Elatusmaksut vuoroviikot ja uusi perhe

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehet suostutte elättämään kaikkien muidenkin kakarat vielä omien lisäksi?

Miksi ei, jos sen tekee vapaaehtoisesti eikä se ole pois omilta lapsilta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehet suostutte elättämään kaikkien muidenkin kakarat vielä omien lisäksi?

Miksi ei, jos sen tekee vapaaehtoisesti eikä se ole pois omilta lapsilta?

Eikö aina kaikki ole pois toisilta?

Niin kauna kuin aikaa tai rahaa ei ole loputtomasti.

Niin. Minun mielestäni mitään ongelmaa ei ole koskaan ollutkaan. Kunnes tapasin nykyisen vaimoni. Niinkuin sanoin, lapseni ovat saaneet kaiken mitä tarvitsevat, aina. Rakkaan vaimoni lapset eivät myöskään ole kakaroita vaan ihania lapsia. Vaimoni ei myöskään pidä omiani jonkun toisen kakaroina. Näköjään tästäkin olisi monella opittavaa.

Sanotaan sitten vaikka niin, että nykyinen tilanteeni on oma valintani, joka ei vaikuta velvollisuuteen maksaa elareita. Mutta mikä oikeus äidillä on vaatia näitä elareita, jos jo osallistun ja lapset ei muuta tarvi? Hänellä saattaa olla jopa paremmat tulot kuin minulla, mutta tuskin paljoa. Miksi pitää alkaa tälläisen vääntöön jos siihen ei ole aihetta? Onko riidan haastamisesta lapsille jotain etua? Sama se minulle maksanko elareita vai ostelenko muuten, mutta mukavampaa se olisi lasten kanssa ostella. Lapset eivät ole valittaneet uudesta vaimosta. Ex on valittanut. Lapset ei ole valittaneet rahapulasta tai tavarapulasta. Ex on.

Vierailija kirjoitti:

Jos mikään ei ole lasten kannalta muuttunut, niin kyse on yksinomaan mustasukkaisuudesta ja halusta kostaa sinulle "uusi elämäsi". Kuulostaa valitettavan tutulta. Monella naisella karkaa mopo käsistä, kun ex-mies löytää vihdoin uuden naisen ja sitten alkaa kaikenlainen kiusanteko. Yleensä vielä nainen on itse halunnut erota, mutta jotenkin mieltää, että ex-mies on edelleen palvelemassa häntä ja omistautumassa hänen ja lasten tarpeille yksinomaan. Tätä ajattelua ei estä edes oma uusi mies, silti eksän on oltava "hyppysissä hyppyytettävänä". Katkeruus on kovaa, kun kuvio romahtaa.

Vastaa ex-vaimollesi, että koska lapset ovat sinulla puolet ajasta ja vastaat monista hankinnoista + ex-vaimo saa lapsilisän, koet osallistuvasi elatukseen enemmän kuin ex-vaimosi jo tällä hetkellä.

Äläs nyt yleistä sukupuolen mukaan... miehilläkin karkas tuolloin mopo käsistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mikään ei ole lasten kannalta muuttunut, niin kyse on yksinomaan mustasukkaisuudesta ja halusta kostaa sinulle "uusi elämäsi". Kuulostaa valitettavan tutulta. Monella naisella karkaa mopo käsistä, kun ex-mies löytää vihdoin uuden naisen ja sitten alkaa kaikenlainen kiusanteko. Yleensä vielä nainen on itse halunnut erota, mutta jotenkin mieltää, että ex-mies on edelleen palvelemassa häntä ja omistautumassa hänen ja lasten tarpeille yksinomaan. Tätä ajattelua ei estä edes oma uusi mies, silti eksän on oltava "hyppysissä hyppyytettävänä". Katkeruus on kovaa, kun kuvio romahtaa.

Vastaa ex-vaimollesi, että koska lapset ovat sinulla puolet ajasta ja vastaat monista hankinnoista + ex-vaimo saa lapsilisän, koet osallistuvasi elatukseen enemmän kuin ex-vaimosi jo tällä hetkellä.

Äläs nyt yleistä sukupuolen mukaan... miehilläkin karkas tuolloin mopo käsistä.

Ehkäpä kontrolloiva ihminen muuttuu tuollaiseksi? Mies tai nainen.

Ap, oliko eksäso kontrollifriikki?

