Lue keskustelun säännöt.
Yksinkertainen lapsi (oma)
YksÄ-Vaan
31.01.2019 |
Tämä voi kuulostaa provolta ja myös aika kovalta mutta oma lapseni on ihan suoraan sanottuna tyhmä. Ja kyllä, on testattu lukihäiriöt, ADHD:t, kehityksen asteet jne. ja moneen kertaan. Niin koulussa kuin neurologisissa tutkimuksissakin mutta mitään erityistä poikkeavuutta ei ole löytynyt. Koulussa (alakoulu) pärjää ihan ok kun lukee läksyjä monta tuntia joka päivä ja me vanhemmat autamme paljon. Kun pänttää asioita kovasti ja moneen kertaan niin kyllä oppii ja muistaa. Mutta kaikki joka vaatisi omaa päättelyä tai tietojen oma-aloitteista hankintaa tökkii todella pahasti. Lähes päivittäin käy ilmi että lapsi on tajunnut jonkun vaikka uutisista kuulemansa asian aivan täysin väärin. Ja tämän takia saattaa möläytellä kaikkea kummallista ja kaveritkin jo vitsailevat lapselle tästä ja naureskelevat selän takana. Pelkään että hänellä ei kohta ole enää kavereita varsinkin kun he vielä kasvavat ja muiden ymmärrys vain kasvaa koko ajan eikä puhuta vain lasten juttuja.
Muuten lapsi on luonteeltaan todella ihana ja hyväsydäminen, pitää kovasti eläimistä jne. Nyt vain alkaa olla jo huoli siitä miten tulee koskaan pärjäämään nykyisessä maailmassa jossa tietoa tulvii joka tuutista ja koko ajan pitäisi oppia uutta.
Mitään ajatuksi miten tällaisen lapsen kanssa pitäisi edetä. Koulu ei oikein ota asiaa vakavasti kun meidän tuellamme lapsi kuitenkin pärjää koulussa riittävän hyvin. Minusta ei vain ole normaalia että pärjääminen edellyttää sitä että vanhemmat käyttävät puolet illasta lapsen oppimisen tukemiseen.
Kommentit (53)
Minkä ikäinen hän on? Kannattaa miettiä niitä hänen vahvuuksiaan ja harrastaa jotain kiinnostavaa. Hän saattaa muuttuakin iän myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietoa nykyisin oikein edes tarvi osata päntätä. Paremmin lapsi pärjää jos tietää mistä voi tietoa tarvittaessa hakea kuin pänttäämällä kaikken ulkoaopittuna.
Voi hakeutua psykologin tai kuraattorin juttusille. Voi hakeutua tutkimuksiin. ..Lääkärin kautta tai psykiatrin kautta.
Kuin omasta kynästäni. Samaa mietin :(
Aivot kehittyy n. 25 vuotiaaksi. Ja ajattelu koko elämän. Jotkut jää tietty vähän hömelöiksi, mutta sitten on niitä toisia vahvuuksia joita käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos hän on ihan normaali lapsi mutta äo siellä jakauman toisessa päässä? Mun anoppi on tuollainen jolle pitää kaikki vääntää rautalangasta, pärjäsi koulussakin huonosti. Ei ilmeisesti ole perinnöllistä kun jälkipolvi akateemista. Epäilen "synnytyskomplikaatiota" hitauden aiheuttajaksi, anopin äidin mukaan oli syntynyt "sinisenä".
Vierailija kirjoitti:
Ei tietoa nykyisin oikein edes tarvi osata päntätä. Paremmin lapsi pärjää jos tietää mistä voi tietoa tarvittaessa hakea kuin pänttäämällä kaikken ulkoaopittuna.
Juuri tuo eniten huolestuttaakin. Lapsi on erityisen huono omaehtoisessa tiedonhankinnassa ja sen sisäistämisessä ja ymmärtämisessä. Eli jos tietoa ei moneen kertaan joku muu selitä, se jää oppimatta ja ymmärtämättä.
Ja lapsi (poika) on siis nyt neljännellä luokalla ja nyt alkaa juuri tulla vähitellen noita vaativampia lukuaineita opiskeluohjelmaan ja pelkään että nämä historiat, yhteiskuntaopit ja vastaavat voivat olla jatkossa aika takkuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pitäisi saada tukea enemmn koulusta. Ei voi olla noin että vanhempien täytyy pitää "toinen koulupäivä" kotona, jotta lapsi pysyisi muiden mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hakeutua psykologin tai kuraattorin juttusille. Voi hakeutua tutkimuksiin. ..Lääkärin kautta tai psykiatrin kautta.
