Kokemuksia, kun taloudessa kaksi koiraa?

Vierailija kirjoitti:

Koiran voi viedä koirapuistoon tapaamaan toisia koiria, ei niitä tarvitse itse kahta hankkia.

Sattumanvaraiset kohtaamiset tuntemattomien koirien kanssa ei vastaa koiran laumatarpeeseen. Se ei ole laumautumista eikä kaveruutta. Monesti ne sattumanvaraiset tuntemattomat koirat siellä puistossa on vielä aggressiivisiakin. 

Miksi teitä ärsyttää toisten koiramäärä niin paljon, että yritätte puhua hänet pois siitä aikeesta? 

Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille :) on ajateltu että sekä koira että me (minä ja puolisoni) saisimme seuraa toisesta koirasta. Koira on laumaeläin ja aika hyvin colliet viihtyvät toistensa seurassa. Toki tiedostamme kulujen kasvun, mutta sekin on lähinnä budjetointi kysymys.

-ap

Kukaan ei tarvi kahta koiraa. Ei niitä tarvitse haalia. Täysin typerää ja lapsellista sekä vastuutonta.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei tarvi kahta koiraa. Ei niitä tarvitse haalia. Täysin typerää ja lapsellista sekä vastuutonta.

Haloo, se on harrastus. Ei kukaan tarvi harrastuksia mihinkään, ne on typeriä, lapsellisia ja vastuuttomia. Ihmiselämän tulee olla pelkkää työssäkäymistä ja telkkarin katselua. Kaikki muu on typerää, mutta hauskaa!

Hankkikaa lapsia, älkää koiria. Typärän näköistä ja oloista kun nuoret naiset hankkivat kauheat määrät elikoita. Koiraa voi olla yksi, ei kahta. Ei ne ole mitään tuotanto eläimiä. Naurattavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira on peto joka kuluttaa luonnonvaroja 10 kertaisesti jo ihmiseenkin verrattuna.

Koiran haalijat on vastuuttomia luonnon tuhoajia. Te aiheutatte omalta osaltanne hirveää ja täysin turhaa maapallon raiskaamista.

Jos oikein muistan, koiran hiilijalanjälki vastaa yhtä katumaasturia. Siksi meilläkin on 2 koiraa, halvempia hankkia kuin se maasturi mutta saastuttaa tuplaten ja voidaan ajella tavallisella farmarilla. Jos hommattaisiin kolmas koira, voisimme luopua lentomatkailusta. Ainakin vähän.

Mulla on sekä kaksi koiraa että katumaasturi. Lennän myös jos siltä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei tarvi kahta koiraa. Ei niitä tarvitse haalia. Täysin typerää ja lapsellista sekä vastuutonta.

Haloo, se on harrastus. Ei kukaan tarvi harrastuksia mihinkään, ne on typeriä, lapsellisia ja vastuuttomia. Ihmiselämän tulee olla pelkkää työssäkäymistä ja telkkarin katselua. Kaikki muu on typerää, mutta hauskaa!

Eiköhän sulle riitä se yksi koira harrastukseksi, et tarvi kahta. Ei eläimiä tarvitse keräillä. Älä ole lapsellinen.

Vierailija kirjoitti:

Hankkikaa lapsia, älkää koiria. Typärän näköistä ja oloista kun nuoret naiset hankkivat kauheat määrät elikoita. Koiraa voi olla yksi, ei kahta. Ei ne ole mitään tuotanto eläimiä. Naurattavaa.

Typerys, ei lapsi voi ikinä korvata koiraa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira on peto joka kuluttaa luonnonvaroja 10 kertaisesti jo ihmiseenkin verrattuna.

Koiran haalijat on vastuuttomia luonnon tuhoajia. Te aiheutatte omalta osaltanne hirveää ja täysin turhaa maapallon raiskaamista.

Jos oikein muistan, koiran hiilijalanjälki vastaa yhtä katumaasturia. Siksi meilläkin on 2 koiraa, halvempia hankkia kuin se maasturi mutta saastuttaa tuplaten ja voidaan ajella tavallisella farmarilla. Jos hommattaisiin kolmas koira, voisimme luopua lentomatkailusta. Ainakin vähän.

Ei vastaa katumaasturia, se oli ihan pelkkä uutisankka koko juttu. 

Meillä on kaksi koiraa. Vanhempi oli 6 kun nuorempi tuli 3-vuotiaana aikuisena koirana. Vanhempi koira narttu, ja on pitänyt asemansa johtavana koirana. Nuorempi on uros, joka hyväksyi sen että madame määrää. Viihtyvät hyvin yhdessä, tosin ovat niin voimakkaita, että niitä ei voi lenkittää yhtä aikaa (siis yksi ihminen). Eli on työtä, koska erilliset lenkit tai vaihtoehtoisesti metsään, jossa vanhempi voi olla vapaana. 

Meille tulee kohta kolmas koira, pentu, en usko että pakkaa heiluttaa hirveästi. Ja nämä ovat työkoiria, itse en muuten tällaista kenneliä välttämättä ottaisi :)

Ongelmana näen auton, meillä on normaali farkku, ja kun koirat sitten kontissa, ei matkatavaroita mahdu yhtään.

