Lue keskustelun säännöt.
Yhteiskunnan tulisi kehottaa löytämään kumppani nuorena
31.01.2019 |
Yleinen sanoma, jonka mediasta ja muualta saa, on että nuoruus kannattaa viettää vapaana ja sitoutumatta. Vakituisen kumppanin voi kuulemma hakea myöhemmin, eikä sille ole kiire. Tämä voisi olla hyvä ohje miehille, mutta naisille se voi johtaa siihen, että kunnon miestä ei sitten löydykään. Useimmissa tapauksissa nainen on suosituimmillaan kakskymppisenä, ja tällöin on parhaimmat edellytykset hyvän miehen löytämiseen. Vanhempana voi sitten huomata että osa miehistä on jo viety, osa kattelee nuorempaa ja loput on huonompaa laatua. Siinä saa sitten miettiä että jääkö yksin, tyytyykö kohtalaiseen vai yrittääkö sieltä vielä etsiä hyvän.
Olisi parempi jos yhteiskunta kannustaisi nuorena (20-25) sitoutumiseen. Lapsia ei tietenkään tarvitse heti hankkia, ja naimisiinkaan ei tarvitse heti mennä. Opiskelut voi hoitaa pois edestä ennen näitä. Auttaisi yksinäisyyden estämisessä, ja luultavasti myös syntyvyyden kasvattamisessa.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu demokraattiseen länsimaiseen yhteiskuntaan noin pitkälle kansalaisten yksityiselämään kuuluviin juttuihin kehoittelu jollain propagandalla valtion toimesta.
Onhan meillä jo valtakunnallinen propaganda kanava, joten sillä voisi joskus tehdä jotain hyödyllistäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin täytyy löytää "itsensä", jotta voi löytää itselleen sopivan kumppanin (ja olla sitä toiselle). Psyykkinen kehitys vie aikansa, usein mennään päälle kolmenkympin.. jotta osuu oikeaan. Onneksi en itse hätäillyt, nuorena valitsi ihan erilaisia tyyppejä. Tänä päivänä ei olisi mitään yhteistä, edes puhuttavaa.. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ei vielä hiukan päälle kaksikymppisenä tunne itseään ollenkaan niin hyvin, että kykenisi solmimaan pysyvän parisuhteen. Osa on oikeasti niin lapsellisia, että etsivät kumppania sen perusteella, mikä näyttää kavereiden silmissä hyvältä. Toiset eivät taas muuten ole sinut itsensä kanssa ja esim. kyky ottaa vastuu omista tunteista - joka on olennainen osa parisuhteen toimivuuden kannalta - on aivan lapsenkengissä.
Vaikka provohan tämä vaikuttaisi olevan.
Pitäisi myös painostaa aikuistumaan nuorempana.
Ketään ei voi noin vain painostaa aikuistumaan. Aikuistuminen on psykososiaalisesti haastava ja monitasoinen prosessi, eikä sitä useinkaan voi saavuttaa ilman omaa panosta. Kansankielellä sanottuna: nuorten on annettava elää, kokea ja tehdä myös niitä virheitä rauhassa. Vain sillä tavoin kasvaa aikuiseksi. Lisäksi pakotettu aikuistuminen monesti näkyy sitten myöhemmässä elämässä. Klassinen esimerkki: kaksikymppisenä avioitunut ja perheellistynyt henkilö eroaa neljänkympin kynnyksellä ja alkaa viettää varhaisaikuisuudelle tyypillistä rillutteluelämää ottamatta muita huomioon lainkaan.
Tästä voisi tehdä häpeällisen asian niin päästäisiin siitäkin ongelmasta.
Samaa mieltä muuten, mutta mieskin on parempi sitoa jo nuorena noin 20 vuotiaana mukaan parisuhteeseen, eikä sallia vapaata ei kasvattavaa pornoilua liudan naisia kanssa! Vanhempaa rivoa miestä ei pidä huolia itselleen, kun on kyvykäs saamaan parhaan!
