Miksi jotkut kuvittelee kaikkien tavoitteeksi avioliiton omistuskodissa
?
Koittakaa ymmärtää ettei se ole kaikkien unelma elämäntavaksi, kateuskortin heiluttajat ja muut kaavapäät.
Kommentit (23)
Luo turvallisuuden tunnetta elää homogeenisessa maailmassa, jossa kaikki toimivat samoin kuin itse haluaa.
Toisaalta moni vanhemmiten huomaa, että omistusasuminen on halvempaa kuin vuokralla asuminen ja avioliitto on aika hyvä lainopillinen sopimus. Esimerkiksi jos puoliso sattuu kuolemaan.
Koska vakiduuni, omakotitalo, aviolitto, Mersu, kaksi lasta ja kultainennoutaja ovat ideaali -- suomalainen unelma.
Palkkaa äiti sisäköksi ja tytöt piioiksi. Pojat voivat pestä autoa, kolata lumia ja ajaa nurmea pikkukolikoita vastaan.
No mikä sun tavoite on? Vuokraluukku ja kuumat yhdenyön panot?
Eipä siinä vaikka oliskin. Monelle kelpais.
Mitä vikaa siinä on? Aika moni meistä haluaa turvaa ja vakautta elämässään ja näiden odotetaan sitä tuovan. Vaikkakin todellisuudessa puolet liitoista päättyy eroon ja asunnolle sitten käy mitä käy.
No joo. Monillehan se on pahin painajainen. Mullekin oli nuorena. Mut nyt vanhempana oon sitä mieltä että jos suhde on hyvä, ei nuokaan sitä pilaa.
Vierailija kirjoitti:
Luo turvallisuuden tunnetta elää homogeenisessa maailmassa, jossa kaikki toimivat samoin kuin itse haluaa.
Toisaalta moni vanhemmiten huomaa, että omistusasuminen on halvempaa kuin vuokralla asuminen ja avioliitto on aika hyvä lainopillinen sopimus. Esimerkiksi jos puoliso sattuu kuolemaan.
Eli ajattelet kaikkien haluavan puolison ja omistusasunnon. Missähän iässä tämän halun tulisi vanhemmiten sitten herätä?
Olen 47, vielä ei oo tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luo turvallisuuden tunnetta elää homogeenisessa maailmassa, jossa kaikki toimivat samoin kuin itse haluaa.
Toisaalta moni vanhemmiten huomaa, että omistusasuminen on halvempaa kuin vuokralla asuminen ja avioliitto on aika hyvä lainopillinen sopimus. Esimerkiksi jos puoliso sattuu kuolemaan.
Eli ajattelet kaikkien haluavan puolison ja omistusasunnon. Missähän iässä tämän halun tulisi vanhemmiten sitten herätä?
Olen 47, vielä ei oo tapahtunut.
Ohis. Ei hän väittänyt, että kaikki huomaa, vaan että moni huomaa. Ei kukaan sua pakota tekemään mitään ellet tahdo. Jos olet onnellinen nykyisessä tilanteessa tai matkalla kohti onnea omalla polullasi, niin ei siinä mitään väärää ole.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa siinä on? Aika moni meistä haluaa turvaa ja vakautta elämässään ja näiden odotetaan sitä tuovan. Vaikkakin todellisuudessa puolet liitoista päättyy eroon ja asunnolle sitten käy mitä käy.
vika on siinä että aletaan väittää tuota kaikkien tavoitteeksi, ei uskota jos sanoo että ei halua noin elää, jankuttavat vain omia mantrojaan.
Avioliitto on naiselle kaikkea muuta kuin turvallinen tilastojen valossa, huom.
Olin ikisinkku ja ajttelin elää yksin vuokralla ja matkustella. Lapsia ei vaan ikinä halunut, tykkäsin mutta en nähnyt itseäni äitinä. Niin vaan yhden kioski reissun jälkeen tuli elämään yksi mies joka sai minut avioliittoon, saatiin yksi ja sitten toinen lapsi. Tuli hankittua yhden omakotitalon ja kaksi autoa, vielä kaiken kukkuraksi hankittiin koira. Nyt avioliitto vuosia 27 ja en kadu yhtään. En todellakaan unelmoinut tämmöisestä elämästä, mutta on se vaan ollut ihanaa. Tänään tuli taas ihana viesti mieheltäni ja sydän löi taas sen ylimääräisen lyönnin. On se kumma mitä rakkaus teettää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa siinä on? Aika moni meistä haluaa turvaa ja vakautta elämässään ja näiden odotetaan sitä tuovan. Vaikkakin todellisuudessa puolet liitoista päättyy eroon ja asunnolle sitten käy mitä käy.
vika on siinä että aletaan väittää tuota kaikkien tavoitteeksi, ei uskota jos sanoo että ei halua noin elää, jankuttavat vain omia mantrojaan.