Hehe, meillä oli parhaimmillaan viisi koiraa :D

Me uskottiin tähän mantraan, että kyllä kaksi menee siinä missä yksi. Ei mene, kahdesta on tuplasti tai jopa triplasti hommaa. Koirat eivät välttämättä juuri pidä toisistaan, kuten meillä. Ovat oppineet sietämään, mutta jatkuva kilpailu kaikesta. Eivät todellakaan hae seuraa toisistaan. Ruokakulut räjähti käsiin, kun toisella koiralla puhkes paha ruoka-aineallergia ja pölyallergiat päälle. Molemmat koirat piti siirtää raakaruokinnalle ja sekin tarkoin rajattuna. Allergiat aiheuttaa jatkuvia eläinlääkärikuluja ja koiralla on jatkuva lääkitys.

Koirat ovat muutenkin toistensa vastakohtia, joten sekin lisää haasteita. Yhden koiran kanssa oli ihanan helppoa, kahta koiraa on jo vaikea saada mihinkään hoitoon. Rakastamme molempia koiria, mutta jos olisimme tienneet tämän miten hankalaa ja rahaa vievää toisen koiran ottaminen ”kaveriksi” on, niin olisimme jättäneet ottamatta. Kannattaa harkita tarkkaan.

Ei kannata. Yhden koiran kanssa voi mennä lenkille ja koirapuistoon, kahden ei.

Meillä meni elämä pilalle. Toinen ei tykännytkään mistään mistä toinen piti ja tästä syystä ekalta jäi kaikki tekemättä. Tappelivat, kahnasivat ruoasta ja eivät suostuneet olemaan samassa huoneessa. Yöllä nukuin toinen silmä auki kun ottivat yöllä yhteen. Toinen ei ikinä oppinut sisäsiistiksi kun mulla ei aika riittänyt.

Luovuin toisesta ja elämä palasi normaaliksi.

Vierailija kirjoitti:

Hehe, meillä oli parhaimmillaan viisi koiraa :D

Hehe. Olipa viisasta.

Joo, kyllä näitä viiden koiran kenneleitä näkee. Koirat on surkeassa kunnossa ja niitä säilötään johonkin. Päivät menee niitä lenkittäessä ja jälkiä siivotessa.

Eihän siinä ole kyse enää lemmikin pidosta, vaan jostain hamstraamisesta, sairaudesta.

Vierailija kirjoitti:

Me uskottiin tähän mantraan, että kyllä kaksi menee siinä missä yksi. Ei mene, kahdesta on tuplasti tai jopa triplasti hommaa. Koirat eivät välttämättä juuri pidä toisistaan, kuten meillä. Ovat oppineet sietämään, mutta jatkuva kilpailu kaikesta. Eivät todellakaan hae seuraa toisistaan. Ruokakulut räjähti käsiin, kun toisella koiralla puhkes paha ruoka-aineallergia ja pölyallergiat päälle. Molemmat koirat piti siirtää raakaruokinnalle ja sekin tarkoin rajattuna. Allergiat aiheuttaa jatkuvia eläinlääkärikuluja ja koiralla on jatkuva lääkitys.

Koirat ovat muutenkin toistensa vastakohtia, joten sekin lisää haasteita. Yhden koiran kanssa oli ihanan helppoa, kahta koiraa on jo vaikea saada mihinkään hoitoon. Rakastamme molempia koiria, mutta jos olisimme tienneet tämän miten hankalaa ja rahaa vievää toisen koiran ottaminen ”kaveriksi” on, niin olisimme jättäneet ottamatta. Kannattaa harkita tarkkaan.

Jatkan vielä.

Meillä ei voi koiria edes leikittää samaan aikaan, joten leikkiminen on vähentynyt minimiin. Eivät osaa leikkiä yhdessä, koska kilpailevat kaikesta ja toisen onnistuminen saa tappelun aikaiseksi. Vaikka molemmilla olisi sama lelu, niin silti tapellaan. Ulkona tapellaan kepeistä...todella ärsyttävää ja harmittavaa, koska aikaisemmin tykkäsin leikkiä koiran kanssa. Nyt joutuu varomaan ja vahtimaan ja leikittämään näitä erikseen, ettei vaan mitään satu. Oliskin niin, että leikkisivät ulkona yhdessä, mutta ei. Jos yrittävät, tappelu alkaa minuuteissa. Eikä kyse ole siitä, etteikö valtasuhteet olisi kunnossa. Kyllä on, eivät vain ymmärrä toisiaan.

Kaksi on paras koiramäärä - jos koirat vain tulevat hyvin toimeen. 

Parhaimmillaan koirilla on iloa ja seuraa toisistaan, pahimmillaan ne taas eivät tule toimeen. 