Olen kyllä huomannut, että joillakin naisilla, mutta yhtälailla myös miehillä parasta ennen päiväys on kovin varhain. Siinä 20 vuotiaana. Miehet voivat jäädä kokonana ilman, mutta esim luokkani suosituimmat tytöt jäivät lyhyiksi, kasvattivat lantion ja rinnat jo peruskoulussa ja olivat naimissa paikkakunnan noin 30 vuotiaiden kusipäämiesten kanssa jo 20 vuotiaina. Silloin kun minä vatsa puhkesin kukkaan, he olivat jo ikäistään vanhemman näköisiä ja lapsia saaneita.Tajusivat sentään toimia ajoissa, vaikka uskollisia ikäisiään miehiä eivät saaneetkaan!
Minä tosiaan nautin 20 vuotiaana seurustelusta, opiskelin ja sain lapset sitten valmistuttuani, mutta edelleen olen vetävässä kunnossa. Aika puree eri tavalla.
Näin ei saa sanoa kenellekään suoraan, mutta heillä oli lyhyt kukintaaika ja minulla pitkä, joka vain alkoi vähän myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ei vielä hiukan päälle kaksikymppisenä tunne itseään ollenkaan niin hyvin, että kykenisi solmimaan pysyvän parisuhteen. Osa on oikeasti niin lapsellisia, että etsivät kumppania sen perusteella, mikä näyttää kavereiden silmissä hyvältä. Toiset eivät taas muuten ole sinut itsensä kanssa ja esim. kyky ottaa vastuu omista tunteista - joka on olennainen osa parisuhteen toimivuuden kannalta - on aivan lapsenkengissä.
Vaikka provohan tämä vaikuttaisi olevan.
Pitäisi myös painostaa aikuistumaan nuorempana.
Ketään ei voi noin vain painostaa aikuistumaan. Aikuistuminen on psykososiaalisesti haastava ja monitasoinen prosessi, eikä sitä useinkaan voi saavuttaa ilman omaa panosta. Kansankielellä sanottuna: nuorten on annettava elää, kokea ja tehdä myös niitä virheitä rauhassa. Vain sillä tavoin kasvaa aikuiseksi. Lisäksi pakotettu aikuistuminen monesti näkyy sitten myöhemmässä elämässä. Klassinen esimerkki: kaksikymppisenä avioitunut ja perheellistynyt henkilö eroaa neljänkympin kynnyksellä ja alkaa viettää varhaisaikuisuudelle tyypillistä rillutteluelämää ottamatta muita huomioon lainkaan.
Tästä voisi tehdä häpeällisen asian niin päästäisiin siitäkin ongelmasta.
Sinä siis muodostaisit kestäviä parisuhteita painostamisen, aivopesun ja häpeärangaistusten pelon voimalla? En tiedä oletko psyko-, vai sosio-, vaiko minkä sortin paatti lienetkään, mutta terve et ainakaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis valtaosa parikymppisistä naisista ja miehistähän on parisuhteessa?
Lapsia ei synny entiseen malliin ja yhtä nuorena, mutta kyllä parikymppiset pariutuu, muuttaa yhteen ja hankkii koiran vauvankorvikkeeksi.
Erona entiseen on se, ettei huomattava osa ihmisistä enää preferoi kumppanuutta, vaan elämän aikana vaihtuvia parisuhteita ja nuorena ei tehdä lapsia, vaan hankitaan koiria.
Nuo parikymppisenä avoliitot ja koirat hommanneet parisuhdeihmiset usein eroaa siinä kolmenkympin korvilla, sitten pariutuvat vuoden-parin päästä uuden kanssa, menevät naimisiin ja tekevät lapset, eroavat nelikymppisenä ja sit taas vuoden-parin päästä uusi suhde (joka saattaa kestää loppuelämän).
Mä tapasin hyvän miehen vasta 47v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ei vielä hiukan päälle kaksikymppisenä tunne itseään ollenkaan niin hyvin, että kykenisi solmimaan pysyvän parisuhteen. Osa on oikeasti niin lapsellisia, että etsivät kumppania sen perusteella, mikä näyttää kavereiden silmissä hyvältä. Toiset eivät taas muuten ole sinut itsensä kanssa ja esim. kyky ottaa vastuu omista tunteista - joka on olennainen osa parisuhteen toimivuuden kannalta - on aivan lapsenkengissä.
