksuaalisuus? Joku AA ryhmä seksiriippuvaisilleko?
Se ettei halua munaa 3 kertaa päivässä!
Kyllä mulle kelpais. Mutten siis tuomitse niitä, joille ei käy.
Juuri tuon takia pidän todelliset asiat itselläni ja muut ihmiset kaukana. Ja miulla on kyllä taustalla traumaa enkä halua niitä reviteltäväksi tai spekuloitavaksi.