Ei äidillä olekaan mitään *oikeutta* vaatia nyt niitä elareita. Mutta hän kyllä voi vaatia/pyytää esimerkiksi kokeillakseen suostutko mukisematta. Tai suostutko koska hän osaa painostaa tai syyllistää ym. Mutta ei tarvitse tietenkään suostua, ainakaan neuvottelematta ja selvittämättä onko pyynnöllä mitään järkevää perustetta.

Usein ei ole.

Jos mikään ei ole muuttunut, niin jatka edelleen niinkuin ennenkin.

Uusi perhe ei ole syy muuttaa vanhaa käytäntöä, jos lapset saavat sen mitä tarvitsevat. Ja lasten arki muutenkin sujuu niinkuin ennenkin.

Ehkä (melko varmaan) uusi perhetilanne on saanut exän mustasukkaiseksi tai katkeraksi. Ja usein se kuvastuu rahapyyntönä, koska se on helppo keino *kostaa* entiselle puolisolle! Useinkaan mustasukkaisuutta ei voi suoraan sanoa syyksi, mutta *lasten etu* on helppo keino vedota rahantarpeeseen ja onnistuessaan tuottaa ainakin sen rahallisen tyydytyksen.

En tiedä exän motiiveista vaatia elatusmaksuja enkä usko, että näille vaatimuksille on oikeasti mitään perustetta, mutta minua häiritsee tapasi muotoilla asia jo ihan otsikossa. Monesti se alitajunta paljastaa todellisen tilanteen paremmin kuin mitkään omat korulauseet ja selitykset.

Sinulla on siis uusi perhe ja vanha perhe. Uusi perhe tarvitsee aikaasi, huomiotasi ja rahaasi etkä mielestäsi pysty panostamaan vanhaan perheeseen yhtään enempää. Uusi perheesi on ihana, on joustanut vanhan perheen edessä ja on jotenkin mielestäsi sankarillisempi ja ihanampi kuin... no, tätä et sano suoraan mutta... ne vanhat lapset, jotka itsekkäästi pitävät huoneensa ja haluasivat ilmeisesti vielä lisääkin rahaa elatukseensa (ainakin äidin mukaan).

Mietitkö koskaan, miksi lapsesi ovat vanhaa perhettä ja vaimosi ja hänen lapsensa uutta perhettä? Miksi vaimosi ja hänen lapsensa eivät tulleet perheeseesi lisänä niin kuin mielestäni olisi loogista ajatella, jos oikeasti arvostat lapsiasi yhtä paljon kuin "uutta perhettäsi"? Mietin itse, että olisin käyttänyt tilannetta kuvaillessa sitä, että perheeni on suurentunut ja saanut lisää jäseniä, mutta sinä käytät jatkuvasti termia uusi perhe kuin se olisi jotenkin parempi, hienompi ja upeampi kuin se vanha ja kulunut. Termeillä voit hyvin kuvata omaa asennettasi, ja ehkä olisi peiliin katsomisen paikka, kun mietit, miksi exäsi on hypännyt takajaloilleen. Jostain se paniikki on tullut, ja voit ajatella sen olevan kateutta ja katkeruutta mutta todennäköisesti lisänä on myös lastesi salaiset murheet ja surut, joita he eivät pysty näyttämään sinulle.

Oletan, ettet ole käynyt keskustelua lastesi kanssa siitä, haluavatko he uusia jäseniä perheeseensä, joten käytännössä et todella tiedä, mitä he tilanteesta ajattelevat. Onko heillä edes mahdollisuutta ilmaista avoimesti mielipiteensä? Vai oletetaanko heidän olevan vain kiitollisia pyykkiensä pesusta ja huoneidensa säilymisestä? Isän rakkaus ja ylpeys kohdistuu nyt ainakin tekstin perusteella tähän uuteen perheeseen, joten se voi olla lapsille kova pala. Ei turhaan uuden vaimon ilmestymistä kotiin ole verrattu siihen, että puoliso toisi uuden rakastajan siihen silmien alle samaan kotiin.

Minä ehkä sinuna aloittaisin keskustelun lapsista ja varmistaisin todella, että he ovat tilanteeseen tyytyväisiä ja tietävät, että rakastat heitä, vaikka ovatkin vanhaa perhettäsi... Ilmaisukykysi on ainakin monella tapaa lapsia loukkaava, joten voisin kuvitella, että sitä surua ja pelkoa on kuoren alla paljon, ehkä jopa hätää isän ja vanhan kodin menettämisestä, perinteiden muuttumisesta ja isän huomion, ajan ja rahankäytön jakautumisesta yhä varmemmin sinne uuden perheen suuntaan. Uudet lapset kun ilmeisesti saavat viettää isän kanssa aikaa ihan koko ajan, vanhat vain sen joka toinen viikko ja silloinkin oletetaan, että pitää olla tyytyväisiä ja kiitollisia ihan kysymättäkin ja jaetaan se isä monen muun ihmisen kesken mukisematta, vaikka oma maailma on mullistunut erittäin radikaalisti.