Vaikka provohan tämä vaikuttaisi olevan.
Pitäisi myös painostaa aikuistumaan nuorempana.
Ketään ei voi noin vain painostaa aikuistumaan. Aikuistuminen on psykososiaalisesti haastava ja monitasoinen prosessi, eikä sitä useinkaan voi saavuttaa ilman omaa panosta. Kansankielellä sanottuna: nuorten on annettava elää, kokea ja tehdä myös niitä virheitä rauhassa. Vain sillä tavoin kasvaa aikuiseksi. Lisäksi pakotettu aikuistuminen monesti näkyy sitten myöhemmässä elämässä. Klassinen esimerkki: kaksikymppisenä avioitunut ja perheellistynyt henkilö eroaa neljänkympin kynnyksellä ja alkaa viettää varhaisaikuisuudelle tyypillistä rillutteluelämää ottamatta muita huomioon lainkaan.
Tästä voisi tehdä häpeällisen asian niin päästäisiin siitäkin ongelmasta.
Sinä siis muodostaisit kestäviä parisuhteita painostamisen, aivopesun ja häpeärangaistusten pelon voimalla? En tiedä oletko psyko-, vai sosio-, vaiko minkä sortin paatti lienetkään, mutta terve et ainakaan ole.
Koko tarve nuorena rellestämiseen keksittiin 1900-luvulla. Ennen sitä sellaista ei ollut ja kukaan ei sellaista tarvinnut. Ihmiset uskovat mitä heille mediassa kerrotaan, joten parisuhteiden kannattaminen ei olisi sen enempää aivopesua kuin nykyinen irtoseksiin yllyttäminen.
Avioeroja kun katsotaan tilastollisesti, niin mitä myöhemmin on pari löydetty niin sitä todennäköisemmin pari myös eroaa.
Että jos ihan faktoissa pysytään niin kaikista parhaiten pysyy ne parit yhdessä jotka jo peruskoulussa ovat toisensa löytäneet, siinä kun kasvetaan yhdessä sopivammiksi toisilleen, eikä erillään erillaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ykkös sivulla lukee "30 vastausta" ja kakkosella vain 29
En ymmärrä miksi haluaisin pilata vapaa-aikani hankkimalla parisuhteen. Työni vie jo tarpeeksi aikaani ja loppuaika pitäisi muka palvella jotain ukkoa. Ei kiitos. Eläkkeellä voin moista harkita jos aika käy pitkäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi haluaisin pilata vapaa-aikani hankkimalla parisuhteen. Työni vie jo tarpeeksi aikaani ja loppuaika pitäisi muka palvella jotain ukkoa. Ei kiitos. Eläkkeellä voin moista harkita jos aika käy pitkäksi.
Parisuhde on aika paljon muutakin kuin miehen palvelemista.
Mitenkäs se nuorempana pariutuminen ratkaisee muka sen ongelman, että kolmekymppisenä tuntuu hyvät kumppaniehdokkaat olevan jo viety? Eikös ne ole silloin viedä käsistä vielä aiemmin? Eli edelleen niillä viimeisenä pariutuvilla on edessä haasteita, vaikka ne viimeisetkin yrittäisivät pariutua jo parikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs se nuorempana pariutuminen ratkaisee muka sen ongelman, että kolmekymppisenä tuntuu hyvät kumppaniehdokkaat olevan jo viety? Eikös ne ole silloin viedä käsistä vielä aiemmin? Eli edelleen niillä viimeisenä pariutuvilla on edessä haasteita, vaikka ne viimeisetkin yrittäisivät pariutua jo parikymppisenä.
Laske standardeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, kaikki ei halua pariutua. Ei voi pakottaa.
Haluun voi vaikuttaa.
Ei voi. Jotkut viihtyy yksin.
