Onko suomalaiset heikosti menestyvä kansa?

Mun mielestä parasta tässä aika ajoin pinnalle pulpahtavassa aiheessa on aloittajan oma negatiivisuus. Muiden kannustaminen ja positiivisuus oikein paistaa aloituksesta. Ei minulla vaan ole samanlaista kokemusta Suomesta tai suomalaisista, vaan tapaamani ihmiset vaikuttavat oikein mukavilta. Töissä minulta kysellään opintojen sujumisesta ja kannustetaan niissä. Puoliso ja sukulaiset kannustavat opiskelussa ja minä kannustan heitä omissa tavoitteissaan.

Välillä oma uskoni menestykseen loppuu, mutta aika nopeasti saan käännettyä surun ja epätoivon päättäväisyydeksi jatkaa taistelua.

Suomi oli edelläkävijä monessa asiassa 1990-luvulta aina vuoteen 2008. Maailman kehittynein ja onnellisin valtio, porukka hinkusi maailmalta Keilaniemeen ja Ouluun töihin, ulkomaalaisten mukana tuomaa osaamista arvostettiin, eikä suomalaisiakaan syytetty matkailusta.

Takapakkia tuli kun Kepu ja kokoomus astuivat valtaan. SDP takaisin. 

Suomalaisten itsetunto heikko. Johdetaan joukkoja karjumalla. Myös alaiset heikkoja nysvääjiä, joita ei voi ohjeistaa edes asiallisesti, saa ikuisen vihamiehen. Tästä seuraa pahan kierre jossa kaikki vaan karjuvat toisilleen, toivoen että saa asiansa perille. Ne jotka eivät uskalla korottaa ääntään, vetäytyvät varjoihin, ja puukottavat sieltä selkään sen kuin kerkiävät.

Suomalaiset on toivottomia ihmisiä ja tapauksia:(

Vierailija kirjoitti:

Iso syy Suomen pärjäämättömyyteen on Venäjä. Moniko muu maa pärjää näinkään hyvin kun on raja puoliksi kiinni kaupalle?

Lisäksi Suomen pitää satsata puolustukseen mutta ruotsalaisten ei. Ovat ajaneet armeijan alas. Heillä on omaa aseteollisuutta ja aseita myös viedään, ekä ole kuten meillä, että heti on toimittajat perässä jos aseenkin myy ulkomaille.  

Ja vielä sotatraumat siihen päälle.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki menestys ei ole suinkaan tullut Ruotsista. Paremminkin Ruotsi oli jarru monta vuosisataa, kunnes venäläiset antoivat meidän kehittyä rauhassa vähän aikaa.

Kiistaton fakta on että Suomen nousukaudet ovat aina sijoittuneet niihin ajanjaksoihin kun suhteemme Venäjään ovat olleet parhaimmillaan ja silloin nousu on ollut huimaa kaikin puolin: autonomian aika, 1945-1991, 1999-2013.  Kääntöpuolena aina kun Venäjän kanssa on pienintäkään kitkaa niin mennään vauhdilla takapakkia.

Suomi olisi hyvin erilainen ilman menneitä sotia. Enemmän länsimainen. Niiden seurausta oli esim. kommunismin pelko ja itsenäisyyden menettämisen pelko. Näiden vuoksi Suomeen kehittyi yhden totuuden mielipideilmasto - sillä Suomen piti näyttää vahvalle ja yhtenäiselle riidattomalle valtiolle Neuvostoliiton suuntaan - ,jossa vaihtoehdot ja normaali demokratiaan kuuluva erimielisyys on uhka. Tämä yhden totuuden kulttuuri ja pakotettu yksimielisyys poliittisessa päätöksenteossa (jotta kaikki voivat olla tyytyväisiä päätöksiin) on yhäkin voimissaan. Tälläinen haittaa maan kehittymistä. Se heijastuu myös siihen, miten kansalaiset suhtautuvat asioihin ja erimielisyyteen. Siksi Suomessa piilotetaan omat poliittiset kannatkin hyvin usein, koska ei haluta riitaa muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Suomi olisi hyvin erilainen ilman menneitä sotia. Enemmän länsimainen.

Ei pidä paikkaansa. Etelänaapurimme on ehkä Euroopan länsimaisin maa, oikea pohjolan Yhdysvallat. Ja se maa koki sotaa moninverroin enemmän kuin Suomi. Eli eipä sota estä länsimaistumista, jos vaan kansan identiteetti on kunnossa.  Suomessa sitä ei oikein ole.

Kärjistäen voidaan heittää ilmoille niinkin kerettiläinen näkemys, että sotansa murskaavasti hävinnyt ja vuonna 1991 uudelleen itsenäistynyt Suomi olisi varmasti paremmalla tiellä kuin tämä nykyinen, omassa erinomaisuuden kuplassaan pöhöttönyt menneisyyden muistelija. Oltaisiin saatu aloittaa kaikki puhtaalta pöydältä ja täynnä intoa. Eron todella huomaa kun katsoo Baltiaa, Itä-Eurooppaa ja Venäjääkin.