Aika monta kertaa on jo koulun aikana noissa ravattu ja kuten sanoin, mitään selkeästi poikkeavaa ei ole löytynyt eikä lasta katsota edes erityistä tukea vaativaksi. Menee siis muun luokan mukana ilman mitään tukea. En tiedä pitäisikö vain lopettaa tuo kaikki tuki kotona niin näkisivät mihin se johtaa? Mutta se taas kyllä olisi muuten huono juttu pojan oppimisen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Onhan kuulo ja näkökin testattu.
Hyvä huomio mutta on testattu. Ja ongelmia on siis sekä luetun tiedon että kuullun tiedon omaksumisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tällaisen tapauksen, hyvä ystäväni. Aina sydämellinen, mukava ja kavereita paljon. Menestyi koulussa tasolla ihan ok. Sai kokeista 6-8.
Uutisista tai ajankohtaisista asioista ei ole ikinä välittänyt, mutta uskon, että syy on siinä, ettei tajua uutisia. Usein jos puhun esimerkiksi politiikasta on hänelle jako oikeistoon ja vasemmistoon täysin hukassa. Ei myöskään erota hallitusta, puolueita jne.
Ja todellisuudessa tämä ystäväni on väitellyt tohtori, 2 lapsen äiti, jolla ihana koti, mies jne. hyvässä työssä _omalla alallaan_.
Eli mitä tarkoitan on, että ei koulumenestyksellä lapsena ole merkitystä, kunhan on AHKERA ja päättäväinen (kuten ystäväni).
Vierailija kirjoitti:
Ei tietoa nykyisin oikein edes tarvi osata päntätä. Paremmin lapsi pärjää jos tietää mistä voi tietoa tarvittaessa hakea kuin pänttäämällä kaikken ulkoaopittuna.
No ei se ihan näinkään ole. Tietoa pitää osata yhdistellä ja käyttää järkeä uusien asioiden luomiseksi. Päättelykyky ja syy-seuraussuhteiden tajuaminen on tärkeää myös. Matematiikassa ja luonnontieteissä tarvitaan loogista ymmärrystä. Pelkällä ulkoaoppimisella ei pitkälle pötkitä.
AP, oletkohan liian vaativa? Lapset kehittyvät omaa tahtiaan, ei se kehitys nopeudu väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taustalla on väärä käsitys oppimisesta, sekä teillä vanhemmilla että sitä kautta lapsella itsellään. Väärinkäsityksiä on tässä kahdenlaisia. Ensimmäinen niistä on, että tietäminen on oppimisen päämäärä ja oppiminen on siis sitä, että päntätään (valmista) tietoa josta sitten voidaan ottaa käyttöön valmiita palasia ja soveltaa johonkin telkkarin uutiseen tms. Toinen harhakäsitys on, että tämä soveltaminen menee jotenkin automaattisesti oikein tai väärin ja jos sitä ei osaa, on tyhmä.
Oikeastaan oppiminen on sitä, että opetellaan opettelemaan ja miettimään asioita. Tietäminen on osa, mutta vain pieni osa tätä, eikä se ole mitenkään välttämättä ensimmäinen (vaikka se on boolen taksonomian ensimmäinen taso, se tieto on kuitenkin jotain, mitä jokainen meistä jotuu hankkimaan koko lopun elämäänsä. Ei siis ole sellaista vaihetta, jossa päntättäisiin ja sitten toista, jossa sovellettaisiin ja kolmatta, jossa tuotettaisiin uutta tietoa, vaan kaikki tapahtuu enemmän tai vähemmän yhtä aikaa ja jatkuvasti. Niinpä teidän ei pitäisi lapsen kanssa päntätä tietoja kokeisiin, vaan yhdessä miettiä, mikä on eri tietojen suhde, voiko jostain päätellä jotain muuta, jne. Ja tämän tajuaminen ei siis ole mikään myötäsyntyinen juttu, vaan kaikkien ihmisten on sitä harjoiteltava. Jos te olette lapsen kanssa vain päntänneet, niin lapsi ei tietenkään ole saanut harjoitusta. Jos te tv.uutisia katsoessanne vain toteatte lapsen kommentteihin, että ei se noin mene vaan näin, niin harjoitusta ei taaskaan tule. asioista pitää keskustella, kysyä, mistä hän tuollaiseen tulokseen tuli ja, sitten lisätä informaatiota siitä kohdasta, jsosa päättelyketju lähti väärään suuntaan ja pohtia yhdessä, mihin se lähtisi tarpeellisen informaation kanssa.