Vierailija kirjoitti:

Me uskottiin tähän mantraan, että kyllä kaksi menee siinä missä yksi. Ei mene, kahdesta on tuplasti tai jopa triplasti hommaa. Koirat eivät välttämättä juuri pidä toisistaan, kuten meillä. Ovat oppineet sietämään, mutta jatkuva kilpailu kaikesta. Eivät todellakaan hae seuraa toisistaan. Ruokakulut räjähti käsiin, kun toisella koiralla puhkes paha ruoka-aineallergia ja pölyallergiat päälle. Molemmat koirat piti siirtää raakaruokinnalle ja sekin tarkoin rajattuna. Allergiat aiheuttaa jatkuvia eläinlääkärikuluja ja koiralla on jatkuva lääkitys.

Koirat ovat muutenkin toistensa vastakohtia, joten sekin lisää haasteita. Yhden koiran kanssa oli ihanan helppoa, kahta koiraa on jo vaikea saada mihinkään hoitoon. Rakastamme molempia koiria, mutta jos olisimme tienneet tämän miten hankalaa ja rahaa vievää toisen koiran ottaminen ”kaveriksi” on, niin olisimme jättäneet ottamatta. Kannattaa harkita tarkkaan.

Sama juttu täällä, tosin molemmat allergisia ja raakaruoalla mennään eikä lääkärikuluja sen vuoksi juurikaan ole, mutta molemmilla kuitenkin vakuutus jos jotain tulee. Nuorempi oli pentuaikana hyvinkin lempeä vanhempaa koiraa johtaan, mutta kun ikää tuli, niin on muuttunut hyvin itsekkääksi "minäminä" tyypiksi. Ikää koirilla on nyt 13v ja 7v., joten piakkoin nuorempi on varmaan ainoa koira enkä kyllä en toista ota.

Meillä kaksi koiraa on koettu helpommaksi kuin yksi. Ovat toisillensa seuraksi ja oikeasti menevät samalla vaivalla kuin yksikin. Kolmas on jo sitten siinä enemmän vaivaa, mutta eipä sekään ollut niin hirveän työlästä. Yhden koiran kanssa tuntui olevan itse asiassa kaikista vaivalloisinta. Meillä vanhemmat koirat ovat opettaneet nuoremmat myös tavoille ja talon perussäännöt ovat ns. periytyneet eteenpäin ilman sen kummempaa opettamista.

Yhden koiran taloudeen ei ryhdytä enää, kyllä kaksi on niin paljon parempi. Ja on ihanaa katsella kun touhuilevat keskenään koirien juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me uskottiin tähän mantraan, että kyllä kaksi menee siinä missä yksi. Ei mene, kahdesta on tuplasti tai jopa triplasti hommaa. Koirat eivät välttämättä juuri pidä toisistaan, kuten meillä. Ovat oppineet sietämään, mutta jatkuva kilpailu kaikesta. Eivät todellakaan hae seuraa toisistaan. Ruokakulut räjähti käsiin, kun toisella koiralla puhkes paha ruoka-aineallergia ja pölyallergiat päälle. Molemmat koirat piti siirtää raakaruokinnalle ja sekin tarkoin rajattuna. Allergiat aiheuttaa jatkuvia eläinlääkärikuluja ja koiralla on jatkuva lääkitys.

Koirat ovat muutenkin toistensa vastakohtia, joten sekin lisää haasteita. Yhden koiran kanssa oli ihanan helppoa, kahta koiraa on jo vaikea saada mihinkään hoitoon. Rakastamme molempia koiria, mutta jos olisimme tienneet tämän miten hankalaa ja rahaa vievää toisen koiran ottaminen ”kaveriksi” on, niin olisimme jättäneet ottamatta. Kannattaa harkita tarkkaan.

Sama juttu täällä, tosin molemmat allergisia ja raakaruoalla mennään eikä lääkärikuluja sen vuoksi juurikaan ole, mutta molemmilla kuitenkin vakuutus jos jotain tulee. Nuorempi oli pentuaikana hyvinkin lempeä vanhempaa koiraa johtaan, mutta kun ikää tuli, niin on muuttunut hyvin itsekkääksi "minäminä" tyypiksi. Ikää koirilla on nyt 13v ja 7v., joten piakkoin nuorempi on varmaan ainoa koira enkä kyllä en toista ota.

Meillä loppu toisen kohdalla vakuutus iän vuoksi ja toisen kohdalla ei aikoinaan saatu vakuutusta ollenkaan. Meillä kanssa noin, että vanhempi koira on todella itsekäs ja dominoiva, yrittää ihmisiäkin pompottaa mielensä mukaan ja tuntemattomien kohdalla onnistuu. Meillä tietää kyllä paikkansa, kun olen aikoinaan kouluttanut koiran ja osoittanut paikan laumassa :D. Uudemmalla koiralla on vaikka mitä iho-oiretta ruoka-aineallergian lisäksi, reagoi kylmään, pölyyn, siitepölyyn, märkiin keleihin jne. joten eläinlääkärikuluilta ei pystytä säästymään. Jatkuva kallis lääkitys takaa sen, että koira pystyy jatkuvan hoidon lisäksi elämään ihan hyvää elämää, mutta kallista tämä on. Onneksi vaikuttaisi olevan onnellinen, on iloinen ja hellyyden kipeä otus, tykkää hassutella ja leikkiä omilla leluillaan. Hakeutuu kainaloon ja tulee aina iloisena vastaan. On fiiliksissä lähes kaikesta