Veikkaan, että lasten rauhoituttua se exkin rauhoittuu eikä mitään toimenpiteitä tarvitse tehdä suuntaan eikä toiseen - muuta kuin että isä voisi oikeasti huomioida sen vanhan perheensäkin eikä vain yrittää ympätä sitä joka toinen viikko siihen uuteen perheeseen. Lähtökohta tässä on ainakin erittäin surullinen, kun tilanteen olisi pitänyt alun alkean olla niin, että ne uudet tulevat osaksi tätä vanhaa. Uudet kun ovat tuntuneet saavan kaiken hyödyn niin rahallisesti kuin ihan sillä, että ovat kuolleen isän tilalle saaneet uuden mutta vanhat vain menettävät ja joutuvat jakamaan ja sopeutumaan ja kaiken lisäksi kuulemaan olevansa jotain mennyttä ja kulunutta isän uuden perheen rinnalla.

Osui ja upposi.

Totta! Nykyinen vaimoni ja hänen lapsensa tosiaan tulivat lisänä perheeseemme. Siksi meillä onkin nykyään uusi perhe. ;) eli minä, vaimoni ja meidän molempien lapset. Keskustelin myös lasteni kanssa asiasta jo tapailumme aikana ja heille asia oli jo silloin ihan ok. Teen paljonkin asioita omieni kanssa, mutta eihän tässä siitä ollutkaan kyse, joten miksi siitä olisinkaan puhunut. Ymmärrän kyllä, että uusi tilanne voi tuoda itse kullekin vaikeita tilanteita. Silloin niistä aina puhutaan. Ei se rahan vaatiminen siihen pitäisi liittyä mitenkään.

Kumpikin vastaa lapsista oman elatuskyvyn mukaan. Eli tuskin sen katsotaan parantuneen uuden vaimon myötä.

"Katkera"ex varmaan tuossa tilanteessa pelkää, että yhteiset lapset jäävät vähemmälle uuperhekuviossa

Tämä spekulaatio sille, joka pyysi vastausta "katkerilta" exltä.

Käy itse yksin siellä lastenvalvojalla myös. Ex varmaan laskee, että nyt teillä on kahdet tulot ja yhdet menot. Siksi elatuksen pitäisi nousta.

Jaakki kirjoitti:

Todellakin ostan enkä ole koskaan kieltäytynyt ostamastakaan. Mutta sen lisäksi hän vaatii tuon 300 kuussa. Tässä tapauksessa minun menoni ei valitettavasti pienene, koska vaimoni tulot ovat pienemmät kuin minun ja hänen lapsillaan harrastuksia. Eli minä maksan asumiskulut suurimmaksi osaksi. Kiitos vastauksesta!

Tällähän ei ole merkitystä oikeasti elariasiassa. Vaikka nykyisen puolisosi tulot ovat pienemmät ja hänen lapsillaan on harrastuksia, niin mitä sitten? Ja tuskinpa joutuisit elareita maksamaan, jos et tähänkään saakka. Anna exäsi mölyt olla.

Oma exäni yritti lopettaa elarin maksamisen, kun löysi uuden naisen ja tämä oli opiskelijana tuloton eikä voinut asumiskuluihin osallista. Ihan kuin tämä mun murhe ois tai lapsen, josta minimielarin maksaa. Kyllä ihmiset on välillä yksinkertaisia.

Vierailija kirjoitti:

Kumpikin vastaa lapsista oman elatuskyvyn mukaan. Eli tuskin sen katsotaan parantuneen uuden vaimon myötä.

"Katkera"ex varmaan tuossa tilanteessa pelkää, että yhteiset lapset jäävät vähemmälle uuperhekuviossa

Tämä spekulaatio sille, joka pyysi vastausta "katkerilta" exltä.

Ei kun katkera eksä haluaa kostaa miehelle, kun kehtasi ottaa uuden naisen ja kurjistaa heidän elämäänsä nyhtämällä sieltä 300 Euroa pois. Ymmärtääkseni äidillä ei ole mitään näyttöä siitä, että lapset eivät saisi taloudellisesti isältään kaikkea sitä mitä ennenkin. Näin ollen vaatimus on vain ilkeydestä tehty.

