Hoitsut, miksi valvotatte potilaita.

Uskon, että potilaiden unen arvostaminen tulee olemaan tulevaisuuden trendi sairaaloissa. Unen merkitys toipumiselle on olennainen asia.

Tuota en minäkään tajua, että paiskataan se huoneen ovi auki ja räppäistään valot päälle. Ihan sama mitä kello on!

Onpa ikävää, että sinulle kävi näin! Ainakin Oulussa naistenosastolla sai olla rauhassa, vaikka hoitaja kävikin välillä porisuttamassa ja tarkistamassa. Mutta ota huomioon että yöhoitajat ovat nukkuneet päivän, joten he ovat aika virkeässä tilassa-->tietenkin puhuvat ääneen yms, jos ei hoksaa ajatella.

Toki he myös joutuvat tekemään toimenpiteitä öisinkin ja myös muille, kuin sinulle.

Ehkä se auttaa että yleensä sairaalassa ollaan väliaikaisesti.

Onneksi uusia sairaaloita rakentaessa on vihdoin tajuttu yhden hengen huoneet. Ainakin täällä tuli remontin yhteydessä yksityishuoneet.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sairaalaympariston-meteli-haittaa-p…

Aloitus on niin totta! Itse olen ikäväkseni joutunut olemaan sairaalassa useamman kerran ja hollitupamainen meno on suorastaan uskomatonta. Naistenosastoilla ei mitään rauhaa, ei levon mahdollisuutta ollenkaan ryhmähuoneissa.

Puhutaan täyteen ääneen, kiskotaan verhoja sellaisella vauhdilla auki, että menevät melkein seinästä läpi toisen huoneen puolelle. Ei sallittaisi mitään yksityisyyttä, vaan kaikki toimet tehdään siinä kaikkien silmien edessä.

Lepo on todella tärkeä osa toipumista. Miksi se on niin vaikea ymmärtää? Eikö sitä opeteta sairaanhoitokoulutuksessa? Ihmettelin kyllä, kun hoitsujen ei ollut mahdollista suorittaa pienintäkään toimenpidettä ilman täysiä valoja ja kailotusta, mutta labrasta tuli henkilö aina kärryjen kanssa hyvin hiljaa yöaikaan, ei tarvinnut kaikkia valoja, eikä kitalaki vilkkunut kailottamisesta. Vähin äänin kävi hienovaraisesti.

Yksi hoitaja oli erityisen ärhäkkä ja ilkeäkielinen. Olin leikkauksen jälkeen pahoinvointinen johtuen anestesiasta. Mieheni oli siinä käymässä ja istui hiljaa vieressäni, siveli välillä kättäni rauhoittavasti. Sain hänestä voimaa ja turvallisuutta operaation jälkeen. No, hoitaja tulee ja repii TAAS kerran verhot täysin auki ja rupeaa posmottamaan, että pahoinvointini johtuu siitä, että mieheni istuu siinä häiritsemässä??

Ei häirinnyt, istui vain hiljaa kun itse pyysin häntä siinä olemaan. Tuli paremminkin hyvä olo hänen läsnäolostaan.

Yhden kerran olin sitten kirurgisella puolella, ja johan oli toiminta täysin toista kuin naistenpuolella. Siellä toimittiin hiljaa, verhot oli luonnollisesti kaikilla, että yksityisyys säilyi ja jopa aamu -ja iltapalat olivat runsaammat ja paremmat.

Muuta syytä en keksinyt kuin, että kirurgisella puolella oli myös miehiä!

Sun täytyy olla hoitsu, mikään muu ei selitä kommenttiasi.

Hoitsu kävi varmasti tarpeellisilla asioilka, mutta olisi voinut tehdä sen herättämättä kaikkia, ilman kaikkia mahdollisia valoja ja helvetin kovalla äänellä kaakattamista. Minä yksin en ollut tätä mieltä, vaan koko huoneen potilaat. Yksi sanoi, että on unenpuutteesta ihan sekava ja päänsärkyinen, koska sama yökkö oli hänelle kolmatta yötä. Me päästiin sentään yhdellä yöllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä oli kyse siitä, että potilaat yrittivät nukkua ja nukkuivatkin, mutta hoitsu herätti koko huoneen neljä kertaa yössä ihan tarpeettomasti.