Kyllä voi. Jos ihmisille kertoo, että tarvitsee pariutua niin kyllä valtaosa sen uskoo, kun on tarpeeksi toitotettu.
Höpö höpö. Mua ei kukaan pakota asumaan kenenkään kanssa.
Jos ihmisille halutaan luoda jokin kuva niin kyseisen asian toistaminen uudestaan ja uudestaan on koko ihmishistorian auttanut. Toki osan tahto ei murru, mutta suurimman osan kyllä.
Mitä enemmän jotain tuputetaan, sitä kovempaa normaali ihminen laittaa vastaan ja puolustaa omaa kantansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, kaikki ei halua pariutua. Ei voi pakottaa.
Haluun voi vaikuttaa.
Ei voi. Jotkut viihtyy yksin.
Kyllä voi. Jos ihmisille kertoo, että tarvitsee pariutua niin kyllä valtaosa sen uskoo, kun on tarpeeksi toitotettu.
Höpö höpö. Mua ei kukaan pakota asumaan kenenkään kanssa.
Jos ihmisille halutaan luoda jokin kuva niin kyseisen asian toistaminen uudestaan ja uudestaan on koko ihmishistorian auttanut. Toki osan tahto ei murru, mutta suurimman osan kyllä.
Mitä enemmän jotain tuputetaan, sitä kovempaa normaali ihminen laittaa vastaan ja puolustaa omaa kantansa.
Tämä idea villistä nuoruudesta on 1900-luvulla luotu idea. Se voidaan murtaa yhtä helposti kuin se on luotu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, kaikki ei halua pariutua. Ei voi pakottaa.
Haluun voi vaikuttaa.
Ei voi. Jotkut viihtyy yksin.
Kyllä voi. Jos ihmisille kertoo, että tarvitsee pariutua niin kyllä valtaosa sen uskoo, kun on tarpeeksi toitotettu.
Höpö höpö. Mua ei kukaan pakota asumaan kenenkään kanssa.
Jos ihmisille halutaan luoda jokin kuva niin kyseisen asian toistaminen uudestaan ja uudestaan on koko ihmishistorian auttanut. Toki osan tahto ei murru, mutta suurimman osan kyllä.
Mitä enemmän jotain tuputetaan, sitä kovempaa normaali ihminen laittaa vastaan ja puolustaa omaa kantansa.
Tämä idea villistä nuoruudesta on 1900-luvulla luotu idea. Se voidaan murtaa yhtä helposti kuin se on luotu.
kerro minulle, miksi sinusta olisi tärkeää, että nuoret pariutuisivat jo kaksikymppisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, kaikki ei halua pariutua. Ei voi pakottaa.
Haluun voi vaikuttaa.
Ei voi. Jotkut viihtyy yksin.
Kyllä voi. Jos ihmisille kertoo, että tarvitsee pariutua niin kyllä valtaosa sen uskoo, kun on tarpeeksi toitotettu.
Höpö höpö. Mua ei kukaan pakota asumaan kenenkään kanssa.
Jos ihmisille halutaan luoda jokin kuva niin kyseisen asian toistaminen uudestaan ja uudestaan on koko ihmishistorian auttanut. Toki osan tahto ei murru, mutta suurimman osan kyllä.
Mitä enemmän jotain tuputetaan, sitä kovempaa normaali ihminen laittaa vastaan ja puolustaa omaa kantansa.
Tämä idea villistä nuoruudesta on 1900-luvulla luotu idea. Se voidaan murtaa yhtä helposti kuin se on luotu.
kerro minulle, miksi sinusta olisi tärkeää, että nuoret pariutuisivat jo kaksikymppisinä.
Aloituksessa mainittiin jo.
Me pariuduimme 18-vuotiaina, mikä sopi meille, mutta kaikille ei. Meidän kohdallamme kyse oli hyvästä tuurista, kun sovimme toisillemme edelleen, vaikka olemme kasvaneet aikuisiksi. Kaikille ei käy yhtä onnekkaasti.
Emme halua lapsia, joten se siitä syntyvyyden edistämisestä.