Avioliitto on naiselle kaikkea muuta kuin turvallinen tilastojen valossa, huom.
Enemmän minä kyllä elämäni aikana olen kuullut juuri tuollaista ininää kultaisten noutajien kamaluudesta jne. kuin avioliiton ja omistuasunnon pakottamista kaikkien unelmaksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luo turvallisuuden tunnetta elää homogeenisessa maailmassa, jossa kaikki toimivat samoin kuin itse haluaa.
Toisaalta moni vanhemmiten huomaa, että omistusasuminen on halvempaa kuin vuokralla asuminen ja avioliitto on aika hyvä lainopillinen sopimus. Esimerkiksi jos puoliso sattuu kuolemaan.
Eli ajattelet kaikkien haluavan puolison ja omistusasunnon. Missähän iässä tämän halun tulisi vanhemmiten sitten herätä?
Olen 47, vielä ei oo tapahtunut.
En phunut itsestäni vaan asiasta yleisellä tasolla. Minä olen individualisti, enkä turvallisuushakuinen muiden mukana menijä. Se tuntuu monia ärsyttävän.
saat olla päihdeongelmainen elämäntapatyötön , mutta älä vingu yhteiskunnalta apua.
Sinä hylkäsit yhteiskunnan, ei paluulippuja.
Miksi annat joidenkin kuvitelmat vaikuttaa omaan elämääsi, ap? Niin, jotkut kuvittelee, toiset ei. Ja elämä jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
No mikä sun tavoite on? Vuokraluukku ja kuumat yhdenyön panot?
Eipä siinä vaikka oliskin. Monelle kelpais.
miksi vuokra-asunnosta puhutaan luukkuna, ja miksi ihminen joka ei halua edes parisuhdetta, saati avioliittoa, pitäisi muka seksistä?
On sulla vähän mielikuvitusta. Mä olen panemiseni jo pannut.
Taidat olla nuori.
Vierailija kirjoitti:
saat olla päihdeongelmainen elämäntapatyötön , mutta älä vingu yhteiskunnalta apua.
Sinä hylkäsit yhteiskunnan, ei paluulippuja.
Parisuhde, työpaikka lapsi, ei päihteitä ja silti samaistun enemmän aloittajan ajatuksiin kuin sinun.
Yksinkertaisilla on tapana ensinnäkin yleistää yksittäistapauksen perusteella, nähdä kaikki mustavalkoisena ja yksinkertaistettuna, ja projisoida omat toiveensa ja pelkonsa muihin ihmisiin. He toisin sanoen luulevat olevansa jonkinlainen ihmisen prototyyppi.
Oman elämänsä perzuja ovat he.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luo turvallisuuden tunnetta elää homogeenisessa maailmassa, jossa kaikki toimivat samoin kuin itse haluaa.
Toisaalta moni vanhemmiten huomaa, että omistusasuminen on halvempaa kuin vuokralla asuminen ja avioliitto on aika hyvä lainopillinen sopimus. Esimerkiksi jos puoliso sattuu kuolemaan.
Eli ajattelet kaikkien haluavan puolison ja omistusasunnon. Missähän iässä tämän halun tulisi vanhemmiten sitten herätä?
Olen 47, vielä ei oo tapahtunut.Ohis. Ei hän väittänyt, että kaikki huomaa, vaan että moni huomaa. Ei kukaan sua pakota tekemään mitään ellet tahdo. Jos olet onnellinen nykyisessä tilanteessa tai matkalla kohti onnea omalla polullasi, niin ei siinä mitään väärää ole.
Mitä ihmeen onnea kohti, elän tässä ja nyt, ihan tavallista ja onneksi tylsää elämää. Tylsyys on luksusta, sen ymmärtää jos on uinut syvissä vesissä.
Onnen tavoittelu on haihattelua, onni on pienissä hetkissä, ei pysyvä olotila.
Vierailija kirjoitti:
saat olla päihdeongelmainen elämäntapatyötön , mutta älä vingu yhteiskunnalta apua.
Sinä hylkäsit yhteiskunnan, ei paluulippuja.
vaikutat todella onnelliselta siellä tiilitalossasi avioliiton kurimuksessa.
Onkohan sormus tukkinut verisuonet ja nostanut verenpaineet kattoon, kannattaa mitata.
Ihmisillä tapana kuvitella että muilla sama näkemys elämään, ihan ku kaikilla ois sama menneisyys ja tulevaisuus, samat aivot ja sama maailma.