Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pääsykokeisiin lukeminen ja perfektionismin piirteet. Kuinka selviän?
02.02.2019 |
Ostin pääsykoekirjat tieteenalalle, joka on kiinnostanut minua jo vuosia.
Motivaatiota on kyllä mutta myöskin turhautumista riittää.
On niin paljon vaikeita sanoja, joita en ole koskaan kuullut aikaisemmin. On niin paljon tietoa josta en ymmärrä sanaakaan, että on pakko pitää taukoja puolentunnin välein.
Haluan kuitenkin oppia. Haluan oppia joka yksityiskohdankin ja kirjoittelen vihkoon muistiinpanoja ja haluan syventyä pieniin muistiinpanoihin paremmin sekä etsiä niistä netistä tietoa lisää.
Haluan olla paras, en mahda sille mitään. Haluan päästä opiskelemaan.
Siksi turhaudun kun en ymmärrä kaikkea, lukeminen takkuaa ja ajatukset alkavat huutelemaan epäonnistumisen mahdollisuutta ja etten minä ole tarpeeksi kyvykäs. Miksi edes yritän.
En tiedä miten selviäisin. Pakkolukemisella ja raivolla. Olen vasta alussa ja ahdistaa.
Olen tehnyt lukemisesta stressaavaa kun taas ennen luin ihan huvin vuoksi vapaa-ajalla ennen kuin edes päädyin ratkaisuun pääsykokeisiin pyrkimisestä.
Kommentit (13)
Perfektionismi on joku neuroottisuuden laji, pidän sitä lievänä mt ongelmana vaikka useimmat kehuskelevat perfektionismillaan. Mutta siitähän on lähestulkoon pelkkää haittaa, ja mt ongelman määritelmiin kuuluu että ns poikkeava käytös aiheuttaa haittaa. Itselläkin taipumusta siihen siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mahdollista, ota yhteyttä kaveriin tai perheenjäseneen jolle voit jutella noiden pääsykoekirjojen sisällöistä. "Opeta" heille oppimiasi asioita. Opettaminen on parasta oppimista kokemani mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Perfektionismi on joku neuroottisuuden laji, pidän sitä lievänä mt ongelmana vaikka useimmat kehuskelevat perfektionismillaan. Mutta siitähän on lähestulkoon pelkkää haittaa, ja mt ongelman määritelmiin kuuluu että ns poikkeava käytös aiheuttaa haittaa. Itselläkin taipumusta siihen siis.
On siitä haittaa. Ei se normaalia ole ainakaan, vaikeuttaa elämää ja tuo turhaa ahdistusta ja häpeää itseään kohtaan. Estää elämästä täyspainoisempaa elämää. On vähän kuin oman luonteensa vankina. Tosin mielestäni en ole täysin perfektionisti, sellaisia piirteitä on kyllä havaittavissa. Kääntyykö se sitten enemmän huonon itsetunnon puolelle. Kyllä kai.
Joka tapauksessa nuokin täytyy kääntää voitoksi, ei auta jäädä tuleen makaamaan vaan yrittää hyödyntää piirteitä itsessään. Siihen tarvitsenkin neuvoa hieman, millä siis saan nuo ajatukseni rauhoitettua,että voin keskittyä itse lukemiseen eikä energiaa mene samalla siihen kun ajatukset toitottaa epäonnistumista ja piiskaavat.
Ap
Herranjumala, kuulostat rasittavalta ihmiseltä. Siinähän kärsit, jos teet tahallaan elämästäsi liian vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli aikoinaan samanlainen ote kuin AP:lla pääsykoevalmistautumisten kanssa. Sain tekniikan kohdalleen ja pääsin lopulta kerralla sisään kolmeen eri yliopistoon. Menin yhteen, kirjoitin laudaturin gradun ja nyt olen työtön tohtori. Sitä se perfektionismi teettää :D
Kule Ap. Tuo on todella hienoa, jos omaat itsekurin jolla voi tappa itsensä janoon keskellä järveä. Sillä varmasti pärjää vielä opiskellessa. Mutta maailmassa se ei oikeasti nauti kovinkaan suurta arvostusta. Siis hankkiudu sinne kouluun ja sen jälkeen opettele chillaamaan. Kouluun pääseminen on tärkeää, mutta sen jälkeen ei ole enää niin suurta merkitystä saatko kaikista kursseista vitosen, vai onko sun keskiarvosi 4. Se, että kirjoitat E:n gradun ei takaa sulle työelämässä samanlaista menestystä kuin kouluun pyrkiessä L:än paperit kirjoituksista. Olet vain potentiaalinen pitkänmatkan saikuttaja kun lopulta saat hermoromahduksen ja päädyt pakkohoitoon. Hyödyllisemoää on opetellä dokaamaan oikeissa porukoissa. Olemaan kiva oikeille ihmisille. Kaikki haluaa työyhteisöönsä mukavia ja tehokkaita ihmisiä. Eli ole mielummin hauska ja sosiaalinen 4 keskiarvon duunari, kuin neurootinen, jäykkä ja ankea 5 keskiarvon puurtaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytä perfektionismiasi aseena.
