Onko oikein kieltää isoisää tapaamasta lapsenlapsia

No, isäni pahoinpiteli äitini todella pahasti ja hakkasi minua ja siskoani. Vietti suurimman osan elämästä vankilassa, ja kun kävin hänta katsomassa sairaalassa haukkui minut ja meinaisi löydä. Varmaan ymmärrät miksi en vienyt lapsia hänta katsomaan. En myöskään osallistunut hautajaisiin. Jos lapseni kysyy isästäni, niin kerron vaan että hän oli sairas ihminen, kun lapseni on isompi tulen kertomaan totuuden, mutta se saa vielä odottaa. Joskus on vaan pakko katkaista välit, ethän anna lastasti tavata pahoinpitelijää muutenkaan, miksi sitten pahoinpitelijä isovanhemalla olisi oikeuksia?

Vierailija kirjoitti:

Lähipiirissä oli juuri tapaus, jossa sukulaismies kuoli ja lapset olivat todella vihaisia äidilleen, koska mahdollisuus viettää aikaa ja tutustua oli heiltä viety ikuisiksi ajoiksi. Mitä tämä äiti teki? Ymmärsikö lastensa tunteita ja oikeuksia? Ei, käpertyi itseensä ja loukkaantui. Kertoo todella paljon näiden lastensa puolesta välien katkomista harrastavien maailmasta. Minä saan päättää. Minun tunteet.

No viha on normaali ja terve tunne, ja siitä aikuisiällä kyllä selviää siinä mistä muistakin tunteista ilman erityistoimia. Totta kai esimerkiksi isovanhempaan tutustumattomuus voi aiheuttaa pettymyksen tunteen aikuisiällä, siinä missä vaikkapa epäonnistunut ystävystymispyrkimys tai ihastuksen tunnustaminen saamatta vastakaikua, opiskelupaikatta jäänti, huono koenumero jne. Pettymykset ovat osa elämää, ja niiden vuoksi ei jätetä tärkeitä asioita tekemättä - eikä missään nimessä altisteta lasta mielenterveydellisesti haitalliseen tilanteeseen.

Lapset ovat äärimmäisen manipuloitavissa, ja kaikki heidän "lähipiirissä" olevat ihmiset vaikuttavat tavalla tai toisella heidän kehitykseen ja tulevaisuuteen -käsitykseen itsestään ja sukupuolestaan. Ei ole ihan sama keneen lapsi kiintyy esimerkiksi alle kouluikäisenä.

Minä laitoin sellaisen mummon jäihin, joka haukkui pojalleni kaikki miehiä. Miehet ovat sitä ja miehet ovat tätä, ei mitään käsitystä kuinka tuollainen vaikuttaa isättömän pojan itsetuntoon (ja kyllä se vaikuttaisi toki isällisenkin pojan itsetuntoon). Ihan pienestä en tuota päätöstä tehnyt, yksinhuoltaja kun olen. Mummoa tavattiin parin-kolmen kuukauden välein pari tuntia kerrallaan koko perheenä. Ymmärrän hyvin myös, että isovanhemman käytös voi johtaa siihen että välit lyödään kokonaan poikki. Tietysti on myös sellaisia tilanteita, että vanhempi laittaa välit poikki liian pienestä. Se on ikävää, mutta paljon haitallisempia lapselle ovat tilanteet, joissa hänet altistetaan erittäin herkässä iässä heidän kehitykselle haitallisen käytöksen ympäröimänä. Joskus se haitallinen käytös tulee vanhemmalta, silloin oikea osoite on lastensuojelu. Isovanhemmaltaan ei oikeastaan lasta suojele kuin vanhempi, siksi on tärkeää pystyä tekemään normista poikkeaviakin päätöksiä.

Kerran kun lapsi halusi tavata isänsä, isä tuli paikalle seiskan toimittajan kanssa.

Olis varmaan käynyt samoin lapsenlapsen kanssa...

Olis ollu paljon parempi jos vanhempani olisivat katkaisseet välit isovanhempiini jo ennen kuin minä edes synnyin. Mut ei, minä sain kuunnella kuinka isovanhemmat haukku äitiäni ja epäilivät minun isyyttäni. Heittivät minut välillä pihalle, koska en ollut heidän lapsenlapsensa. Jo alle kouluikäisenä. Välillä taas olitiin niin isovanhempia, niin isovanhempia. Yleensä silloin kun päästiin kehumaan mun todistuksilla muille sukulaisille ja tutuille.

Lopulta pistin itse välit poikki kun olin 14v. En mennyt edes hautajaisiin.

Ei ne kaikki isovanhemmat ole pullantuoksuisia ja kivoja. Osa on hyvinkin pahansuopia ja ilkeitä. Eikä sellaisille saa lapsia altistaa.

Meillä vaimoni äiti juo ja hänellä on vastaavia ongelmia viina kanssa. Tämän ketjun perusteella taidan kertoa vaimolleni että meidän lapset ei hänen luonaan enää vietä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos isoisällä on joskus esim. ongelmia alkoholin kanssa, mutta ei aina?

Kuule, ei tarvitse olla edes mitään ongelmia. Naiset jyrää lasten asioissa ja voivat estää isovanhempia tapaamasta lapsenlapsiaan ihan kiusallaan.

Semmoinen on ihminen. Ei mitään kaunista.

Joskus on palvelus pysyä poissa lasten läheltä, jos elämäntyyli on enimmäkseen k18 materiaalia.

Onko oikein kysellä palstalla typeriä? Mitään ei kuvat tarkasti, vaan heitetään yhden rivin kysymys, josta ei voi edes päätellä mitään taustoja, toimia, seurauksia, tms. Olisit kysynyt sitten vaikka: onko violetti väri?