Mikä mun sosiaalisia taitoja vaivaa? Miksi mä oon tälläinen?

No, puolitutuille ei ehkä muuta kannattakaan kuin voivotella vain. Typerää ja huomionhakuista toki avautua ensin sairaudestaan puolitutuille ja loukkaantua yhtälailla rehellisestä vastauksesta, mutta tällaisissa tilanteissa on tosiaan vastapuolen fiksuinta toivotella vain pikaista paranemista.

Ja toisekseen sitten, muiden ryhmässä olijoiden on ehkä ollut hankala kommentoida enempää, jos sairastava itse ei ensin vastaa mitään.

Munkin sosiaalisissa taidoissa on muka vikaa, kun en jaa uusille työkavereille koko elämääni sosiaaliturvatunnuksen loppuosaa myöden ja koko ajan pitäisi olla iloinen ja koko ajan pitäisi puhua, muka. Tai olet muka joku masentunut tai jotain paskaa.

Tästä syystä alan vaihto ja sitä ennen työttömyyttä pieni hetki. Nro 22

Vierailija kirjoitti:

Ei virtsikseen nyt kuole. :D Herranen aika.

Kyllä itsekin voisin ihmetellä että mikä hysteerikko se siellä huutelee.

Virtsatieinfektiosta lähteneeseen verenmyrkytykseen taas voi kuolla, joten summa summarum.

Vierailija kirjoitti:

Mulla yksi ystävä kertoo ongelmistaan, saa neuvoja, loukkaantuu, menee seuraavan luokse paheksumaan neuvonantajaa, sitten saa taas neuvoja joista loukkaantuu. Loukkaantuu, paheksuu, loukkaantuu, paheksuu, loukkaantuu jne. Mieluiten hän vain harrastaisi synkkää yksinpuhelua, kuka jaksaa kuunnella, en minä ainakaan.

Miten tämä on saanut yläpeukkuja? Ihmiset ei yleensä halua pyytämättä neuvoja. Onko vaikeaa kysyä, haluaako ystävä neuvontaa vai kuuntelua? Moni haluaa purkaa sydäntään ystävälle ja tehdä ratkaisun ongelmaansa itse.

Tästä syystä en puhu näille vajakeille yhtään mitään. Suurin osa akkojen työajasta menee ihan ihme pelailuun ja jos sun työnkuva on raskaampi niin joudut silmätikuksi kun et jaksa koko aikaa höpöttää. Epäloogista, mutta naiset ovat raivostuttavat epäloogisia.

Mulla oli oireeton virtsatietulehdus mikä levisi munuaisiin. Sitä tuskaa ei unohda! Yritin sitkutella töissä, mutta lopulta itku kurkussa raahauduin lääkäriin.

Huomionkeruutahan tuo vain oli. Ei siihen haluta ratkaisua, vaan voivottelua ja osanottoja. :D

Onneksi en enää ole somessa.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse nainen ja olen oppinut, ettei näihin "ongelmiin" haluta ratkaisuja vaan "myötätuntohymistelyä". Joskus unohdan asian, ja ehdotan ratkaisuvaihtoehtoja ja siitä tietysti seuraa hyytävä hiljaisuus, vihainen kommentointi tai muuta.

Oikea vastaus olisi ollut "voi kamalaa" tai "tunnen tuskasi sisko" tai joku typerä hymiö.

Ja vaikka virtsis voi mennä munuaisiin niin naisille ei saa sanoa sanoja "kuolla" tai "syöpä", koska sellainen ahdistaa heitä ja on suurinpiirtein sama kuin jos löisit avokämmenellä heitä poskelle. Se on agressiota herättävä loukkaus, koska tuo mieleen kamaluudet kuten kuolema ja syöpä.

Tämäpä se näin miehenäkin tosiaan monesti turhauttaa. Me kun haluamme ratkaista ongelmat, emmekä voivotella niitä. Naiset sitten tulkitsevat sen niin, että emme välitä, vaikka päinvastoin haluaisimme hoitaa sen naista painavan ongelman heti pois. 

Mutta tuohan nyt oli muutenkin tuollaista itsekorostusta, "katsokaa nyt kun olen urhea ja ahkera, teen tässä töitä vaan vaikka vaivaakin on". Tähän syyllistyy aika moni ihan sukupuoleen katsomatta ja itse täytyy vain pyöritellä silmiä.

Noin ihmisiä ymmärretään meetoon aikakautena. Ketään vattuakaan kiinnosta, kunhan vaan oma pesä on kunnossa. Tää kaksnaamasuus on niin paksua, että voi voiveitsellä leikata :D

Vierailija kirjoitti:

Olen itse nainen ja olen oppinut, ettei näihin "ongelmiin" haluta ratkaisuja vaan "myötätuntohymistelyä". Joskus unohdan asian, ja ehdotan ratkaisuvaihtoehtoja ja siitä tietysti seuraa hyytävä hiljaisuus, vihainen kommentointi tai muuta.

Oikea vastaus olisi ollut "voi kamalaa" tai "tunnen tuskasi sisko" tai joku typerä hymiö.

Ja vaikka virtsis voi mennä munuaisiin niin naisille ei saa sanoa sanoja "kuolla" tai "syöpä", koska sellainen ahdistaa heitä ja on suurinpiirtein sama kuin jos löisit avokämmenellä heitä poskelle. Se on agressiota herättävä loukkaus, koska tuo mieleen kamaluudet kuten kuolema ja syöpä.

Kirjoitatko komediaa? Jos et niin laitapa Ylelle tekstinäytettä! Olet hemmetin musta!

...siis olet hemmetin hauska minusta!

En tiennytkään tuollaisesta munuaissyövästä että se tulee virtsasta.

