Mies on suuttueessaan kauhea
Valtaosan ajasta mies on kunnollinen, fiksu ja mukava mutta ajoittain hän on täysin sietämätön. Toisinaan ne tilanteet liittyvät lapseen tai lapsen hoitoon, joskus erimielisyyksiin muissa jutuissa jotka kuvittelisi voitavan hoitaa ilman hampaiden kiristelyä. Mie son kuitenkin suuttuessaan ihan älyttömän inhottava ja jopa pelottava.
Viime yönä lapsi yski kipeänä ja itkeskeli emmekä kukaan saaneet nukuttua. Siihen päälle lapsella on nyt menossa ikä, että saa yöraivareita ja ne pitkittyvät jos lapseen koskee tai yrittää lohduttaa. Mies sai sitten sen parin tunnin valvoskelun jälkeen päähänsä alkaa umpiväsynyttä lasta riisumaan yöpaidasta. Varoitin häntä, että sen tehtyäsi saat ihan itse huolehtia lapsen nukuttamisesta sen jälkeen. lapsi sai puoliunisena raivarin mikä ei laantunut alkuun millään eli siinä kävi niinnkuin olin varoittanut. Kun muistutin miestä mitä olin hetkeä aiemmin sanonut, niin hän löi nyrkkiään seinään ja käski olla lässyttämättä. Aamulla olin saanut jonkun lepyttelyviestin mutta onko minulla oikeus olla loukkaantunut tuollaisesta käytöksestä? En kauheasti pidä siitä, että minulle omassa kodissani puhutaan noin.
Kommentit (75)
Niin ja ohjeena teille. Sairasta lasta hoidetaan ja sylitellään, eikä hakata nyrkkiä seinään.
Vierailija kirjoitti:
Yöraivarit eivät kuuluu mihinkään tiettyyn "ikään".
Mitä mieheesi tulee, niin en eläisi lapsen kanssa moisen kuumakallen kanssa. En myöskään ilman lasta.
No eipä näitä raivareita vauvana ollut ja nyt alkavat olla laantumaan päin mutta kiitos viilauksesta.
Siis miksi pitäisi riisua lapselta yöpaita yöllä?
Mihin ikään yöraivarit kuuluu? En ole kuullutkaan moisista, nuorimmaiseni on nyt 11-vuotias....
Onko sillä ollut aina noita vihanhallintaongelmia? Miksi olette yhdessä? Miksi teillä on lapsia? Miksi ei opettele keskustelemaan väkivallan sijaan?
Ei varmaan tule yllätyksenä, että joku kerta luö seinän sijasta sinua tai lasta.
On oikeus olla vihainen. Meillä on joskus käynyt noin ja silloin sanoin miehelle että jos käyttäytyy noin niin minä joudun pelkäämään. En halua pelätä omaa miestäni omassa kodissani joten jos hän meinaa noin käyttäytyä niin minä en jää sitä sitten katselemaan vaan eroan. Siihen loppui nyrkillä pöytään lyöminen.
Monesko nyrkkiä seinään-satu tämä on tälle päivälle? Kymmenes? Viidestoista?
"Aamulla olin saanut jonkun lepyttelyviestin mutta onko minulla oikeus olla loukkaantunut tuollaisesta käytöksestä?"
Loukkaantuminen on ihan luonnollista ja tuossa tilanteessa ymmärrettävää. Ei siihen oikeutta tarvita.
Minusta tuo raivostuneena nyrkillä seinään lyöminen kuulostaa pelottavalta. Siitä keskustelisin vakavasti miehen kanssa, ettei raivoamisesta ja senjälkeisestä lepyttelystä tule toistuvaa kuviota.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Kiitos takertumisesta sivuseikkoihin. Tässä luettabaa heille joiden näppäimistö ei tue googlea:
yolliset_raivokohtaukset_2vuotiaalla_kokemuksia
Meillä mies myös lyö nyrkillä seinään tai pöytään raivostuessaan. Tuijottaa synkästi otsa eteen työnnettynä kaikki huonessa olijoita tuimasti.
Kuinka moni on suuttuessaan kiva.
Meillä nainen käyttäytyy kuten sinä ja saa minut raivon partaalle, vaikka ei ole edes lapsia. Tuollainen "mitäs minä sanoin" kommentti on vaan toisen alentamista.
Vierailija kirjoitti:
Monesko nyrkkiä seinään-satu tämä on tälle päivälle? Kymmenes? Viidestoista?
Olen pahoillani että ainoa harrastuksesi on vauvapalsta, mutta tämä on minun henkilökohtaista elämääni jolle haluan ilman leimautumisia näkökulmia. Sille en voi mitään jos muut kertovat vastaavista kokemuksistaan.
