Mille itkit viimeksi?

Minä en todellakaan itke helposti, mutta kun aamulla uutisista kuulin( näin) että Matti Nykänen on kuollut ja samalla näytettiin nuorta upeaa mäkikotkaa lennossaan...muistin ne niin jännittävät ja ylpeät hetket, kun Matti voitti toinen toisensa jälkeen kultaa suomelle.

Perkeles pääsi oikein kunnon itkunpurskahdus raavaalta äijänköriläältä.

Vanhempieni kuolemille (vuosia välissä).

Matti näköjään itketti muitakin😥

Katsoin Veitolan yökylä ohjelmaa. Voi että Matti on niin aito, suloinen, vikoineen kaikkineen. Silti suomen ylpeys❤

Eilen, kun kuulin rakkaan äitini sairastuneen vakavasti. Maailma romahti, luulin äidin olevan kuolematon💔

Vierailija kirjoitti:

Esikoispoikani koulutehtävän vastaukselle. Kysyttiin mitä arvostaa vanhemmissaan ja sisaruksissaan. Poikani vastasi: Arvostan äitiäni koska hän yksin huolehtii hyvin meistä kolmesta lapsesta ja talosta.

Ihan viimeksi itkin tälle vastaukselle.

Oletkohan tyttäreni?

Itken parhaillaankin. Varmaan sitä että en tule ikinä kokemaan rakkautta.

Ohjelma supertähdet, Matti ja nenäliinoja kului😭😭😭😭😭😭😭

Katselin This is us-sarjaa :(

Itkin viimeksi kun katsoin vanhaa uutsipätkää jossa Matti Nykänen voittanut kultaa.

En itkenyt kultamitalin vuoksi, vaan Matin viattoman vastauksen, johon nätisti hymyillen vastasi.

Toimittaja kysyi" Miten luulet elämäsi muuttuvan nyt?" Matti ujosti hymyillen " en mä usko että se mitenkään muuttuu"

Voi Matti Matti. Kyllä se muuttui.

Matti Nykäselle myönnettiin viimeinkin tunnustus urheilijana. Hänelle annettiin palkinto muutama vuosi sitten.

Matti oli liikuttunut ja todella otettu. Silloin itkin. Tajusin silloin miten paskasti suomalaiset olivat kohdelleet häntä. Katsoin videon maanantaina.

Sari Seppälän kuolema toi kyyneleet silmiin.

Sunnuntaina katoin elokuvan Everest niin vähän itketti..viimeaikoina itkenyt tosi herkästi millon mistäkin. Nykäsen kohtalosta tuli vain hirveä suru mutta ei itkua ihme kyllä.

Itkin illalla, yöllä ja aamulla ikävääni ja sitä että erään miehen kanssa riidellään nykyään koko ajan viesteillä, puhelimessa ja 'livenä' kaikki on ok mutta sitten kun ei ehditä näkemään tsi soittamaan alkaa viestitappelu.

Itkin sille että mun mies kuoli luultavasti pimeässä yksin, peloissaan ja kylmissään vieraassa maassa. Tuo itkettää joka kerta kun ajattelen sitä. Nytkin. 

Ahdistuskohtaus, masennus ja pelko tuleavasta :( itseinho ja epävarmuus kaikesta. vaikka kaikki on ulkopuolisen silmin hyvin... sellainen se on, ihmismieli... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esikoispoikani koulutehtävän vastaukselle. Kysyttiin mitä arvostaa vanhemmissaan ja sisaruksissaan. Poikani vastasi: Arvostan äitiäni koska hän yksin huolehtii hyvin meistä kolmesta lapsesta ja talosta.

Ihan viimeksi itkin tälle vastaukselle.

Oletkohan tyttäreni?

En koska äitini ei käy keskustelupalstoilla, mutta mahtavaa jos sinunkin tyttärellä on noin upeasti ajattelevia ihmistaimia. :)

Itken taas, kun mietin poikani sanoja.

Vajaa pari vuotta sitten äitienpäivänä hän myös soitti minulle laulun, Ihan helmi. Kyyneleet olivat vuolasta virtaa koko laulun ajan. Koskaan en riitä itselleni, mutta onneksi lapsille riitän. :)

Brokeback Mountain-leffan lopussa alkoi vähän silmä kostumaan, kun Ledgerin hahmo tippa linssissä halaili sen kuolleen kaverinsa vaatteita. En tiedä miksi vaikka muuten katsoin leffan läpi vähän hohhoijaa-tyylillä.

Itkin ihmisten pahuudelle, ymmärtämättömyydelle ja toisten ihmisen lyttäämishalulle.

Liikutuin kaverin viestistä, olen ollut jostain syystä erityisen itkuherkkä tässä viimeaikoina ja kun kaveri ihan vain kysyi kuulumisia ja osoitti välittävänsä, liikutuin niin että itketti. <3

Kuuntelin tätä surullista biisia Enigmalta, missä on myös hienohko video ja sen yhteisvaikutus sai minut surulliseksi.

Sen jälkeen katsoin tuosta elokuvasta irrallisen pätkän mikä oli surullinen ja sai mut totaalisesti floppaamaan eli itkemään.  ;_;  :D