Ajattelit ,että hoitaja kävi teidän huoneessa 4 kertaa yöllä ihan sinun kiusaksesi.. höpö höpö!

Vierailija kirjoitti:

Ap, tarkoitatko siis, että hoitajan olisi pimeässä ääneti pitänyt tehdä hoitotoimenpiteet sille toiselle potilaalle?

-Ihanko tosissasi tällaista ehdotat?

Ainoa ratkaisu olisi kaikille omat huoneet, aika kallista..

No, ulkomailla asia on ratkaistu niin, että noiden sänkyjen luona on jokaisella oma pikkuvalo. Siten ei tarvitse laittaa kattovaloja keskellä yötä. Eikä sitä kärryä ole pakko huoneeseen kärrätä, senkin voi jättää oven ulkopuolelle ja siitä ottaa tarvittavat tavarat mukaansa.

Monet hoitajat ja lääkärit ovat selvästi sadistisia. Sitä ei vaan haluta oikein sanoa ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama vuosi sitten jouduin äkillisesti sairaalaan ja vietin yhden yön tehostetun valvonnan yksikössä. Meitä oli siellä neljä potilasta. Koko yön vuorossa olleet hoitajat, muutama nainen ja yksi mies, puhuivat isoon ääneen kaakattaen omia juttujaan. Kun mies sanoi jotain, kanalauma kikatti. Ei puhettakaan kuiskaamisesta tai madalletusta äänestä. Koko huoneellinen väkeä kääntyili ja vääntyili epätoivoisina yrittäessään nukkua. Tätä jatkui koko yövuoron. Eikö teillä oikeasti ole järkeä sen vertaa, että antaisitte potilaiden levätä ja kerätä voimia? Kenellä tulee edes mieleen kaakattaa, kun näkee että muut yrittävät nukkua?

Tämä tuli mieleen nyt, kun tulin leikkauksesta, jonka jälkeen olin yhden yön sairaalassa. Yövuorossa ollut hoitaja kävi huoneessa neljä kertaa iltakymmenen jälkeen ja ennen aamukuutta. Ei puhettakaan siitä, että hän olisi mennyt hiljaa potilaan luo, herättänyt tämän ja hoitanut tarpeelliset toimenpiteet. Ei, tämä rouva tuli huoneeseen, läppäsi kaikki mahdolliset valot päälle ja puhui kovalla ja ylireippaalla äänellä. Tämä siis yhdeltä, kahdelta ja neljältä. Vähän ennen viittä hän tuli järjettömän kolisevan kärryn kanssa mittaamaan verenpaineita, kuumetta ja verensokeria, jolloin koko huoneellinen heräsi, eikä enää edes yrittänyt nukkua. Ei ihme, että kaikki olivat seuraavana päivänä kiukkuisia ja väsyneitä. Sitten kun yritit levätä hetken aikaa, tuli joku mesoamaan että pitää liikkua leikkauksen jälkeen. Levätä ei ehtinyt missään vaiheessa.

Jäkä jäkä. Hoitajat tekevät vaan työtänsä ja valvovat,että potilaat pysyvät hengissä.

Höpö höpö. Hoitajat ovat sadistisia ja nauttivat, kun näkevät toisten olevan puolustuskyvyttömiä, eivätkä he voi nousta ylös ja lähteä pois. Jos kyseessä olisi heidän oma sairas lapsi, niin voit olla varma ettei he tekisi mitään mikä herättäisi heidän lapsensa. Kaikki olisi kyllä mahdollista tehdä mahdollisimman hiljaa. Ei vedettäisi verhoja riuhtomalla, eikä varsinkaan kailotettaisi kello 04 aamuyöstä.