Ja olen samaa mieltä, että samanlaisia kostajia on myös miehissä. Tiedän mieheni kaverinkin, joka löysi uuden naisen ja alkoi sen jälkeen vaatia ex-vaimoltaan väkisin huoltajuutta jne. Naisella oli pienipalkkainen osa-aikatyö, hoitanut aina kodin ja lapset, kun mies teki uraa. Mies aina mainosti avioliiton aikana, että heillä on tämmöinen diili ja "Maija hoitaa kotijutut". Sitten yhtäkkiä erossa alkoikin puhua, kuinka tämä eksä on loisinut viimeiset 15 vuotta ja hankki juristin, että hänen ja uuden naisen pitää saada lapset luokseen, koska heillä on kaunis, uusi talo ja eksä joutuu asumaan niin ahtaastikin jne. Jäin sanattomaksi tuosta häijyydestä. Ei riitä, että jätti. Yritti vielä riistää naiselta arvon äitinä, arvon kotia ja lapsia hoitaneena ihmisenä ja kaikin tavoin selitti, kuinka ex-vaimo on persaukinen ja huonosti koulutettukin, niin lapset saa hänen (akateeminen koulutus) ja uuden uratykkinaisensa luona paljon laadukkaampia virikkeitä. Voin sanoa, että tuon jälkeen on ollut minulla vaikea katsoa tuota miehen lapsuudenkaveria päin. Paljasti läpeensä pahan luonteensa...

Kuinka iso talo sulla on, kun sinne mahtuu sinun ja ja vaimon lisäksi viisi lasta? Jokaisella oma huone? Vi loppuiko lasten vuoroasuminen" jos loppui niin kai silloin sun pitää mksaa elatusapua?

Niin, vieläkö ne exän lapset asuu vuoroviikoin? Jos eivät, niin sit ymmärrä elariasian. Eikä 300 e/kk ole kuin minimielari kahdesta lapsesta.

Vaimoni lapsilla ei ole omaa huonetta. Omillanikaan ei ollut ennen vaan asuivat samassa. Remontoitiin ja pieni laajennus. Alle 100 neliötä eli ei ole mikään luksuskoti, kun ei ole sellaiseen varaa. Asuvat edelleen viikko ja viikko.

Vierailija kirjoitti:

Niin, vieläkö ne exän lapset asuu vuoroviikoin? Jos eivät, niin sit ymmärrä elariasian. Eikä 300 e/kk ole kuin minimielari kahdesta lapsesta.

Mitkä exän lapset? Ne on kyllä ihan ap:n omia lapsia.

Jaakki kirjoitti:

Vaimoni lapsilla ei ole omaa huonetta. Omillanikaan ei ollut ennen vaan asuivat samassa. Remontoitiin ja pieni laajennus. Alle 100 neliötä eli ei ole mikään luksuskoti, kun ei ole sellaiseen varaa. Asuvat edelleen viikko ja viikko.

Ymmärsinkö oikein, että vaimon lapset asuu teidän kanssa jatkuvasti? Jos näin, niin vähän epäreilua, että heillä ei ole omia huoneita ja vuoroviikkolapsilla on.

Iltapäiväkerhot, harrastukset, harrastustarvikkeet esim uusi kitara 400€, vapaa-aika, koulutarvikkeet( tässäkin kuussa tarvitaan kouluun sukset, luistimet, maila ja kypärä sekä sisäpelikengät), vakuutukset, silmälasit, yksityislääkäri, hygienia: sampoo, hoitoaine, naamanpesu, terveyssiteet, dödöt, hammasharjat - tahnat, hiuskorut, kampaamo/ parturi parin kuukauden välein, akneihoisen ihonpuhdistus jopa kerran vikossa kosmetologilla, meikit,

kaverisynttärit, sukulaissynttärit, kavereille synttärilahjat, viikkoraha...

Kirjastomaksut, kun lapsi hukkaa kirjaston kirjoja

Kengät: kumisaappaat, sandaalit, lenkkarit, juhlakengät, sisäpelikengät, tennarit, talikengät...

Pelikonsolit, puhelin,

Pyörä, sukset, luistimet, kypärät, säbämailat, koripalo, jalkapallo, sulka- ja tennismailat

Pyörän huolto, luistimien teroitus

Luokan leirikoulun maksut

Kesäleirit

passi ja/ tai henkilötodistus

Mitä näistä olet maksanut vuoroviikkoinasi?

Ei, omakotilon kuluja ei oteta huomioon. Muutenhsn exäsikin voisi muuttaa todella kalliiseen uuteen asuntoon ja sinä saisit maksaa koko elatuksen.