Jos pieni lapsi itkeskelee yöllä niin häntä sylitellään ja lohdutellaan. Tai lauletaan, pidetään kättä lähellä/ jotenkin annetaan ymmärtää että äiti/isi on lähellä ja auttaa. Silläkin uhallla että raivarit menee hetkellisesti pahemmaksi. Muuten lapsesi oppii että ei saa turvaa vanhemmiltaan kun on hankalia tunteita. Pahimmillaan joutuu tyynnyttämään itse itsensä eli kroppa tuottaa hormonia joka rauhoittaa lapsen. JA se ei siis ole mitenkään hyvä asia, vaan tällöin lapsi ei opi käsittelemään vaikeita tunteita. Perusturva heikkenee. Tästä on paljon, ei tarvitse paljon googlettaa "huudatus" unikoulusta niin löytyy kaikenlaista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yöraivarit eivät kuuluu mihinkään tiettyyn "ikään".
Mitä mieheesi tulee, niin en eläisi lapsen kanssa moisen kuumakallen kanssa. En myöskään ilman lasta.
No eipä näitä raivareita vauvana ollut ja nyt alkavat olla laantumaan päin mutta kiitos viilauksesta.
Hänellä on yöllisiä paniikkikohtauksia tai pahoja painajaisia. Se ei ole normaalia. Kyse ei ole viilauksesta vaan siitä, että teidän on syytä ottaa tuosta yhteyttä vähintään neuvolaan.
Jos pikkulapsen painajaisunet häiritsevät koko perhettä, normaalit yleensä hoitavat asian muuten kuin keksimällä omasta päästä, että "Tämä on nyt joku vaihe". Lapsi saattaa esimerkiksi oireilla teidän huonoa suhdettanne, sillä lapsi näkee, kuulee ja vaistoaa vanhempien kireät välit.
Vierailija kirjoitti:
Meillä nainen käyttäytyy kuten sinä ja saa minut raivon partaalle, vaikka ei ole edes lapsia. Tuollainen "mitäs minä sanoin" kommentti on vaan toisen alentamista.
Eli ongelmasi on se ettet usko järkipuhetta vaan on pakko käydä kokeilemassa mitä tapahtuu? Itsekään en olisi vihainen miehelle ellei hän terrorisoisi noilla aivopieruillaan samalla koko perhettä. Alkuun jaksoin olla hiljaa, nykyään on pakko sanoa että saan jotain rajoja pidettyä meilläkin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yöraivarit eivät kuuluu mihinkään tiettyyn "ikään".
Mitä mieheesi tulee, niin en eläisi lapsen kanssa moisen kuumakallen kanssa. En myöskään ilman lasta.
No eipä näitä raivareita vauvana ollut ja nyt alkavat olla laantumaan päin mutta kiitos viilauksesta.
Hänellä on yöllisiä paniikkikohtauksia tai pahoja painajaisia. Se ei ole normaalia. Kyse ei ole viilauksesta vaan siitä, että teidän on syytä ottaa tuosta yhteyttä vähintään neuvolaan.
Jos pikkulapsen painajaisunet häiritsevät koko perhettä, normaalit yleensä hoitavat asian muuten kuin keksimällä omasta päästä, että "Tämä on nyt joku vaihe". Lapsi saattaa esimerkiksi oireilla teidän huonoa suhdettanne, sillä lapsi näkee, kuulee ja vaistoaa vanhempien kireät välit.
Nyt sinne googleen ja äkkiä tai lakkaa vetämästä johtopäätöksiä! En vastaa enää viesteihin jotka eivät käsittele mieheni ja minun suhdetta. Ap
Huonot vanhemmat vetävät herneitä nenään eivätkä tajua omia mokiaan. Ukkosi riehuminen lienee syy lapsen öisiin panikointeihin.
Hänhän ei siis riehu pelkästään silloin, kun lapsi käy hermoille öisin, vaan hän on kireä ja kiukkuinen aina, passiivis-aggressiivinen. Ja sinä selittelet sen parhain päin, jolloin lapsi huomaa, ettei hänellä ole turvaa kummassakaan vanhemmassa.
Minulla on samalla tavalla stressin alla reagoiva mies. Yleensä on hyvähermoinen, mutta joskus menee yli. Ei käy muihin käsiksi, mutta minuakin tuo käytös suututtaa. Ikävää, mutta ainoastaan henkilö itse pystyy käytöstään muuttamaan. En kuitenkaan jää itse rähinää seuraamaan.
Yöraivarit eivät kuuluu mihinkään tiettyyn "ikään".
Mitä mieheesi tulee, niin en eläisi lapsen kanssa moisen kuumakallen kanssa. En myöskään ilman lasta.