Käytä muistiinpanoihin tietokonetta. Jotain helppoa muistikirjaohjelmaa, vaikka OneNotea, jos sulla on Office.
Tee aina yhden kirjan muistiinpanoista yksi muistikirja. Tee sinne eri osat, yhteen tulee tekstin sisältö, yhteen vaikeat sanat ja termit, kolmanteen teoreettiset käsitteet, koulukunnat ja muu tärkeä taustatieto.
ALuksi etsi netistä lukemasi kirjan kirja-arvostelu (yksi tai useampi), siitä saat tiivissä muodossa käsityksen mistä kirjassa kerrotaan. Jos tässä nousee jokin aatesuunta tai teoria ja käsitteet esiin, merkitse ne muistikirjaan.
Silmäile johdantoa ja katso sisällysluetteloa, että hahmotat mitä kirja sisältää ja miten luvut etenevät johtopäätöksiin.
Käsittele kirjan ensimmäinen luku (yleensä se johdanto). Käy ensin teksti nopeasti läpi ja poimi muistikirjaan nuo vaikeat sanat, joille etsit määritelmät hakuteoksiesta tai googlen avulla. Sitten käy läpi tekstistä pulpahtavat teoreettiset käsitteet, koulukunnat, tärkeimmät tutkijat, jos sellaisia mainitaan ja tee niistä muistikirjaan merkinnät. Tämän jälkeen lukeminen onkin jo helpompaa, koska vaikeat sanat, käsitteet ja konteksi on jo selkeämpi. Keskity siihen mitä kirjoittaja väittää ja miten todistaa sen, tai mistä luku alkaa ja mihin päättyy. Kun teet luvusta muistiinpanot, käytä värejä ja kuvia tai kerää tietoa taulukkoon tai muuhun, sellainen graafinen esitys luvun sisällöstä on helppo muistaa ja ymmärtää. Ja lukea kerrattaessa.
Kun siirryt seuraavan lukuun, sanasto on jo ainakin osittain hallussa ja konteksti samoin. Alkutyö johdannon ja ensimmäisen kappaleen parissa helpottaa ja nopeuttaa näin kirjan loppuosan lukemista.
Muistikirjaohjelmissa on hyvä haku, joten voit etsiä sanan tai käsitteen nopeasti sieltä, jos unohdit sen.
Kuuntele barokkimusiikkia silloin kun opiskelet. Sen pitäisi parantaa keskittymiskykyä joidenkin tutkimusten mukaan. Toimii ainakin mulla niin että rentoudun kun kuuntelen sitä ja ehkä se sitten auttaa oppimaan sitä kautta. Toinen mitä käytän erityisesti uuden sanaston tankkaamisen aikana on että pidän telkkua auki, jotain hieman mielenkiintoista mutta ei liian. Eli kun välillä pysähdyn katsomaan ruutua niin aivot saa levätä sanojen tankkaamisesta. Toimii mulla paljon paremmin kuin se että yrittäisin vain ja ainostaan opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- hyviä vinkkejä esim 9
- kommentti 8 myös on kelpo ideoita. Se chillaaminen on pakollinen taito: on tila, jossa aivot toimivat just "rennossa tarkkaavaisuus"-moodissa.
Itse vähän vitsillä noita 8 neuvoja tuumin. Olen oppinut jostain siis seuraavan sanonnan:
Työelämän kultainen sääntö numero 1.
"nuoleskele oikeita henkilöitä" 😊
Lue ensin pinnallisesti läpi, poimi ylös kaikki sanat mitä et ymmärrä. Etsi sanojen tarkoitus. Lue sitten teksti uudestaan läpi ajatuksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei kiitos suuresti neuvoista!! 😊
Etenkin 9!
Täytyy tosiaan vähän yrittää tuoda jonkinlaista virikettä opiskelun oheen joka rentouttaa. Jännä miten pelkkä opiskeleminen saa stressamaan mutta täytyy vetää syvään henkeä ja muistaa, ettei tämä nyt niin vakavaa ole. Kunhan opin kun sitähän minä alunperinkin halusin.
Ymmärtää asioista kun kiinnostus on kymppi alaa kohtaan.
Kun pidän kiinnostuksen yllä niin luulen, että menee aikalailla omalla painolla ja oppiminen on tyydyttävää.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Tauot ovat mielestäni aliarvostettuja. Minä pidin niitä ihan reilusti lukiessani pääsykoemateriaaleja, suorastaan pakotin itseni välillä tyhjentämään ajatukseni jollain rennolla tekemisellä. Se kannatti! Jaksoin keskittyä silloin kun luin ja tieto jäi päähän. Rentoutumis- ja mielikuvaharjoitteita kehiin.