Kaikkea sitä oppii.

Vierailija kirjoitti:

Ryhmäkeskustelu, jossa joku puolituttu avautui virtsatieinfektiostaan ja ettei ehdi lääkäriin töiden takia.

Kommentoin tietysti heti:

"Kannattaa mennä! Jos menee munuaisiin niin siihen voi jopa kuolla, ei kannata pelleillä asian kanssa."

Jäätävä hiljaisuus, sen jälkeen mua moititaan toisen pelottelusta. Näin jälkeenpäin tajusin ettei tuo ehkä ollut tahdikkain heitto.

Teen tosi usein vastaavia sosiaalisia kämmejä, hävettää!

Älä välitä. Minä olen samanlainen. Minua pidetään besserwisserinä koska keskustelu kuolleen sen jälkeen kun esitän tutukimus- tai tilastotietoja asioista, joista keskustellaan.

Olenko ainoa jonka mielestä tuossa sosiaalisuudessa ei ollut yhtään mitään erikoista?

Olen hoitoalalla.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse nainen ja olen oppinut, ettei näihin "ongelmiin" haluta ratkaisuja vaan "myötätuntohymistelyä". Joskus unohdan asian, ja ehdotan ratkaisuvaihtoehtoja ja siitä tietysti seuraa hyytävä hiljaisuus, vihainen kommentointi tai muuta.

Oikea vastaus olisi ollut "voi kamalaa" tai "tunnen tuskasi sisko" tai joku typerä hymiö.

Ja vaikka virtsis voi mennä munuaisiin niin naisille ei saa sanoa sanoja "kuolla" tai "syöpä", koska sellainen ahdistaa heitä ja on suurinpiirtein sama kuin jos löisit avokämmenellä heitä poskelle. Se on agressiota herättävä loukkaus, koska tuo mieleen kamaluudet kuten kuolema ja syöpä.

Tämä on niin totta. Naisporukoissa on jotenkin todella hankalaa olla, esim kun vaikka ollaan syömässä ja sitten siinä joku alkaa pohtia pitäisikö jo lähteä niin sitä pitäisi vaan jokaisen miettiä ääneen ja jahkata eikä missään tapauksessa kukaan saa sanoa, että juu pitäisi ja alkaa tehdä sitä lähtöä.

Oudosti se joka tuon pohdinnan aloittaa ei ole se paha ihminen (jonka takia ilta/juttu jäi kesken) vaan se joka sen jahkauksen lopettaa.

Vierailija kirjoitti:

En tiennytkään tuollaisesta munuaissyövästä että se tulee virtsasta.

Kaikkea sitä oppii.

ei se kaikille tulekkaan.

Vierailija kirjoitti:

Sinussa ei ole mitään vikaa. Sen sijaan vaivoistaan kaikille puhuva on omituinen. 

Niinpä, mutta silti jotain syystä se omituinen saa sympatiaa ja pysyy ryhmän jäsenenä ja se ei-outo saa jatkossa osakseen silmien pyörittelyä ja pahimmassa tapauksessa savustetaan ulos koko porukasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinussa ei ole mitään vikaa. Sen sijaan vaivoistaan kaikille puhuva on omituinen. 

Niinpä, mutta silti jotain syystä se omituinen saa sympatiaa ja pysyy ryhmän jäsenenä ja se ei-outo saa jatkossa osakseen silmien pyörittelyä ja pahimmassa tapauksessa savustetaan ulos koko porukasta.

Siksi työyhteisössä tarvitaan aina kukko, joka viheltää pelin poikki.

Yksi kukko ja sopivasti kanoja niin hommat hoituu.

Mikään ei ole niin kamalaa kun hommat jotka seisoo koska työyhteisöstä ei löydy tarvittavaa määrää tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse nainen ja olen oppinut, ettei näihin "ongelmiin" haluta ratkaisuja vaan "myötätuntohymistelyä". Joskus unohdan asian, ja ehdotan ratkaisuvaihtoehtoja ja siitä tietysti seuraa hyytävä hiljaisuus, vihainen kommentointi tai muuta.

Oikea vastaus olisi ollut "voi kamalaa" tai "tunnen tuskasi sisko" tai joku typerä hymiö.

Ja vaikka virtsis voi mennä munuaisiin niin naisille ei saa sanoa sanoja "kuolla" tai "syöpä", koska sellainen ahdistaa heitä ja on suurinpiirtein sama kuin jos löisit avokämmenellä heitä poskelle. Se on agressiota herättävä loukkaus, koska tuo mieleen kamaluudet kuten kuolema ja syöpä.

Minulle eräs naisasiakas aikoinaan suuttui kun kerroin hänelle että hänen talossaan on asbestilevy sähkökeskuksen takana (oli pakollinen 80-luvulla). Olin kuulemma epäpätevä sähkömies koska hänen talossaan EI ASBESTIA OLE!! SIIHENHÄN KUOLEE!! Hommat sillä työmaalla loppuivat muuten siihen, tahtoi hommata jonkun pätevämmän sähkömiehen.

Toinen tapaus taas suuttui kun kerroin että hänellä on asennettu elohopeahöyrylamppuja pihamaalle. Ripitti minua pitkään siitä miten myrkyllistä elohopea on, ja hän ei sellaisia myrkkyjä tontilleen tahdo!! Noh, isolla rahalla sitten vaihdettiin (suunnitelman mukaiset) ulkovalaisimet toisiin asiakkaan pyynnöstä. Tässä vaiheessa taisi piru minussa saada vallan ja kysyin asiakkaalta että mitäs tehdään talon loisteputkivalaisimille kun niissäkin on elohopeaa? Varmaan arvasittekin että sinnekkään työmaalle ei tarvinnut enää mennä...