Ja todellakaan, ei välttämättä ole niin, että väärä päättelyketju on automaattisesti osoitus tyhmyydestä. Se voi olla osoitus myös luovuudesta. Luovuus ja oikea älykkyys ei ole sitä, että päättely aina menee oikein, vaan sitä, että kykenee testaamaan monia eri päättelyketjuja, hylkäämään toimimattomia ja jatkamaan eteenpäin toimivia. Tätä pitäisi kannustaa, ei moittia vääriä ja toimimattomia ajatusketjuja.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tällaisen tapauksen, hyvä ystäväni. Aina sydämellinen, mukava ja kavereita paljon. Menestyi koulussa tasolla ihan ok. Sai kokeista 6-8.
Uutisista tai ajankohtaisista asioista ei ole ikinä välittänyt, mutta uskon, että syy on siinä, ettei tajua uutisia. Usein jos puhun esimerkiksi politiikasta on hänelle jako oikeistoon ja vasemmistoon täysin hukassa. Ei myöskään erota hallitusta, puolueita jne.
Ja todellisuudessa tämä ystäväni on väitellyt tohtori, 2 lapsen äiti, jolla ihana koti, mies jne. hyvässä työssä _omalla alallaan_.
Eli mitä tarkoitan on, että ei koulumenestyksellä lapsena ole merkitystä, kunhan on AHKERA ja päättäväinen (kuten ystäväni).
Kiitos tästä ihanasta tarinasta! Helpotti oikeasti aika paljon sitä huolta joka lapsen puolesta nyt on!
Tarvitaanhan niitä koiraihmisiäkin. Ehkä hänestä tulee kennelinpitäjä?
Esimerkkejä siitä miten ymmärtää asiat väärin?
YksÄ-Vaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietoa nykyisin oikein edes tarvi osata päntätä. Paremmin lapsi pärjää jos tietää mistä voi tietoa tarvittaessa hakea kuin pänttäämällä kaikken ulkoaopittuna.
Juuri tuo eniten huolestuttaakin. Lapsi on erityisen huono omaehtoisessa tiedonhankinnassa ja sen sisäistämisessä ja ymmärtämisessä. Eli jos tietoa ei moneen kertaan joku muu selitä, se jää oppimatta ja ymmärtämättä.
Ja lapsi (poika) on siis nyt neljännellä luokalla ja nyt alkaa juuri tulla vähitellen noita vaativampia lukuaineita opiskeluohjelmaan ja pelkään että nämä historiat, yhteiskuntaopit ja vastaavat voivat olla jatkossa aika takkuisia.
Kuulostaa ihan normaalille että tuon ikäistä (poikaa) ei kiinnosta omaehtoinen tiedon hakeminen. Tiedon sisäistäminen taas on yllättävän yksilöllistä eikä sitä aina edes pystytä opettamaan koulussa. Jos lapsi ei itse löydä niitä tapoja joilla parhaiten asioita sisäistään voi vanhemmilta vaati jonkin verran työtä se että tukee niiden löytämistä. Sisäistämis tavat ei välttämättä ole lapsella sanat kuin esim. vanhemmalla itsellään.
Alakoulussa keskimäärin tunti läksyjä arkipäivinä on aikalailla maksimi jos se ei riitä pänttäämällä enemmän ei saa aikaan kuin vahinkoa.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitaanhan niitä koiraihmisiäkin. Ehkä hänestä tulee kennelinpitäjä?
Totta. Huomaan kyllä että oma ajatusmaailma on vähän liikaa urautunut siihen että ainoa oikea tulevaisuus olisi joku korkeakoulutettu ammatti. Ehkä suurin ongelma on lopulta se että kun oma (ja puolison) maailma on ollut aina niin tietopainotteinen niin on hankalampi nähdä sitä kaikkea mitä voi olla sen ulkopuolella. Mutta näinhän ne lapset kasvattavat meitä ja hyvä niin...
Toki yritän olla laittamatta lapselle liikaa paineita tai antamasti liikaa valmiita suuntia elämässä mutta ei se aina kuitenkaan ihan onnistu kun ne omat asenteet puskevat välillä väkisinkin esiin.
Joillakin se oma luovuus löytyy myöhemmin.
Miten lapsi rentoutuu? Voisi tehdä jotain luovaa tai liikuntaa? Asiat yhdistyy helpommin /toisella tavalla, kun on keho mukana (ei vaan aivot).
Harjoitella sit• luovuutta. Siinä ei ole yhtään oikeaa vastausta. Saa vain tulla m9nnlaista. Kiittäkää ja kehukaa siitä. Pelleilkää...pelleilyä luovasti...niin lapsi kuin te aikuiset. Voi olla ja nauttia. Ei tarvi suorittaa koko aikaa.