Miten te oikein sirot naiset pysytte hoikkina?

Itse olen myös todella harteikas. Yleensä takit sopivat muuten, mutta joutuu hartioiden takia ottamaan isomman jo muuten ylisuuren koon. Tai sitten tottumaan siihen, etteivät kädet esim taivu kenkien solmiseen hyvin, kun takki kiristää. Lantio on myös melko leveä ja sen vuoksi farkkuja vaikeaa ostaa, koska jaloista sopivat, mutta eivät mene kiinni. Onneksi minulla on aika sirot ja kapeat jalat sekä kädet joten vähän tasapainottaa. Vaatteissa jään aina kokojen väliin. Muuten olen ihan normaalipainoinen ja söin myös melko vähän monesti alle 1400 kaloria päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Olen 173 cm, painan 52 kg. Paino on pysynyt samana vuosikymmeniä. Ainut mitä välttelen, on sokeri. En syö makeisia, limsoja, keksejä yms. Eilen ostin Runebergin tortun, söin sen ja olo tuli aika huonoksi.

Mulla on tämä sama. Limuja en juo koskaan, suklaata saatan syödä silloin tällöin. Jos on leivonnainen tai pullaa, jaan yhden puoliksi miehen kanssa. En vaan voi sietää suuria määriä makeaa, tulee huono olo. Ihmettelen niitä jotka pystyy vetämään sokerisia herkkuja kaiken aikaa, eikö heistä tunnu pahalta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen siro 174/98 nainen. Syön mitä haluan, usein monta levyä suklaatakin päivässä, mutta geeneissä se tulee että en vaan liho.

Mä olen samanpituinen ja painoinen mies ja olen kyllä ihan rehellisesti sanottuna lihava. Ei löydy siroa naista tämän kirjoituksen takaa.

Ajattelinkin, että tuo (siis ylin kommentti) on vitsi. Siro satakiloinen 😂 Tai sitten on tullut painon kohdalla kirjoitusvirhe.

Olen 45v. 170 cm ja 60 kg. Syön aamupalalla yleensä puuroa/joghurttia/muroja tms. Iltapäivällä ison lautasellisen lihaa/kanaa/kalaa ja illalla hedelmiä. Mutustan n. ½ levyä suklaata joka päivä ja sen päälle pähkinöitä. Nälkä ei tuoe helposti ja aineenvaihdunta on vilkasta. 

Minusta nämä hoikkuusasiat ovat pitkälti geneettisiä. Kyllä jo synnytyslaitoksella näkee, mistä vauvoista tulee isokokoisia ja mistä laiheliineja.

Vasta uusin tutkimus jonka luin muutama päivä sitten vahvistaa että geenit vaikuttaa paljon enemmän kuin on luultu ja niitä on monia geenejä jotka vaikuttavat painoon.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen hyvin siro ja pienikokoinen nainen. 160/45, enkä ole luiseva vaikka paino onkin melko alhainen. Luulen että isoin syy hoikkuuteeni on se, etten napostele koskaan. En syö iltaisin herkkuja sohvalla tai ohimennen nappaa keittiöstä suklaapalaa. Syön vain "kunnon" ruokaa ja sitäkin vain sen verran että nälkä lähtee, joskus enemmän ja joskus vähemmän. En koskaan syö itseäni ähkyyn, joten ravintolassa lautaselle jää usein ruokaa ylikin. En tarkkaile painoani mitenkään, mutta olen oppinut tämän ruokailumallin jo lapsuudesta, ja se on toiminut hyvin.

Mitenhän mahdat syödä päivän aikana ja mikä on tätä ”kunnon ruokaa”?

En lapsena saanut karkkia kovinkaan usein, eikä myöhemminkään ole tullut sokerinhimoa, niin sellainen napostelu on jäänyt aika vähälle ihan automaattisesti.

Vähän tietoisemmin välttelen leipää ja pastaa ja liikun suhteellisen paljon.  Olen myös lukenut siitä, että lepoaineenvaihduntaan voi vaikuttaa paljonkin esimerkiksi, se onko täysin paikallaan vai vispaako jalka pienesti kokoajan. Tunnistan itsessäni sen, etten pysy paikoillani töissäkään kovin pitkää aikaa, vaan nousen työpisteeltä haahuilemaan ym. enkä myöskään viikonloppuisin oikein tykkää olla aloillani. 

Vierailija kirjoitti:

En lapsena saanut karkkia kovinkaan usein, eikä myöhemminkään ole tullut sokerinhimoa, niin sellainen napostelu on jäänyt aika vähälle ihan automaattisesti.

Vähän tietoisemmin välttelen leipää ja pastaa ja liikun suhteellisen paljon.  Olen myös lukenut siitä, että lepoaineenvaihduntaan voi vaikuttaa paljonkin esimerkiksi, se onko täysin paikallaan vai vispaako jalka pienesti kokoajan. Tunnistan itsessäni sen, etten pysy paikoillani töissäkään kovin pitkää aikaa, vaan nousen työpisteeltä haahuilemaan ym. enkä myöskään viikonloppuisin oikein tykkää olla aloillani. 

Niin ja sen tästä unohdin, että lapsena virvoitusjuomien hiilihapot maistuivat jotenkin liian teräviltä, enkä näinollen koskaan oppinut juomaan esim cokista. 

Kai se on osittain geenien määrämä vartalon malli ("pienet luut"), lihasmassan vähyys ja joku geneettinen juttu ettei tee mieli syödä kovin paljon. Itsekurini on onneton ja syön herkkuja usein.

Olen 161cm pitkä ja vartaloni on aika samaa mallia kuin tämä: https://images.huffingtonpost.com/2009-11-11-NM228DF15157.JPG

Urheilemalla ja syömällä oikein.

Tarpeeksi kun hankkii sydänsuruja niin ei ruoka maistu 💁 No ei vaiskaan, itse en vaan liho tästä painosta enempää ja syön kyllä yleensä paljon, en edes kovin terveellisesti ja tykkään ruuasta. En edes harrasta liikuntaa oikeastaan ollenkaan, pitäisi kyllä. Geeneistä siis minulla kiinni mutta eiköhän tästäkin iän myötä aleta vähän pullistumaan jos samaa rataa jatkaisin.

Pienuus ja sirous ovat kaksi eri asiaa. Minä olen pieni: lyhyt (n. 152 cm), kengän numero on edelleen 35 (olen yli kuudenkymmenen), pienet kädet. En ole omasta mielestäni kuitenkaan varsinaisesti siro, vaikka minulla on kapeat ranteet ja kapea lantio, sillä verraten lyhyet jalat (nilkatkin ovat kyllä kapeat) ja pituuteeni nähden isohkot rinnat estävät sirouden vaikutelman.

Ikäisekseni olen toki hoikka. En ole pitkään aikaan punninnut itseäni, mutta luulisin painon olevan siinä 49 - 50 kg. Olen kuitenkin koko ikäni lihonut verraten helposti. Olen pysynyt hoikkana, koska olen vuosikymmeniä tarkkaillut syömisiäni. Tilannetta on helpottanut se, että ruoka, ruoanlaitto, leipominen ja sen semmoiset eivät kiinnosta minua. 

Nyt kun luin tätä ketjua vielä niin tajusin että en tosiaan itsekkään napostele pitkin päivää, en hirveästi tykkää syödä karkkia enkä limuakaan juo melkein ikinä. Ihmettelin aina exääni kun se söi ja naposteli koko ajan jotain ja söi joka päivä karkkia, tekeekö useammatkin ihmiset sitten niin :o

proteiinipatukka,pulla,kahvileipä,muuten vaan välipala, telkun ääressä napostelut ,ei mitään nuista.

Kun syö vain ruokaa sen mitä tarvii , ei  tunge jatkuvalla syötöllä höttöä  naamariin. on muitakin nautintoja kuin ruoka.

Tuo sirous aiheuttaa sen, että jo pieni lihominen näyttää todella pahalta. Itse olen 172 cm ja normaalisti painan 58 kg. Jo 60 kg painolla minulla pömpöttää vatsa ja jenkkakahvat näkyvät. Samalla paino/pituussuhteella rotevampi ystäväni näyttää lähestulkoon liian laihalta. Nelikymppisenä painon hallinta alkaa olla vaikeampaa ja väkisellä paino pyrkii sinne 60 kg tuntumaan.

158/49kg

Syön paljon, vaikka ei olisi nälkäkään.

En pahemmin harrasta liikuntaa, kai se on geeneistä kiinni.

No en tiedä olenko mitenkään erityisen siro mutta hoikka ainakin 160cm 47 kg. Syön vähän miten sattuu ja paljon herkkuja mutta lenkkeilen lähes joka päivä keväisn ja kesäisin, näin talvella ehkä kerran viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki laihat syövät aina vimmatusti ja koko ajan ja lihavat pelklää salaattia :D

Näinhän se tuntuu aina olevan! Työpaikoillakin huomaa.

lihominen se vasta vaatiikin työtä, jatkuva kaupassa juokseminen ja syöminen.

jokainen  pysyy hoikkana ihan luontaisesti

Sellaiset ovat luonnostaan laihoja, ns."läpipaskoja", heidän vartalo ei säästä mitään ylimääräistä pahan päivän varalle.

Elimistöjä on todellakin erilaisia, toiset elimistöistä taas eivät haaskaa mitään, vaan keräävät kaiken saamansa energian talteen ja kuluttavat sitä taiten. Tämä vartalotyyppi lihoi nykyaikana muinoin se olisi ollut selviytyjä, kun läpipaskot taas eivät olisi pärjänneet.